Artikkelit

Karjalan vanhin kirjapaino pal’l’aštau šalojah

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 8.7.2020

Još šie ečit uušie löytöjä ta et varaja čuuruteitä, niin voit rohkiešti matkuštua Karjalua pitin levittyän omua tietoalua. Esitän teilä ainutluatuista turistiobjektie – Kalevalan kirjapainomusejuo.

Kalevalan keškuštašša šeisou yksikerrokšini vanha vihrie puurakennuš. Kaikki pai kalliset eläjät tiijetäh, jotta ennein šiinä oli kirjapaino. Nyt tämä talo kuuluu paikalliseh kotišeutumusejoh. Onnakko kirjapainon vanhat konehet ollah vielä paikoillah. Šeinäššä rippuu kalenteri 2004 vuuvvelta. Šinä vuotena kirjapaino oli pantu umpeh. Viime päiväh šuaten täššä kirjapainošša painettih Kalevalan piirilehtie.

Tämä kirjapaino on vanhin Karjalašša. Šielä on šäilytty konehošaštot šekä kirjapainon XX vuosišuan alušša luajitut vanhat konehet, kumpasilla šai latuo tekstijä kahella kielellä – šuomekši ta venäjäkši.

Täššä ainutluatusešša kirjapainošša miun onnistu käyvä työmatan rajoissa. Turistiryhmän kera myö aštuma narisija latelautoja myöten vanhah puurakennukšeh. Musejošša tuntuu entisen tuotannon ominaini haju. Näytti šiltä, jotta rakennukšen kynnykšen piäličči harppien myö joutuma aika-autoh, mi vei meijät noin 50 vuotta tuakšepäin.

Enšimmäiseššä huonehešša vierahie otti vaštah opaš Jelena Kartunen, kumpani iče ruato täššä kirjapainošša vuuvvešta 1985 alkuan šen kiini panomiseh šuaten. Hiän kerto meilä laitokšen istorijašta ta näytti, mitein oli järješšetty tuotantoprosessi.

– Kalevalan piirin kirjapaino julkaisti lehen enšimmäisen numeron 1931 vuotena. Šuomenkielini Punainen Uhtua -lehti oli painettu yhellä painopalštalla. Lehen tekstijä piti latuo käsin. “Punainen Uhtua” ilmešty kerran kuukauvešša ta šen painoš oli 1000 kappalehta, šaneli Jelena Kartunen.

Myöhemmin lehellä oli annettu Kalevalan bolsheviikki -nimi. Šovan jälkeh lehtie ruvettih painamah kerran netälissä ta jo nellällä šivulla, šentäh kun kirjapainošša ilmešty Linotip-koneh, min metallilevyillä šai kovota latelma kokonaisina rivilöinä.

1970-luvulla lehen painošmiärä äkkie nousi ta kirjapainošša ruvettih painamah “Kalevalan bolsheviikin” 3,5 tuhatta kappalehta kolme kertua netälissä.

Kirjapainošša on kakši painoošaštuo, eri huoneh, missä on ašetettu paperinleikkuri, šekä kakši latomuo: yheššä latelma kovottih käsin, toisešša – Linotipkonehella. Mukava, jotta kaikki konehet vielä nytki ollah työkunnošša!

Lehen taitto alko Linotip-konehelta. Još latoja erehty, niin teräškoneh toičči “šylki” šiih tinua. Niin jotta latojan ruato oli ei ainuoštah täšmällini, ka vielä i vuarallini. Tietyšti, tämä ošašto oli kaikista vahinkollisin. Šiinä nytki tuntuu šen metallin kičmerä haju. Ošašton melkein kaikki ruatajat oltih naisie.

Jelena Kartunen esitti, mitein latuo tekstijä lehtie varoin. Kirjapainokonehien erikoisluatikoissa oli ašetettu korija, kumpasih oli lat’attu eri kirjasinlajien kirjaimet.

– Nyt näillä luatikoilla on juo hattu, missä mi kirjain on, jatkau kertomušta meijän opaš. – Ka ennein kirjapainon ruatajat ei käytetty šemmosie vihjaukšie. Kaikin ruattih tarkkah ta käsi aina iče šolahti tarvittavah korih.

Šivu enšin lavottih peilikuvasešti, šiitä luajittih paperilla ta vašta šiitä šai lukie ta korjata teksti. Još löyty virhe, niin viärä kirjain otettih latelmašta pois ta pantih šen tilah oikie kirjain. Šemmoni työ tietyšti vuati huolellisutta ta ahkerutta.

Musejošša turistit ičeki voijah yrittyä latuo šanoja ta painua niitä muissokši käynnistä mukavah paikkah. Tavallisešti kaikin harjotellah omien nimien kera.

Novosti Kalevali (Kalevalan uutiset) -lehen viimeni numero painettih kirjapainošša vuotena 2004.

Vanhat konehet enšin tahottih myyvvä, šentäh kun kenkänä niitä ei tarvinnun. Onnekši täššä asiešša autto Juminkekošiätijön johtaja, tutkija, kirjailija Markku Nieminen. Mieš on jo hyvin tunnettu omilla hyvillä aseilla kuin Šuomešša, niin ni Karjalašša. Markku Nieminen on kulttuurintuntija. Hänellä on istorijallini ta perehyhtevyš Karjalah.

Markku Nieminen ošti kirjapainon kaiken tuotannon ta myönti šen paikallisen hallinnon hoitoh. Niin vuotena 2009 kirjapaino šai musejon statussin. Markku Niemisen anšijošta nyt meilä on mahollisuš tuttavuštuo XX vuosišuan kirjapainoprosessih ta tiijuštua Karjalan painoalan šaloja.

Teksti ta foto: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 8.7.2020

Lue nämäkin:

Risto Salmela: Pagizen oman poijan ker karjalakse

Risto Salmela: Pagizen oman poijan ker karjalakse

Myö puaksuh kuulemmo da pagizemmo sih näh, kui nygöi karjalan kieldy elvytetäh da kehitetäh. Toiči nägövih nostah kyzymykset: mi olis se paras nevvo kielen kehitändäh da kui voizimmo pidiä kieldy hengis. Lapinlahten eläi Risto Salmela vastuau mollembih kyzymyksih...

Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta

Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta

Aiemmat veneh-osat: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4 Jo ammusista ajoista kala on ollun karjalaisien piäruokana. Ta še ei ole yhtänä kumma, kun yli 18% Karjalan pinta-alua on vetenä. Karjalašša on läheš kuušikymmentä tuhatta järvie, šiinä yksitoista tuhatta šuurempua ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.