Sivistysseuran aloitteesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS käynnisti Karjalaisuus 2000-luvulla -muistitiedon keruun, joka toteutettiin vuonna 2019. Vastaajia oli kaikkiaan 80, joista kaksi kirjoitti karjalan kielellä. Kokonaisuudessaan keruu tuotti yli 700 sivua tekstiä, yhden videon ja kuusi kuvaa.
Muistitietokeruu innosti niin syntyperäisiä karjalaisia kuin vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta karjalaisuuteen kasvaneita kirjoittajia pohtimaan karjalaisuuden olemusta.
Suvun historia ja tieto omista juurista ovat monelle kirjoittajalle karjalaisuuden keskiössä. Vaikka esivanhempien vaiheista ja asuinseuduista on saatu tietoa suoraan sukulaisilta, moni kertoo laajentaneensa karjalaisuuskuvaansa myös suku- ja historiantutkimuksen, sukuseura- ja järjestötoiminnan sekä Karjalan-matkojen puitteissa. Karjalaisuus on monelle paitsi keskeinen osa identiteettiä, myös harrastus.
Osa kirjoittajista toivoo, että perinteiden ja menneiden muistelun rinnalle nousisi uusia yhdessä tekemisen tapoja ja matalan kynnyksen yhteisöjä. Moni kokeekin sosiaalisen median, kuten Facebookin, karjalaisryhmissä mukana olemisen itselleen sopivammaksi yhteisöllisyyden muodoksi kuin perinteisen yhdistystoiminnan.
Keruun järjestivät yhdessä SKS, Itä-Suomen yliopiston Urbaani karjalaisuus -hanke, Karjalan Sivistysseura ry ja Oulun yliopiston Tunnustuksia: Pakolaisuuden hankalat historiat ja muistamisen kulttuurit –hanke.
Lisää tietoja hankkeesta osoitteesta: https://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/2000-luvun-karjalaisuus-osa-jokapaivaista-elamaa?fbclid=IwAR1nUHx97jszseIX98kLcVCwSbbJlFh3kf3hY92-mAg5ZWHUrHC9GFL1FHE#.Xj6i5DEzYuW
