Artikkelit

Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 1.7.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Suomes, Savonlinnas eläi Riina Ylönen kuuli enzimäzet karjalazet sanat lapseššu. Nygöi inehmizel on 29 vuottu igiä. Häi pagizou karjalakse kois, oman poijan kel da ruadau sotsiualizes meedies sen edeh, ku rahvas lövvettäs karjalan kieldy da tiijustettas sih nähte, kui sil eletäh joga päiviä. Instagrammas Riinal on karjalaine nimi Ylöin Rin’oi. Hänen kirjutukset lövvytäh sie heštegal #omuačomua. Mindäh da kui Ylöin Rin’oi kiändyi karjalan kielen puoleh, da mikse Suomen nuorile pidäy karjalan kieli, häi saneli “Oman Muan” lugijoile.

– Sinä olet niilöi harvoi nuorii ristikanzoi Suomes, ket paistah karjalakse. Oletgo sinä iče karjalaine da kuibo opastuit karjalan kieleh?

– Olen karjalaine. Karjalan kieleh opastuin aiguhizennu iččenäzeh. Rubein opastumah seiččie vuottu aijomba. Voibi sanuo, se enzimäine kyven oli karjalankielizet pajot da niilöin pajotekstoin lugemine. Kävyin rahvahanopiston kursoil ku opastuo lugemah da ellendämäh karjalan kieldy, ku harjavuttua korvii kuundelemah eri pagizijoin karjalan kieldy. Da facebookas ečin joukkoloi, kudamis ristikanzat kirjutettih karjalakse, paistih karjalakse. Da heilegi rubein vähin-vähin kirjuttamah da käyttämäh kieldy opastumizen mugah. Da ližäkse kuundelin Yleisradion karjalakse kiännettylöi uudizii, ku harjavuttua korvua kuulemah karjalan kieldy da luvin kiän nettyy karjalankielisty kirjalližuttu.

– Kuibo sinul tuli mieleh ruveta pagizemah karjalakse?

– Kieleh rubein interesuimahes omas lapsuon perehes kuultuloin sanoin da sanondoin periä. Moizii sanoi oldih, ezimerkikse, sangei briha da sen tiezin jo lapsete karjalan kielekse. Hyvin mustan sen eläväh, kui minun buabo minuu äbäzöičči kuččumal minuu riskityttö da sehäi ei suomen kieldy maltajale lapsele vältämättäh tunnu kehumizekse. Da sehäi oli karjalan kieldy. Da sihgi merkičyseroh pidi minulgi opastuo.

Olen ainos nähnyh iččiedäni karjalazennu da karjalaine kul’tuuru da perindehet kiinnitetäh minun mieldy. Kieli on oza karjalastu kul’tuurua da kielien suvaiččijannu himoitti opastuo da tiijustua sidä ližiä. Ližäkse karjalan kieli on minule ihan omaluaduine kieli, sentäh ku se on kodiperäine vähembistökieli Suomes da ylen čoma kieli, kudaman säilyttämizekse ihan jogahine tahtokas voibi ottuakseh. Da kielel pidäy uuttu pagizijua, sentäh minä joga päiviä pagizen omale poijale sidä.

– Mindähbo rubeit pagizemah karjalakse oman lapsen kel? Äijygo vuottu hänel on?

– Konzu rubein iččiedäni opastamah kieleh, minul vie ei olluh lastu, ga huavain opastua kajalan kieldy myöhembäh omile lapsile, ku ilmai pagizijoi kieli ei elä ielleh. Sit jo kohtuzennu olles dogadiin, ku kielen siirdämine ielleh algau kerras da sil maltol, kudai minul on. No alukse sanelin lapsele prostoidu virkehty, sanastu da hänen enzimäzii sanoi oli čuassu da sit hänen erinomaine sana oli ättä. Da nečidä sanua häi tarkoitti miäččy. Da sidä sanua ättä vie iellehgi omas perehes käytämmö, sendäh ku se kuului moizekse erinomazekse. Ättä tarkoittau kaikkie pyöryžiä. Lapsel nygöi on nelli da puoli vuottu.

– Oligo sinul jygei ruveta pagizemah karjalakse? Eigo vedänyh suomen kielen puoleh?

– No alguh ei olluh jygei ruveta pagizemah karjalakse. No lapsen kazvuo myö omangi kielenmalton pidäy kehittyö. Lapsen mieldykiinnittäjät teemat toičollah ihan vuottamattomat. Ezimerkikse, fi iziekan ilmivöt da niilöih liittyjiä sanua ainos ei ole ičen tiijos. Da nennii dieloloi sellittäjes helpoh vedäy suomen kielen puoleh. No sanuo sanat kniigas kaččojes vältämättäh opastun uuttu sanua eri teemois. Toiči on moizii tilandehii, konzu on jygei sanuo lapsel ihan tarkah omat tunnot kielel, kudamah iče et opastunnuh putilleh lapsete. Se toinah on ičelles kaikkie jygiembi dielo
kielen pagizemizes.

