Anneli Sarhimaa on Lappeenrannassa syntynyt ja Joensuussa aikuistunut, oman määritelmänsä mukaan sukujuuriltaan karjalais-savolais-slaavilainen sosiolingvisti ja karjalantutkija.
Anneli Sarhimaa opiskeli venäjää Joensuussa, mutta opiskeluvuodet sitoivat hänet yhä tiukemmin yhteen karjalan kielen kanssa ja herättivät rakkauden karjalaan ja ylipäänsä uhanalaisiin kieliin. Maisterinopintojen lopputyön aihe – venäjän kielen vaikutus karjalan ja vepsän lauseoppiin – sysäsi hänet työuralle kielentutkijana ja sosiolingvistinä.
Vuonna 1999 Helsingin yliopistossa karjalais-venäläisestä kielikontaktitilanteesta (monografia Syntactic transfer, contact-induced change, and the evolution of bilingual mixed codes; julkaisija Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) väitellyt Anneli Sarhimaa on työskennellyt vuodesta 2002 lähtien Mainzin yliopistossa professorina.
Anneli Sarhimaa on laajalti tunnustettu ja pitkäjänteisellä työllään johtavaksi asiantuntijaksi noussut Pohjois-Euroopan monikielisyyden ja vähemmistökielten tutkija, jonka tutkimuksen ydintä on karjalan kieli ja erityisesti Suomen karjalankielisten tulevaisuudennäkymät. Hän on avarakatseisella ja analyyttisellä työllään edistänyt merkittävästi Pohjois-Euroopan ja erityisesti suomalais-ugrilaisia vähemmistökieliä koskevaa kielisosiologista ja kieliyhteisölähtöistä tutkimusta.
Hänen aloitteestaan koottu ja hänen johdollaan toiminut ELDIA- konsortio toteutti vuosina 2010–2013 monitieteisen EU-tutkimushankkeen, jossa tehtiin toistakymmentä tapaustutkimusta Suomessa, Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa, Itävallassa ja Sloveniassa asuvissa suomalais-ugrilaisissa vähemmistöyhteisöissä. Hankkeessa tuotettiin vähemmistökielten elinvoimaisuutta arvioiva barometri European Language Maintenance Barometer (EuLaViBar), jota on sittemmin sovellettu myös muihin tapaustutkimuksiin.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana hänen tutkimuksensa ovat tuoneet runsaasti uutta tietoa Suomen karjalaisista ja osoittaneet karjalankielisen väestön osalta merkittävän puutteen olevan Suomen tämänhetkisessä kielilainsäädännössä. Suomenkarjalaisia erityisesti nykyperspektiivistä tarkastelevan, toisen maailmansodan jälkeisestä tilanteesta selityksiä hakevan kirjan otsikko Vaietut ja vaiennetut (SKS 2016) kuvaa karjalankielisten unohdettua asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Näiden kysymysten esiin nostaminen ja keinojen osoittaminen korjaaviin toimiin on yksi Anneli Sarhimaan keskeisiä ansioita. Hän on toiminnallaan merkittävästi edistänyt keskustelua vähemmistökielistä ja kieliyhteisöistä, avartanut käsitteistöä ja antanut malleja sekä muille tutkijoille että suomenkarjalaiselle yhteisölle.
Juhlakirja Anneli Sarhimaan 60-vuotispäivän kunniaksi
Karjalan Sivistysseura on julkaissut esseekokoelman Šulkkuni sanaine. Kirjoituksia karjalasta ja vähemmistökielistä, joka on omistettu Anneli Sarhimaalle, ystävälle ja kollegalle, jonka pitkäjänteinen työ vähemmistökielten ja monikielisyyden tutkijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana on tuonut uutta ja tarpeellista tietoa sekä tiedeyhteisössä että laajemminkin yhteiskunnassa.
Kokoelman toimittajat haluavat nostaa esiin niitä teemoja ja näkökulmia, jotka ovat Annelille tärkeitä: kielipolitiikan kysymykset, vähemmistöjen aseman puolustaminen, vähemmistökieliä puhuvien oma ääni ja erityisesti karjalan kielen ja karjalankielisen yhteisön tutkiminen. Kaikilla kirjoittajilla on yhteys Anneliin näiden teemojen kautta, ja monet ovat vuosien varrella tulleet läheisiksi työtovereiksi ja ystäviksi hänen kanssaan tutkimushankkeissa ja erilaisissa muissa yhteyksissä. Työ ja ystävyys eivät noudata valtioiden rajoja; kirjoittajat työskentelevät Suomessa, Venäjän Karjalassa, Norjassa ja Itävallassa. Kirjassa on 24 kirjoitusta ja 26 kirjoittajaa.
Kirja sisältää kaikkiaan neljä temaattista lukua. Ensimmäinen osio on nimeltään ”Kieliyhteisön sirpaloituminen, kielten revitalisaatio ja yhteiskunta”, toinen osio käsittelee ”Karjalan kielen ylirajaisuutta”, kolmannessa osiossa on kirjoituksia ”Karjalan kielivarannoista” ja neljännen osion teema on ”Karjalan kieli ja karjalaisuus kokemuksena”.
Kirja on saatavissa Karjalan Sivistysseurassa: https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/sulkkuni-sanaine-kirjoituksia-karjalasta-ja-vahemmistokielista/
