Tuhukuun 10. päivänny Pyhärven kul’tuurutalois piettih lyydiläzen itkettäjän da runonpajattajan Anna Česnokovan mustopäivy. Vastavus omistettih Anna Vasiljevnan 120-vuozipäiväle. Karjalazien runoloin matkoi -pido avai Karjalazien runoloin vuvven Karjalas. Tänävuon...
Karjalaisešša perinteheššä runonlaulaja on universalini šanamuasteri. Runonlaulaja yhtä hyvin tiesi eeppisie ta loihturunoja, hänen muistissa šäily hiä- ta tuuvitušlauluja, hiän tiesi šuarnoja ta tarinoja. Melkein šamanvertasešti runonlaulanta kuulu kuin miehillä,...
Karjalainen sukuni -webinaarisarja innosti osallistujia – luentosarjaan on ilmoittautunut lähes 300 Karjalasta ja karjalaisuudesta kiinnostunutta. Ensimmäistä luentoa Mitä Karjala on? on katsottu YouTubessa jo liki 800 kertaa. Karjalainen sukuni -webinaarisarjan...
Niitä ennen isoni lauloi, Kirvesvartta vuolessansa; Niitä äitini opetti, Väätessänsä värttinää Minun läsnä lattialla... Rikas karjalaine runolauluperindö eli monien vuozisavoin aigua nerokkahien runonpajattajien vuoh. Meijän ezi-ižät täytty vägie säilytettih sidä da...
Mennyt vuon erähäs Jevroupan suures linnas, ylen suures laukas näin karjalan koivus luajitun vahnan sekreterin. Se on moine stolalaudu, kudai suau avata da heittiä alah da sen tagua on äijy piendy škuappastu kirjazih näh. Igiä sekreteril oli puolitostu sadua vuottu! Ga...
Jukka Kaartinen eččiy Ruskien armien saldatan Georgii Komarovan bunukkoi. Nevvostoliittolaine Georgii Komarov joudui suomelazien plenah voinan allus vuvvennu 1941. Luottovanginnu händy pandih Reittiön taloih Sulkavan lähäl auttamah taloin emändiä, Jukka Kaartizen...
Talvikuun 18. päivänä Kalevalan kanšanteatteri täytti 61 vuotta. Juuri šinä päivänä vuotena 1959 Uhtuon kulttuuritalon dramakerho šai kanšanteatterin statussin. Še päivä tuliki teatterin šyntymäpäiväkši. Teatteritoiminnan istorija alko Uhtuošša vuuvvešta 1924, konša...
Uuvven vuuvven ta Roštuon kynnykšellä etnografi ta karjalan kielen opaštaja Valentina Dmitrijeva kertou meilä näijen taikapäivien piäšankarista – ikivihannašta kuušešta. Kuuši on korkie komie puu. Šen korkevuš voit täyttyä 50 metrie. Puun keškimiäräni elinaika on...
Uuzi Vuozi vai Rastavu? Kudai on kallehembi da vuotettavembi? Sanommo nenga, ku molletit meile, Ven’al eläjile karjalazile, ollah hinnas. Uuttu Vuottu pruazniekannu ruvettih pidämäh vie P’otr Ezmäzen aigah. Yhtelläh vahnembua polvie karjalazile Rastavu on muite muis...
Timo Vihavainen luki Sandra Stepanovan kirjan Elämäni polku. Šombajärven kylän istorija šekä muisselmie miun elokšešta ja kirjoitti siitä arvion blogissaan. ”Tämä on monessa suhteessa aivan mainio kirja. Tekijä ei kuulu ns. diginatiiveihin, vaikka kuuluukin nyt olevan...