– Kuibo rahvas reagiiruijah? Midäbo sanotah, konzu kuultah teidy pagizemas karjalakse pihal?

– Tavan mugah mieldykiinnittäjen. Toiči diivuijen. Sehäi on ellendettäviä, sendäh gu karjalan kieldy ei ole kuultu nikus. Nygözele tunduu aiga vähän eričyizeh reagiiruijah. No toinah sidä en jo huomua omas linnas. Minul on kyzytty, ongo meijän paistu kieli saamie libo eestie. Näit, net ollah parem tundietut suomelazele rahvahale. Saamen kieldy rahvas kuultah ihan televiizoras, da sendäh rahvas jo tunnustetah sidä kuultes.

– Midäbo sinul merkiččöy karjalakse pagizendu? Mikse sinul karjalan kieli pidäy da pädöy?

– Minul karjalakse pagizendu merkiččöy arvokkahan rahvahan perindehen säilymisty da sen kehittymisty da mugavundua kehittyjäs muailmas. Minul on jygei nähtä pättäviä libo yhteiskunnallizes nägöpuoles kestäviä perustehtu kodiperäizen vähembistökielen hävittämizekse libo unohtuttamizekse. Tahton paista karjalakse, ku avvuttu sil suaja konstitutsies se yhtenmoine azemu kui, ezimerkikse, romaniloin (čiganoin – toim.) da saamen kielil, kudamat ollah virrallizii vähembistökielii Suomes. Kielet rikastutetah yhteiskundua da niilöin vuoh välitetäh kul’tuuruperindyö da istouriedu. Da niilöin piäle rahvas nostetah ičentunduo. Da ližäkse kielien maltamine andau hyviä mieldy. Da karjalan kieli on čoma kieli!

– Äijygo on Suomes sinun mostu nuordu ristikanzua, kuduat paistah karjalakse iče, omien lapsien kel, keskenäh, vahnembien kel?

– Lapsiperehty tiijän puolenkymmendy tiä, Suomes. Keskenäh pagizijua erähän kymmendy, toinah lähembä sadua. Sen kolmen vuvven aigua, ku olen pidänyh omua karjalankielisty Instagram-sivuu nimel Ylöin Rin’oi da haštagal #omuačomua, olen huomannuh, ku karjalan kieli kiinnittäy mieldy da rahvas enämbäl maltetah eččie kieldy kuultavakse sotsiualizes meedies. Nuordu pagizijua jiävihes sotsiualizes meedies ihan vähän välin. Se ilaškoittau minuu. Kielel pidäy pagizijua.

– Mittuine sinun mieles on karjalan kielen tulii aigu?

– Niän, ku karjalan kielel on vie elävy aigu uuzii pagizijoi myöte. Vahnembii pagizijoi olemmo – myö, kudamat paistah lapsile da nuorembii olemmo myö, kudamat vaste vai ollah interesuittu karjalan kieleh. Suomes on havačunnuh ihan uvvel väil ruadajua nuordu, kudamat varmah eistetäh karjalan kielen azemua Suomes ielleh. Minus on ližäkse vie tärgei mustua se, ku rahvahal olis rohkevuttu ruveta pagizemah karjalakse hos vähängi. Ku paista, ei vältämättäh pie maltua normiiruittuu kieldy tävvellizeh, sih voi ottavuo myöhembähgi. Tärgei on kylviä sidä siemendy opastumizeh da olla mielenkiinduo opastumizeh. Nenga minulgi tahto opastuo pagizemah karjalakse havačui. Sidä tahton jagua ielleh.

Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 1.7.2020

Lue nämäkin:

Veneh karjalaisien elämäššä

Veneh karjalaisien elämäššä

Aiemmat osat: Osa 1 ja osa 2 VENEHIEN NIMET Rahtiveneh oli šuurempi toisie venehie ta šillä vejettih rahtie. Mieronvenehellä kuletettih virkamiehie, poštie ta muuta valtijoh kuuluvua. Mouttoriveneh on tavallisešti tašaperäni veneh, min peräššä on mouttori. Šoutuveneh...

Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?

Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?

Kävelet meččyä myöten, kuuntelet lintujen laulantua, tuulen haminua, okšien ročahušta jalkojen alla... ta äkkie šiun ieššä ilmeštyy kivi. Ta ei tavallini kivi, kun valtavan šuuri! Heti näkyy, jotta še šammaltunut kivi on totini ta viisaš, a šen šiämeššä varmašti...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.