Artikkelit

Risto Salmela: Pagizen oman poijan ker karjalakse

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 10.8.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Myö puaksuh kuulemmo da pagizemmo sih näh, kui nygöi karjalan kieldy elvytetäh da kehitetäh. Toiči nägövih nostah kyzymykset: mi olis se paras nevvo kielen kehitändäh da kui voizimmo pidiä kieldy hengis. Lapinlahten eläi Risto Salmela vastuau mollembih kyzymyksih yhtel vastavuksel: “Pagize karjalakse oman lapsenke – dai kieli pyzyy hengis sego kehittyy!” Riston kieli on ainavoluaduine, sendäh gu hänen oma murreh on Suojärven paginluadu, ga konzugi häi on opastunnuh livvinkarjalah, mis hänen paginkieleh tuli kudamidägi vaikutustu. Nečidä kieldy täs pagizuttelus en ni ole kohendelluh – karjalan kieli on bohattu omil čomil murdehil!

Sinä olet niilöi Suomen karjalazii, kudamienke ainos olen paissuh vaigu karjalakse, en suomekse. Oletgo ihan lapsuos algajen taratannuh karjalan kielel?

– Lapsena olles en paissuh karjalaksi paiči virboiluguu. Diedoi da enne kaikkie hänen vanhemmat paistih karjalaksi da toiči erähät muut rod’nat da muut tuttavat. Sendäh olen kieldä kuullun lapsenna olles. 2000-luvun allus rubein iče harjavumah karjalan kieleh da sidä kaudi sidä pagizemah, ezimerkiksi, Timoi Munnen da siun ker.

Pagizet karjalakse oman poijanke. Midä mieldy sih näh ollah teijän suomelazet ystävät da sugulazet?

– Allus erähät sugulazet sanottih, jotta ei pie sevoittua poijan piädä kolmel kielel. Mučoihäi pagizou ven’aksi, suomelaine yhteiskunda suomeksi da karjala voibi sanuo on sit kolmas kieli. Nygöi on sit dogadittu, jotta piänyörit ollah brihačul ihai kunnos da kaikin kohtavutah hyvin. Erähät ollah ruvettu jo vähäzen pagizemahgi poijal karjalaksi se midä maltetah.

Kuspäibo ollah rodužin sinun vahnembat? Paistahgo hyögi bunukanke karjalakse?

– Tuatto da muamo ollah rodužin Valdimolpäi da tuatan tuatan sugu on suojärveläistä, kaidajärveläistä rod’nuo. Tuatal on ylen hyvä passiivine karjalan kielen malto da häi opittelou paista bunukan ker karjalaksi ainos silloi toiči.

Midä ruat, konzu ei kerras juohtu mieleh midägi sanua? Sanotgo sen suomekse?

– Silloi otan käyttöh suomen libo ven’an sanan. Erähičči ečin sanua sanakniigas. Toiči poiga viändäy iče uuven sanan. Ezimerkiksi, tänäpäi häi pagizi sanan “čiekka” konza tarkotti ven’an kielen sanua “чек”, suomeksi “kuitti”.

Ellendäygo mučoi, midä työ poijanke pagizetto?

– Kyzyin hänel da häi vastai: “Tiettäväine!”. Enzimäzeksi sendäh, ku miun karjalan malto ei ole kyllin hyvä, kieli midä brihačun ker tarattelen, on kudakui prostoi… Toizeksi mučoi maltau suomen kielen ylen hyvin da häi on opastunnuh Baltiekkumeren- suomelazien kielien da kul’tuuran tiedokunnal Petroskoin yliopistos da ruadanuh Kižil da Carelia-lehes. Sidä kauti häi hyvin ellendäy karjalua.

Ongo teijän poijal kedätahto muudu karjalastu paginkanzua, ezimerkikse, lastu?

– Pahaksi mieleksi ylen vähän. Toizii lapsii eule nivouze lähäl, no erähät tuttavat tiä Lapinlahel taratellah karjalakse no ei ylen puaksuh.

Kuibo ielleh? Jiäygo poijalles karjalan kieli vaigu kodikielekse? Olisgo mahtuo kehittiä kielenmaltuo kustahto muijal?

– Hyvä dielo oliz, ku jäizi kodikieleksi eigö hävieizi. Školada nuoruzvuuvet ollah vaigiet. Viegö häi rubieu miun ker pagizemah karjalaksi, ku rubieu ellendämäh, jotta mie pagizen suomeksigi. Ku olizi mahtuo, voizi opitella yhen kuun eliä hos Vieljärves da käyvä joga päiviä Karjalan Kielen Koin kielipezäh.

Kuibo sinun mieles vois kehittiä karjalan kieldy Suomes da virittiä himuo opastuo kieleh? Avvuttasgo kielizakon?

– Karjalankieline rahvas on vähäzen jagaudunnuh Suomes. On ollun kaikenmoista torua enimyölleh murdehis da kielimuodolois i, tiettäväine, vie dengois. Tahtozin, ku suvaiččizimma toine toista da kaččozimma omua nokkua pitkembäl. Valdivol libo fondis suadu denga ei ole männyh oigieh paikkah, kielen elävöittämizeh: Nurmeksen kielipezä salvattih, kielen opastajil ei ole annettu nimidä abuu, ei materjualua eigö opassusta. Nämä dielot ku kohenis, olizin hyväs mieles. Sid rahvahan pidäy suaja ližiä tieduo kieles. Ku tiedo on ližävynnyh, rahvas on ruvennuh kiinnostumah karjalan kieles da opastumah sih. Kielizakonas en malta sanuo, rippunou mittuine zakon rodieu.

Midä tärgiedy vois luadie juuri lapsih niškoi?

– Poijal on muamankielen jyttyine ven’an malto hoz vaiku muamo pagizou joga päiviä ven’akse. Yksi syy täh dieloh ollah ven’ankielizet mul’tikat. Yksi tärgevimis dielolois pienih lapsih niškoi da kielipezih olizi putilleh luajitut da karjalan kielele kiännetyt mul’tikat: Koirapatrul’, Oktonavtit, Pipsa-počči, Pikoimiäččyzet da muut. Nenii Il’l’a kaččou ylen äijän ven’aksi. Ku oldas karjalaksi hos yksi nämmis, ni äijän olis abuu kaikil perehil, kus paistah karjalaksi.

Teksti: Hiloin Natoi, Oma Mua 5.8.2020
Kuva: Kristina Salmela

Lue nämäkin:

Tverinkarjalan kielioppi: pitän ruavon tuloš piäsi ilmah

Tverinkarjalan kielioppi: pitän ruavon tuloš piäsi ilmah

Irina Novak on tverinkarjalaini, Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan tietomieš šekä tutkimukšien ta oppikirjojen luatija. Heinäkuun alušša ilmešty Tverinkarjalan kielioppi. Tverinkarjalan kielioppi -kirja on painettu Karjalan tietokeškukšen...

Vanhat Suomen kartat löytyvät helpommin netistä

Vanhat Suomen kartat löytyvät helpommin netistä

Maanmittauslaitoksessa on toteutettu selvitys, jonka avulla Suomen vanhojen karttojen saatavuutta ja tiedonhakua on parannettu. Selvitystyön tuloksena koostettiin karttaluettelot, joista käy ilmi, mitä karttoja ja karttasarjoja on olemassa ja mistä ne löytyvät....

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.