Aiemmat veneh-osat: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4 Jo ammusista ajoista kala on ollun karjalaisien piäruokana. Ta še ei ole yhtänä kumma, kun yli 18% Karjalan pinta-alua on vetenä. Karjalašša on läheš kuušikymmentä tuhatta järvie, šiinä yksitoista tuhatta šuurempua ta...
Aiempi osa: Tverin karjalaisian šuuret toivot Kielletty, ka ei unohettu Vaikka šeuruavan 50 vuuvven aikana karjalan kieli oli kielletty ta unohettu, še ei kuollun karjalaisien kešen. Kieltä käytettih piäasiešša šuullisena ta arkipäiväsenä. Oli ihmisie, kumpaset...
Tverinkarjalan kirjakielen kehitykšen istorijašša L’udmila Gromova erottau kolme tärkietä vaihetta. Enšimmäini vaihe alko vuotena 1820 ta kešti 1800-luvun loppuh šuaten (kirjuttima šiitä lehen viime numerošša). Toini vaihe kešti 1930-luvun alušta vuuvven 1939 loppuh....
Aiemmat osat: Osa 1, osa 2 ja osa 3 Verkko oli tärkie karjalaisien pyyvvyš. Verkolla pyynti, šamoin kuin nuotalla, on ollun käytöššä jo ammusista ajoista. Mujehuš on verkkolaji. Kuvun aikana, šykyšyllä, annetah mujehukšet hyvie tulokšie. Kalaštamini mujehukšilla on...
Još šie ečit uušie löytöjä ta et varaja čuuruteitä, niin voit rohkiešti matkuštua Karjalua pitin levittyän omua tietoalua. Esitän teilä ainutluatuista turistiobjektie – Kalevalan kirjapainomusejuo. Kalevalan keškuštašša šeisou yksikerrokšini vanha vihrie puurakennuš....
Aiemmat osat: Osa 1 ja osa 2 VENEHIEN NIMET Rahtiveneh oli šuurempi toisie venehie ta šillä vejettih rahtie. Mieronvenehellä kuletettih virkamiehie, poštie ta muuta valtijoh kuuluvua. Mouttoriveneh on tavallisešti tašaperäni veneh, min peräššä on mouttori. Šoutuveneh...
Kävelet meččyä myöten, kuuntelet lintujen laulantua, tuulen haminua, okšien ročahušta jalkojen alla... ta äkkie šiun ieššä ilmeštyy kivi. Ta ei tavallini kivi, kun valtavan šuuri! Heti näkyy, jotta še šammaltunut kivi on totini ta viisaš, a šen šiämeššä varmašti...
Kešäkuun 8. päivänä Karjalan tašavalta juhli oman peruštamisen 100 vuotta. Šamana päivänä Oma Mua -lehti vietti 30-vuotispäivän. Lehen enšimmäini numero näki päivänvalon 8. kešäkuuta 1990 Karjalan työkommuunin peruštamisen 70-juhlavuotena. Šiitä ajašta alko tašavallan...
Lappeenrannan museoiden näyttelyt Sijoiltaan – Pakolaisuuden arkeologiaa ja Sijoiltaan – Pakolaisena omalla ja vieraalla maalla kertovat tutkijoiden ja taiteilijoiden näkemyksiä siitä, miten toisen maailmansodan pakolaiset ja evakot ovat tulleet hyväksytyksi tai...
Artikkelin alkuosa linkin takana Jo entisistä ajoista šuaten karjalaisien tavallisina kulkuteinä on oltu jovet ta järvet, “kiššanpolut” ta paharaisat tiet. Šentäh niitä aikoja myöten veneh ta val’l’aššettu heponi oltihki ikivanhat paššuavammat kulkukeinot. VENEH TA...
