Artikkelit

Anneli Sarhimaa: “Tärgei olis suaja karjalan kieleh niškoi oma kielizakon Suomes”

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 23.9.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Tänäpäi paginkanzannu on Pohjazien mualoin da Baltien kielien professoru Anneli Sarhimaa. Hänen tutkimusala on sotsiolingvistiekku libo toizin sanoin kielenkäytön da yhteiskunnan välit. Inehmine tutkiu sidä, kui kielenkäyttö formiruiččou ellendysty yhteiskunda h näh da kui se ellendys omas puoles vaikuttau sit kielien struktuurah, käyttöh, azemah da tulien aijan nägymih. Kielis hänen tutkimuksen objektannu on nygöi karjalan kieli da ruadotaibalehen allus ollah oldu vie ven’an da vepsän kielet.

– Äijängo vuottu jo olet tutkinuh karjalan kieldy dai konzu neče ruado on algavunnuh?

– Minun pro gradu -ruavon, kuduas kaččelin ven’an kielen vaikutustu karjalan da vepsän sintaksisah, sain valmehekse vuvvennu 1988. Nenga sit jo vuvves 1987 algajen olen karjalan kieldy tutkinuh.

– Eräs vuozi tagaperin sinul piäzi ilmah Vaikastunnuot da vaikastutetut, suomekse Vaietut ja vaiennetut -kniigu, kudai ei jiännyh huomuamattah ni Suomes, ni Ven’an Karjalas. Sanele sih näh.

– Tämä kniigu pohjavui kanzoinvälizes, monitiijollizen EU-projektan hantuzis vuozinnu 2010–2013 luajittuh tapahtustutkimukseh Suomes paistavah karjalan kieleh näh. Neče on enzimäine moine kirju, kuduah on kerätty se tutkimustiedo, midä oli olemas karjalan kieleh näh Suomes 2010-luvun enzimäzeh puoliškoh sah. Se oli minule ičelleni ylen tärgei ruado, sendäh gu syväin rubei palamah karjalan kieleh kerras, konzu vai enzimäzen kerran kuulin sidä 1980-luvun algupuoliškol. Da minulleni on ylen tärgei, gu karjalankielizet karjalazet da heijän kieli roitah tundiettuloikse da tunnustettuloikse Suomes. Kniigan kirjutandu da julguandu ainos on pitky prosessu: jätin käzikirjutuksen julguamoh keviäl 2015, da kirju piäzi ilmah vaste sygyzyl 2017. Sitgi aijas ehti roita kaikkie mostu, midä ei kniigah ehtinyh.

– Midä julgavuo karjalan kieleh da karjalazih näh on sinul olluh Vaikastunnuot da vaikastutetut -kniigan jälles?

– Mostu suurembua tutkimuskirjutustu olen luadinuh juuri karjalan kieleh näh vuvven 2017 jälles kaksi, kahteh anglienkielizeh käzikirjah, kudamis enzimäine pidäs piästä ilmah lähiaigua da toine vähästy myöhembäh. Vuvvennu 2019 piäzi ilmah Karjalan Sivistysseuran jullattu kniigaine Meijän hierus, kuduan toimitin Eeva-Kaisa Linnan kel da kuduah kirjutin ičegi. Sen ližäkse olen ozutannuh uuttu karjalan kielen tutkimustu nenga kahtes kirjuarvivos suomelazes kielitiijollizes Virittäjä-lehtes. Sen-tämän kerran olen kirjutannuh karjalan kieleh liittyjis dielolois lehtih.

– Oletgo käynnyh Ven’an Karjalah? Konzu da äijängo kerdua? Oldihgo net matkat ruadomatkoi?

– Tiettäväine olen. Enzimäzen kerran olin käynnyh Ven’an Karjalah 1980-luvun puoles keskivälis da silloi se oli minun opastundumatku. Vuozinnu 1989–1992 ajelin kolmeh pitkäh ainehistonkerävömatkah Karjalan Tazavallan suvikarjalazih kylih da kerran Tverin Karjalah. Sie pagizuttelin kaikkiedah enämbän 60 karjalakse pagizijua omassah väitöstutkimukseh niškoi. Luvun 1990 allus oldih äijän kerdua ruadamas Karjalan Tiedokeskuksen arhiivas Petroskoil. Suomespäi ulgomuale muutettuu olen käynnyh Karjalah ylen harvah, da jälgikerdua olin Vienan Karjalas.

– Ongo sinul karjalazii juurii?

– Ellendännemmö juuret kui verenperindyö, ga minä olen sit moine monikanzalline sevoitus. Tuatan puoles olen suvisavolaine, ga muaman puoles yksi died’oi oli ven’alaine, yksi buabo karjalaine, yksi buabo pohjassavolaine da yksi died’oi ValgoVen’al roinnuh pol’akku.

