Piäkuva: Karjalazien perindölline syömine – šipainiekat – on tulluh Karjalan brendakse. Kuva: Jelena Migunova
On ylen hyvä mieles, ku karjalazien perindölline syömine – šipainiekat – on tulluh Karjalan brendakse, ku sidä suvaijah kaikkiel da tullah meile opastumah pastamah.
Ga erähii muaster-kluassoi kaččojes mieleh tullah muaman sanat – älä näpistele, yhtistä!
Ei joga emändy malta luadie kuoren čomastu, ualdokkastu reunastu, kudai roih vai silloi, konzu yhtistetäh kerras mollembis šipainiekan puolis, konzu joga puoles ruadau vai yksi sormi. Kuordu kiändäjes muaman kämmen oli salvas, häi pidi tostu sormie bokalleh, jogahistu ruppistu luadijes sormil vähäzel siirdi kuordu, sehäi ičessäh hyvin eistyy edehpäi, sendähku alahan on syväin. Sit se ualdokas reunaine roih čomaine da voijeltuu ihan pehmei. A konzu “näpistelläh”, sih on kibei kaččuo. Sit net näpisteltyt ruppizet pastettuu roijah kovat, gu ei kaikkineh paletanne mustakse.
Olgah, hyvä on ku tullah opastumah da hyväs mieles pastetah. Ga mi olis hyvä, ku oma nuorižo dai gost’at voidas nähtä, kui ruatah “kajalazet” sormet, sehäi on ylen hienoine nero, kudai kodvazen peräs voibi kavota. Sikse jogahizel, ken lienne ellendännyh, mis on pagin, pidäs hos omii lapsii da bunukkoi opastua oigieh yhtistämäh.
“Laškat” šipainiekat
Kerran erähäh taloih huondeksel tulduu nenäh tuli moine hyvä šipainiekoin duuhu! Kuibo nuori emändy ehti enne ruaduo keittiä kartohkat, ajella kuoret da pastua šipainiekkua? En uskonuh, ga stolal jo oldih “šipainiekat”, vai vähäzel tostu luaduu.
Emändy saneli – ilduveros oli jiännyh puoli padastu survottuu kartohkua, dai rugehistu leibiä kois ugodih olemah. Sit häi vai levitti kartohkat leibyviibaloi piäle, voideli kannateksel jäičän žoltuškanke da pidi kodvazen pastopäčis gril’an uale. Kerras ku vai viibalot ruvettih vähäzel piälepäi ruskenemah, šipainiekat oldih valmehet. Sehäi on ihan hyvä huondesvero kogo perehel! Eihäi huondeksel ole aigua kuorii ajella eigo kartohkua keittiä.
Sih luaduh huondeksel voibi ehtie pastuagi “laškua” pyöräkkyö! Dai leiby voibi ottua valgei da syväimekse midätah valmehekse keitettyy suurimua vai sidä samastu survottuu kartohkua.
Teksta: L’ubov’ Baltazar, Oma Mua 12.6.2024
