120-vuotiaan Karjalan Sivistysseuran juhlaviikonloppu oli täynnä iloa karjalaisuudesta ja karjalan kielestä
10.–12.4.2026 juhlittiin riemukkaasti 120-vuotiasta Karjalan Sivistysseuraa ja pidettiin sääntömääräinen vuosikokous. Tässä kuvakoosteessa on muutamia keskeisiä hetkiä juhlaviikonlopun annista.
Pääkuva: Karjalan Sivistysseuran 120-vuotisjuhlinta lähti iloisesti käyntiin suurpaginpertissä ja karjalankielisessä diskossa perjantaina 10.4.2026. Kuva diskosta: Karjalan Sivistysseura/Kim Öhman
Juhlaviikonloppu johdatti osallistujansa Helsingin kaupungin vieraanvaraiselta vastaanotolta perjantai-illan leppoisaan suurpaginpertiin ja karjalankieliseen diskoon. Lauantain pääjuhlassa nautittiin Anne-Mari Kivimäen soivasta luennosta ja yhteislaulusta, joka kasvoi juhlasalia kiertäväksi piiritanssiksi. Sunnuntain sukututkimusseminaari puolestaan kartoitti karjalaisen sukututkimuksen erityispiirteitä perinteisistä menetelmistä uusimpiin DNA-avusteisiin keinoihin.
Perjantai: kaupungin vastaanotolta paginpertiin ja karjalankieliseen diskoon
Perjantaina 10.4.2026 Karjalan Sivistysseuran juhlaviikonlopun avasi Helsingin kaupungin vastaanotto upeassa Raatihuoneen Empire-salissa, jota ei syyttä ole kutsuttu kaupungintalon kauneimmaksi saliksi. Kuva: Kim Öhman
Apulaispormestari Maarit Vierunen (kuvassa vasemmalla) puhui juhlavierailleen kauniisti kielen merkityksestä. Kiitospuheenvuoronsa yhteydessä Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja Seija Jalagin luovutti Vieruselle ja Helsingin kaupungille lahjaksi Karjalan Sivistysseuran julkaiseman, taiteilija Vitali Dobrininin kuvittaman ja Raisa Remšujevan vienankarjalaksi kääntämän teoksen Kal’evala vienankarjalaksi (2015). Kuva: Kim Öhman
Virallisen osion jälkeen päästiin käsiksi siihen tärkeimpään – kohtaamisiin vanhojen ystävien ja uusien tuttavuuksien kanssa. Tervetulo- ja kiitospuheenvuorojen jälkeen nautittiin pöydän antimista, ja vilkas puheensorina täytti salin koko lopputunniksi, joka vastaanotollemme oli varattu. Kuvassa selin Karjalan Sivistysseuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova, keskellä kansanmuusikko Amanda Kauranne, takana kansanmuusikko Emmi Kuittinen ja oikealla folkloristi, FT Viliina Silvonen. Kuva: Kim Öhman
Perjantai-ilta jatkui Helsingin työväenopisto Arbiksen tiloissa järjestetyllä suurpaginpertillä. Kuva: Kim Öhman
Helsingin paginpertin paginanvedäi Essi Hirvonen ohjasi paginpertin runsaan osanottajajoukon pienempiin ryhmiin, joissa ei olisi ennestään tuttuja ihmisiä. Ryhmiä myös vaihdettiin muutaman kerran. Näin saimme tilaisuuden tehdä tuttavuutta karjalaksi. Kuva: Katri Kovasiipi
Paginpertin jälkeen vapauduttiin tanssimaan dj Hartiamon eli Santeri Kaipiaisen karjalankielisessä diskossa. Tämä ilta osoitti, että kokonaan karjalankielisen diskon järjestäminen onnistuu erinomaisesti. Kuva: Kim Öhman
Diskossa jalalla koreasti laittaneet tanssijat tuottivat spontaanisti tanssiinsa runsaasti karjalaisia, bes’odoistakin tuttuja koreografioita, joita ei liene muissa diskoissa ja yökerhoissa kovin paljon nähty. Miikku Häkki ohjaa Sonja Kiiveriä pyörähdykseen. Kuva: Kim Öhman
Lauantai: vuosikokous ja pääjuhla
Lauantai 11.4. käynnistyi Helsingin Valkoisessa Salissa Karjalan Sivistysseuran vuosikokouksella, jossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Seuran jäsenmaksu ja Karjalan Heimon tilausmaksut pysyvät edelleen ennallaan, kuten ovat pysyneet jo vuodesta 2011 alkaen. Kuvassa vasemmalta seuran hallituksen puheenjohtaja Seija Jalagin, vuosikokouksen puheenjohtajaksi kutsuttu Eeva-Kaisa Linna, seuran talousasioista kertonut hallituksen ja taloustoimikunnan jäsen Outi Homanen sekä vuosikokouksen sihteeriksi kutsuttu seuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova. Kuva: Katri Kovasiipi
Juhlaa juonsi pitkän linjan karjalainen muusikko Arto Rinne sylissään kantele, joka helkähteli kutsuvasti varsinkin juhlan aluksi. Kuva: Kim Öhman
