Tänä vuotena Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kieliresurssikeškukšešša järješšetyih karjalan kielen kurššiloih tuli enemmän halukkahie, kuin entisinä vuosina. Jokahisella kurššilaisella on oma šyy, mintäh hiän tahtou opaštuo karjalan kieltä: toisilla še on myöštymini karjalaisilla juurilla, läheštymini karjalaiseh kulttuurih, toiset muissellah, kuin heijän ämmöt tahi ukot paistih karjalakši ta kurššien oppituntiloilla nämä muisselmat myöššytäh, konša hyö kuullah tuttuja, ka unohettuja šanoja.
Uuvven Vuuvven ta Roštuon kynnykšellä Oma Mua -lehen piätoimittaja Ol’ga Smotrova anto kurššilaisilla tehtävän – kirjuttua omie toivomukšie karjalaisilla ta karjalan kielellä. Täššä ne ollah.
Vivat, Karjala!
Myö oikein tykkyämmä meijän Karjalua. Myö toivotamma šillä hyvinpärjyämistä, a kunnivoitetuilla karjalaisilla tervehyttä! Onnittelemma kaikkie Uuvven Vuuvven pruasniekalla! Lykkyö, mäneššyštä, onnie, unelmien toteuttamista ta tietyšti mäneššyštä luovašša ruavošša! Vivat, Karjala! Vivat, karjalaiset!
Šäilykkäh karjalan kieli
Mie toivotan karjalan kielellä, jotta ihmiset ei unohettais šitä. Jotta tiij ot karjalan kieleštä šiirryttäis šukupolvešta toiseh. Oikein tahon, jotta karjalan kieltä šäilytettäis ta šuojeltais!
Rauhua, onnie ta kaikkie hyvyä!
Toivotah karjalaisilla yhistymistä ta perintehien šäilyttämistä. Toivotan šäilyttyä omua ainutluatuisutta ta kunnivoittua omie juurie. Toivotan karjalaisilla rauhua, onnie ta kaikkie hyvyä!
Mäneššyštä nykymuailmašša!
Monta šatua vuotta karjalaiset elettih vaikeissa ilmašto-, muantieto- ta poliittisissa oloissa. Karjalaiset jiätih eloh tähä päiväh šuaten, hyö ei kavottu eikä šulauvuttu istorijah, vain ollah voimakkahana ta vuatimattomana kanšana. Šemmoista pohjosen lujutta karjalaiset šuatih, šentäh kun ošattih kuvautuo uuših oloih, elyä rauhašša toisien kanšojen kera šekä olla avonaisina uuših tietoloih ta taitoloih.
Mie toivotan, jotta karjalaiset ei unohettais omua istorijua. Jotta hyö annettais omie voimie vanhojen perintehien šäilyttämiseh šekä oltais avonaisina elämän uuših oloih. Šäilyttyän esituattojen viisahutta ta muailmannäkömyštä hyö šuahah mäneššyštä nykymuailmašša.
Šäilytäkkyä toini toista!
Tulijakši vuuvvekši mie tahon toivottua karjalaisilla, jotta hyö ei kavottais, ka päinvaštoin, jotta heijän miärä šuurenis ta jotta šäilyis heijän omaperäisyš. Vet ilman männyttä aikua ei ole tulovaisutta. Šäilyttäkkyä toini toista!
Kuulukkah kieli kaupunkiloissa!
Toivotan karjalan kielellä elyä perehissä. Jotta šitä rikenempäh šais kuulla kaupunkilaisien kešen. Ičellä toivotan antua enemmän voimie karjalan kielen opaštumiseh, jotta paissa karjalakši koissa oman pojan kera.
Opaštujat luovašti luajitah kotitehtävie.
Toivotan kielellä nykyaikaisutta
Mie tahtosin toivottua karjalan kielellä piäššä kulttuurin ta kanšalaiselämän šemmosilla aloilla, kumpaset kiinnoššetah nykyaikaista nuorisuo. Jotta kieli olis nykyaikasena ta šuosittuna ei vain pieneššä intelligenttien piirissä, kumpaset kaivatah männyön ajan elämyä. Kieli vet on elävä olento, kumpani on elošša vain šilloin, kun šitä tarvitah. Jotta kieli ei unohtuis, šen pitäis olla tarvittavana niilläki, ket ruvetah elämäh meijän jälkeh.
Tervehyttä ta rakkahutta!
Uuvvekši vuuvvekši mie toivotan karjalan kielellä, karjalaisilla ta ičelläki tervehyttä, onnie, rakkahutta ta kaikkie hyvyä!
Karjalaisien yhtehini as’s’a
Uuvvekši vuuvvekši mie tahon toivottua karjalaisilla, jotta hyö ei kiännyttäis omista perintehistä ta jotta hyö muissettais – kielen ta kulttuurin puoluštamini on Karjalan eläjien yhtehini as’s’a.
Elä, karjalan kieli!
Olen karjalan kielen varšinaiskarjalan murtehen kurššien kävijä. Kanšalaisuoltani mie olen venäläini. Piätin opaštuo karjalan kieltä, šentäh kun elän Karjalan tašavallašša ta milma miellyttäy kuin vienan murreh kuuloštuu. En taho apeija livvin- ta lyydinkarjalaisie. Karjalaisissa šanoissa on enemmän vokalija ta še antau kielellä erikoista musikalisutta.
Google ilmotti, jotta karjalan kielen kirjaimikko oli hyväkšytty vuuvven 1989 20. šulakuuta. Nykyjäh halukkahat opaštuo karjalan kielen vienan murrehta vaštauvutah šemmoseh proplemah, jotta ei ole mahollisutta oštua oppikirjua, kumpasen mukah ihmini vois opaštuo karjalua alušta, tiettämättä yhtänä šanua.
Roštuon ta Uuvven Vuuvven kynnykšellä toivotan karjalaisilla tervehyttä, lykkyö, hyvinvointie ta uušien kanšallisien projektien toteuttamista. Anna joka päivä lahjottau äijän kirkkahie tuntehie, mukavie tietoja ta vaštautumisie. Karjalan kielellä toivotan, jotta še ei šammuis, vain elpyis!
Šäilymistä tä kehityštä!
Toivotan karjalaisella kanšalla kehittyä mielenkiintuo muamonkieleh, šyventyä kanšallisen kielen ta kulttuurin tietoja. Toivotan šiirtyä omua kokemušta šukupolvešta toiseh. Olis hyvä, još Karjalašša olis enemmän mahollisukšie opaštuo karjalan kieltä, olis enemmän keškukšie, missä šais tutuštuo karjalaiseh kulttuurih. Toivotan karjalan kielellä šäilymistä ta kehityštä!
Anna karjalaiset eletäh šovušša!
Kaikkien onnittelujen lisäkši ykši opaštuja kekši runon venäjäkši. Täššä on runon vapua kiännöš karjalakši:
Anna karjalaiset mäneššytäh
ta omua kanšua ylissetäh,
Hyvie as’s’oja luajitah ta
Muailmua autetah:
Eletäh vain šovušša,
ruatah vain hyväkši,
Perintehie kunnivoijah
pyhinä,
Lauletah, tanššitah näin,
jotta elämä olis ilokši!
Lisäkši muissutan kaikilla, jotta opaštumah karjalan kielen kurššiloilla voipi tulla enši vuotenaki. Opaštaja auttau kuvautuo kurššien ohjelmah.
Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, Oma Mua 22.12.2021.
Foto: Tat’t’ana, Svetlana ta L’ubov’ ollah šukulaiset ta käyväh kurššiloilla, šentäh kun heilä on karjalaisie juurie.
