Artikkelit

Juo horšmačäijyö ta ole terveh!

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 6.7.2020

Vuokkiniemi on karjalaisien perintehien lipaš. Rikeneh kyläššä pietäh erilaisie toimenpitoja ta muasteri-oppija kylän eläjillä ta vierahilla. Šamoin šielä vietetäh ni šemmosie mukavie čäijynjuontija.

Tätä čäijynjuontie šanotah “horšmasekši”. Ruavahat ta lapšet keräyvytäh šiih čäijynjuontah, jotta maissella luonnon čäijyö šekä yrittyä iččenäisešti valmistua šitä. Ennein kylissä šemmoista čäijyö juotih monet.

Kerran kešätapuamisen aikana Vuokkiniemen eläjät Julija Prijezževa ta Vitalii Nikulin kerrottih juomisen reseptin šaloista.

Vuuvven 2018 šulakuušša Julija tuli elämäh Vuokkiniemeh oman miehen Andrein kera, kumpani lähetettih kyläh Pyhän Il’l’an kirikön papiksi. Hiän kerto, jotta runonlaulajien kyläššä heijät otettih vaštah hyväntahtoset, huolekkahat ta hyötyövuottamattomat ihmiset.

– Myö miehen kera keryämmä horšmua čäijykši jo monta vuotta. Heinän lehtijä ta kukkija pitäy kerätä heinäkuun kešellä, konša on kuiva šiä, huomenekšella, konša kašše kuivuau. Horš man kukkija myö kuivuamma, ka lehtien valmistamini on vähäistä vaikiempi homma. Kun lehet on kerätty, myö panemma niitä pienih puššiloih ta jätämmä ne päivänpaissošša kahekši tunniksi. Puššija pitäy ajottain kiännellä. Puššiloissa lehet aletah käyvä, tullah pehmiemmiksi ta niijen väri muuttuu. Kahen tunnin piäštä myö ašetamma kaikki lehet tasah ta šotemma niitä käsillä, punomma lehet. Še on kaikista vaikein oša horšman lehtien valmistamisešša, ka meitä še miellyttäy, šentäh kun šillä aikua meijän keškimmäini poika Dmitrii šoittau meilä kantelehella. Musiikki luou erinomaista ilmapiirie, kumpani miellyttäy lapšieki, šanelou Julija.

Šiitä punotut ta hierotut lehet pannah listoilla ta kuivatah hellašša, min lämpötila on 70–80 aštetta. Šen jälkeh mainijo hyvähajuni čäijy on valmis. Pereh kostittau čäijyllä yštävieki, kumpaset tullah hejän luokše ativoih eri alovehilta šekä lahjotetah šitä, konša iče käyväh lomalla kostih.

Julijan šanojen mukah šemmoista juomista šuau juuvva kolme kuppie päiväššä. Horšmačäijyn vaikutuš ihmiseh ei ole vielä hyvin tutkittu, šentäh šitä ei neuvota juuvva lapšilla ta pakšuna olijilla naisilla.

Vitalii Nikulin niise kerto, miten hiän varuštau horšmua.

– Lapšuošša meijän pereheššä oli kosoja ta kešällä myö rikeneh makasima heinälavošša. Heinäššä oli äijän horšmua, šentäh mie tykkyän šitä tuokšuo pieneštä alkuan, kertou Vitalii. – Enšiksi mie tutkin internetissä, mitein kerätä horšmua. Monešta keinošta valičin juuri šen keinon, kumpasen mukah kaikki pitäy luatie käsin. Piti ševottua käymäh pannuot lehet horšman kuivattuih kukkih. Mie keräsin lehtijä kašvin yläošašta, vähän ahavoičin niitä varjošša ta hieroin lehtijä käsillä, pyörin pallosiksi ta kierrin “makkaroiksi”. Šillä aikua lehet annettih mehuo. Šiitä ašetin kaikki lehet mal’l’ah, panin šen piällä märän puhtahan pyyheliinan ta jätin mal’l’an noin vuorokauvekši paikkah, min lämpötila oli noin 26 aštetta. Šiitä kuivasin lehet ta kukat varjošša, a šen jälkeh riehtilällä ta listalla pienellä lämpötilalla. Miula tuli kakši tukkuo čäijyö, kumpani kaikkie miellytti.

Vitalii ajatteli, jotta valmissettuo čäijyö riittäy koko perehellä enši kešäh šuaten, ka horšmačäijy hyvin ruttoh tuli juotukši. Vitalii on varma, jotta Vuokkiniemeššä horšma kašvau hyväššä muašša ta šentäh ni kašvista valmis settu čäijy tulou niin makiekši.

Vitalii Nikulinin mieleštä tämä ekologisešti puhaš juomini, kumpani on luajittu omin käsin, on vielä i hyvin makie ta hyövyllini. Ka mieš lisyäy, jotta kaikki tiijot horšmačäijyštä hiän löysi internetistä šekä keräsi paikallisilta eläjiltä. Jotta varmistua, kenen šuau ta kenen ei šua šitä juuvva, pitäy neuvotella liäkärin kera.

Šemmosista mukavista reseptilöistä kerrottih Julija ta Vitalii. Yritä šieki valmistua vanhua perintehellistä juomista ta nauttie luonnon makuo. Muissa, jotta horšmua pitäy kerätä kešän alušša ta kešellä. Elokuušša kerätä horšmua on jo myöhäistä, šentäh kun lehti alkau kuivua ta keltaistuu.

Teksti: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 1.7.2020
Kuva: Julija Filippova

Lue nämäkin:

Risto Salmela: Pagizen oman poijan ker karjalakse

Risto Salmela: Pagizen oman poijan ker karjalakse

Myö puaksuh kuulemmo da pagizemmo sih näh, kui nygöi karjalan kieldy elvytetäh da kehitetäh. Toiči nägövih nostah kyzymykset: mi olis se paras nevvo kielen kehitändäh da kui voizimmo pidiä kieldy hengis. Lapinlahten eläi Risto Salmela vastuau mollembih kyzymyksih...

Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta

Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta

Aiemmat veneh-osat: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4 Jo ammusista ajoista kala on ollun karjalaisien piäruokana. Ta še ei ole yhtänä kumma, kun yli 18% Karjalan pinta-alua on vetenä. Karjalašša on läheš kuušikymmentä tuhatta järvie, šiinä yksitoista tuhatta šuurempua ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.