Vuosijuhlassa jaettiin tuttuun tapaan myös huomionosoituksia. Juhlavuoden kunniaksi niitä jaettiin tavallista enemmän. Kunniajäseniksi kutsuttiin Vienan perinteen monipuolinen taitaja ja vaalija sekä Pohjois-Viena-seuran keskeinen aktiivi Ville Rohkimainen, kansanrunouden ja perinteen tutkimuksen parissa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston johtajana pitkään toiminut Pekka Laaksonen sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunouden tutkijana pitkän uran tehnyt Senni Timonen. Kuvassa vasemmalta toiminnanjohtaja Eila Stepanova, puheenjohtaja Seija Jalagin, Senni Timonen, Seppo Kannelsuo, Ilja Solomeštš, Timoi Munne, Tuomo Kondie, Niko Tynnyrinen, Elena Rapa ja Miikku Häkki. Kuva: Kim Öhman
”Usein Sennin kanssa tavatessamme olemme todenneet, että olemme kaivanneet toisiamme. Senni on sanonut kaipaavansa seuran hallitusta, ja me olemme kaivanneet Senniä”, totesi puheenjohtaja Seija Jalagin kutsuessaan Senni Timosen Karjalan Sivistysseuran kunniajäseneksi. Sennille myönnettiin lisäksi myös ansiomerkki. Ansiomerkkejä myönnettiin kahdeksan kappaletta hyvin eri-ikäisille ja eri taustoista tuleville ansioituneille, karjalaisuuden hyväksi toimineille aktiivisille ihmisille. Lue tarkemmat tiedot huomionosoituksista täältä. Kuva: Kim Öhman
Erityistä huomiota annettiin ansiomerkein nuorille karjalan kielen elvyttäjille ja aktiiveille. Kuvassa vasemmalta Miikku Häkki, Elena Rapa ja Niko Tynnyrinen. He kaikki ovat tehneet nuoreen ikäänsä nähden jo paljon työtä karjalan kielen hyväksi, ja heitä yhdistää muun muassa Kielikeitinpiirai-podcast, jota he yhdessä tekevät. Kuva: Katri Kovasiipi
Lauantain pääjuhlassa säveltäjä, musiikin tohtori Anne-Mari Kivimäki piti soivan luennon, joka perustui hänen toimittamaansa kirjaan Kotiin – muistoja ja lauluja. Letkeää esitystä rytmittivät myös Kivimäen haitari-trancellaan pohjustamat laulut, rinnalla säesti Petri Seppälä. Soivan luennon yhteydessä kuultiin myös äänite Kivimäen tutkimusaineistona olleesta Ilja Kotikallion (1894–1961) rajakarjalaisesta muistelusta, jossa tämä kertoi, kuinka Suistamolla otettiin vastaan ensimmäinen polkupyörä, jonka Iivo Härkönen sinne aikanaan yllättäen polkaisi. Kuva: Kim Öhman
Anne-Mari Kivimäki myös laulatti juhlayleisöä. Karjalaksi helkkyivät yhteislauluna Karjalan kumbuzil sekä Ajettih da tsiganaizet. Kuva: Katri Kovasiipi
Anne Mari Kivimäen ja Petri Seppälän musisoima Ajettih da tsiganaiset sai loppuhuipennuksenaan yleisön rientämään piiritanssiin, joka kiersi koko suurta Valkoista Salia. Kuva: Katri Kovasiipi
Sunnuntai: Sukututkimusseminaari Oodissa
Sunnuntaina 12.4. kokoonnuttiin vielä sukututkimusseminaariin Helsingin keskustakirjasto Oodin Kino Reginaan. Seminaarin puheenvuoroista ensimmäisen piti Pekka Pamilo, joka kertoi kahden puolen valtakunnan rajaa eläneen isänsä Kosti Pamilon perheen koskettavan tarinan. Eeva-Kaisa Linna puolestaan kertoi Karjalan Sivistysseuran Perintönä perheen historia -hankkeesta sekä omien vienankarjalaisten isovanhempiensa Anna ja Iivo Kaukoniemen rakkaustarinasta, josta on jäänyt muistoksi ja sukututkijan aarteeksi sadan rakkauskirjeen perintö. Linnan isovanhemmat kuuluivat myös Karjalan Sivistysseuraa edeltäneen Wienan Karjalaisten Liiton perustajiin. Kuva: Katri Kovasiipi
DNA-testien mahdollisuuksista sukututkimuksessa puhuivat Timo Rossi (kuvassa) ja Sari Maarit Karjalainen. Kuva: Katri Kovasiipi
Karjalan Sivistysseuran 120-vuotisjuhlinta jatkuu moni-ilmeisenä vuoden loppuun saakka. Seuraa tuoreimpia tapahtumatietoja Karjalan Sivistysseuran verkkosivuilta ja Uutisčupusta!
Katso myös Marie Gumérin juhlaviikonlopun vaiheista koostama video Facebookissa tai Instagramissa!
Teksti: Katri Kovasiipi
Kuvat: Kim Öhman ja Katri Kovasiipi
__________________________________
Palautekysely 120-vuotisjuhliin osallistuneille
Lämmin kiitos kaikille Karjalan Sivistysseuran 120-vuotisjuhliin Helsingissä 10.–12.4.2026 osallistuneille!
Haluaisimme mielellämme kuulla palautetta juhlien ohjelmasta, ruokailusta ja tiloista.
Voit vastata tästä linkistä sähköiseen kyselyyn anonyymisti karjalaksi, suomeksi, venäjäksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Vastaamiseen menee noin 5–10 minuuttia.
Kiitos jo etukäteen tärkeästä palautteestasi!