Uutiset

Äiti ja poika pöydän äärellä kirjojen kanssa.

Aikuhiset opaššutah vienankarjalua Koštamukšešša

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 2.12.2021

Tämän vuuvven šykyšyllä Koštamukšen kirjaštošša alettih karjalan kielen kurššit aikuhisilla. Kurššit onnistu avata šen tähen, jotta kirjašto piäsi voittajien lukuh Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön järještämäššä kilpailušša, mi oli šuunnattu piirien etnokulttuuriseh kehitykšeh.

Vienankarjalan kurššien vetäjäkši tuli karjalan kielen opaštaja, Petroskoin valtijonyliopiston šuomelais-ugrilaisen laitokšen piäštökäš Marija Urbanovič (Mitina). Marija on šyntysin Jyškyjärven kyläštä ta hiän on karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran aktiivini jäšen. Tuanoin Marija alotti uutta šuosittuo rubriikkie karjalan kielen arhaismiloista ta vanhenuista šanoista Viena-šeuran VK-ryhmäššä.

Opaštaja kerto karjalan kielen kurššiloista, opaštumisen tarkotukšista ta tehtävistä. Onko toivo, jotta aikuhisien kielikurššit autetah parantua väještön kanšalliskielen taitamisen tilannehta tašavallan eri piirilöissä?

– Šajekuun alušša Koštamukšešša alettih karjalan kielen alkeiskurššit. Piemmä niitä Koštamukšen kirjaštošša, mi šai rahotušta Karjalan tašavallan b’utžetista projektin rajoissa. Tätä rahua riittäy kolmekši kuukauvekši, ka myö tahomma jatkua kielikurššija šulakuun loppuh šuaten. Šentäh rupiemma eččimäh lisyä rahotušta, šanelou Marija Urbanovič.

Nykyjäh kurššilla on 10 henkie. Šuurin ošin opaštujilla on karjalaisie juurija. Hyö lapšena kuultih karjalan kieltä ta nyt keški-ikäsinä tahotah opaštuo pakajamah omalla muamonkielellä.

– Tuntija piemmä kakši kertua netälissä: toisarkena ta piätinččänä. Kurššit ollah aikuhisie varoin, ka yksi opaštujista, Marina Popova käypi harjotukših oman Ort’t’o-pojan kera. Hiän ihan hyvin liitty meijän porukkah. Miula on šuuri ilo, jotta vanhemmat tahotah šiirtyä muamonkieltä omilla lapšilla, koroštau Marija.

Tuntiloilla kurššilaiset käytetäh Ol’ga Karlovan Vienankarjalan alkeiskuršši -opaššuškirjua. Marija Urbanovič toivou, jotta alkeiskurššin opaštujat jo kevyällä šuahah malttua ta paissaki yksinkertasista arkihommista karjalakši.

Vaalea nuori nainen

Vienankarjalan kurššien opaštaja Marija Urbanovič.

– Koštamukšešša on šemmosieki ihmisie, ket jo on käyty alkeiskurššilla ta nyt tahotah kehittyä omua kielitaituo. Heitä varoin ta muillaki luvettavakši mie lisyän temaattista materialie kyläläisien ruatoloista. Olen valinnun Kylän elämä -teeman, šentah kun ihmisillä, ket eletäh kaupunkissa ta ei ruata kyläläisien ruatoja, tämä šanašto unohtuu. Ta muitenki nämä šanat nykyjäh ei olla niin aktiivisešša käytöššä, šentäh kun monet kyläläisruavot hävitäh. Tähä šuaten olen kirjuttan potakašta, marjoista ta šienistä, kalaššukšešta, lampahista ta lehmistä. Lisyän materialie kerran netälissä Viena-šeuran VK-ryhmäh, šitä on helppo löytyä #pakajammakarjalaksi #kyläläisienelämä -heštegilla, kertou opaštaja.

Täššä as’s’ašša Marijua autetah Jyškyjärven eläjät, kumpaset kerrotah hänellä vanhoja šanoja ta muisselmieh.

– Olen iloni, jotta miula on lukijie, ta jotta rahvaš kirjutetah omie kommenttija ta muisselmie. Milma miellyttäy vanhojen šanojen keryämini ta mielelläni juan tietoja rahvahalla. Täššä hommašša tärkietä on še, jotta ihmisillä himottau tietyä enemmän omašta kulttuurista, kieleštä, juuriloista! – on varma Marija Urbanovič.

Etnokulttuurini kehityš

Šyyškuušša oli ilmotettu kilpailun tulokšet, min mukah Karjalan kuuši piirie šai rahotušta etnokulttuuriseh kehitykšeh. Voittajien joukošša ollah Kalevalan, Aunukšen, Priäžän, Belomorskin ta Kemin piirit šekä Koštamukšen kaupunkipiiri. Kilpailun järještäjänä oli Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö, ta šiih oli työnnetty 14 anomušta.

Tänä vuotena kilpailufondissa oli kymmenen miljonie rupl’ua. Nämä rahat šuunnatah piirien etnokulttuuriseh kehitykšeh, yhteiskunnallisien tilojen peruštamiseh, kanšallistyylisien tiijotuštaulujen ta -merkkien luatimiseh, lapšien ta aikuhisien karjalan kielen kurššien järještämiseh ta viettämiseh, perintehellisien taitoluomisruatojen kehittämiseh.

Koštamukšešša toteutetah Karjalaini šakki-projektie. Šiih annettih 1 389 245 rubl’ua. Projektin rajoissa valmissetah puiset šakit, mit ollah Kalevala-eepossan urohojen näkösie. Šakkiveššokšie luajitah petroskoilaiset muasterit Čur-studijošša. Šamoin projektin rajoissa Koštamukšešša pietäh karjalan kielen kurššija.

Teksti ta foto: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 1.12.2021

Lue nämäkin:

Pirttilahešša Vienan henki šäilyy muuttumattomana

Pirttilahešša Vienan henki šäilyy muuttumattomana

“Karjalašša višših ei ole kaunehempua paikkua, kuin še pitkä čuuruniemi šen rantoineh, missä šijoutuu Pirttilahen kylä”, aikanah šano šuomelaini akatemikko, kielentutkija Pertti Virtaranta.Juuri šielä, entiseššä Pirttilahen kyläššä, Taipalehuuttorilla Gundirevien...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.