– Maltatgo karjalakse? Ellendätgo karjalan kieldy, konzu kuulet sidä?

– Pagizen karjalakse vähäzen, ga ellendän kaikkii paginluaduloi ylen hyvin. Ainehistonkerävömatkoin aigua da sit, konzu ruavoin pagizutteluloinke väitöskirjah näh, pagizingi karjalakse enämbän, migu nygöi. Tahtozin opastuo karjalan kieleh ližiä, roinnou konzu sih enämbäine aigua.

– Toiči karjalaine da suomelaine paistah nenga: karjalaine sanou karjalakse, suomelaine- suomekse. Tämä liittyy sih, gu lähäzii sugukielii voibi ellendiä hyvingi. Kuibo neče dielo vois avvuttua karjalan kielen kehitändiä Suomes?

– Muga se ongi! Nečidä dieluo vois käyttiä hyväkse hos nenga: luadie Suomen tv:s karjalankielisty programmua lapsih da aiguhizih niškoi. Lapset ellendetäh da opastutah vierahahgi kieleh terväzeh, da aiguhizile enne kaikkie vienankarjala on hyvin ellendettävy ilmai tekstitystygi. Programmua hyvä olis olla kaikil Suomes paistavil karjalan piämurdehil. Aiguhizien programmois vois olla suomenkielizet tekstat. Lapsih näh Muumit oldas ylen hyvät da aiguhizile hos mitah moine tv-sarju, kui oli 2000-luvun enzimäzel vuozikymmenel se Markku Pölözen Karjalan kunnailla.

– Myö pagizemmo konzugi karjalan kielen elvytändäh, konzugi kehitändäh niškoi da konzugi mollembih näh yhtes. Kuibo iče sanozit? Elvytämmögo myö kieldy vai kehitämmögo sidä? Toinah olemmo luadimas uuttu?

– Minun mieles ruammo kaikkie tädä da erähät vie muudugi. Myö elvytämmö da kehitämmö karjalan kieldy jogahine omien maltoloin da mielenkiinnon objektoin mugah. Da kai ruado karjalan kielen hyväkse on pädii. Yhtelläh karjalan kieli tarviččou moizii ristikanzoi, kuduat ei elvytetä eigo ni kehitetä, ga eletäh joga päiviä karjalan kielenke da karjalakse, kui čomasti konzugi Timoi Munne on sanonuh omassah välilöis karjalan kielenke.

– Karjalastu eläy eri čuppuloil da eri mualoisgi. Kui heijän kieldy pidäs kehittiä ottajen huomavoh nämmä šeikat?

– Varmahgi luadimal karjalan kieleh niškoi tilua aijas da kohtas rippumattomis kontekstois kui joukkotiijoitusvälinehis da internetan tarittavii mahtoloi kaikkeh luaduh käyttäjen hyväkse. Rajat ylittäi yhtesruado ihan heinänjuuritazol hos internetas da eriluaduzien kniigoin da muuzikan luadimizes da levittämizes on minun mieles piälimäzii dieloloi. Kai ristikanzu- da maltoresursat mollembin puolin rajua olis hyvä suaja kaikkien karjalakse pagizijoin käyttöh muas rippumattah. Toizielpäi pidäy sit muan kohtahistu piätösty, ezimerkikse, zakonanluajindas da školaopastukseh niškoi: ELDIA:n tuloksien mugah samazet opastundukniigat ei vältämättäh päitä moizinnu eri mualoih.

– Karjalazil on eriluadustu seurua. Roihgo niilöis kielen da kul’tuuran kehitändäh? Mi olis  tärgei kielen kehitändyruavos nygözel aigua?

– Karjalan kielen tulien aijan turvuandu Suomes pidäs vältämättäh olla valdivon vastuolližuos. Ei mostu suurdu da eriluadustu tiedämysty vuadijua dieluo voi jättiä seuroin ruandan hantuzih. Karjalazen kul’tuuran elävänny piendäh niškoi tarvitah yhteskunnan alallistu talovehellistu tugie. Tärgei olis nygöi suaja karjalan kieleh niškoi oma kielizakon da varmistua karjalan kehitändiä tugijoile struktuuroile alalline valdivon finansiiruičendu. Da karjalankielizile pidäy ičelleh ellendiä, gu nimittuine zakon ei avvuta pellastua karjalan kieldy, ei pellastettane karjalazet sidä iče. Piädielo olis paista lapsienke kois karjalakse! Ylen hyvä, gu jälgiaigua Suomesgi nygöi ollah kiinnitetty mieldy karjalan kieleh sego karjalankielizien kniigoin da kul’tuurutuottehien kyzyndy on kazvanuh. Aktiivistu ruadajuagi on ližennyh. Yhtelläh jogahizel karjalan kielen suvaiččijal hyvä olis kyzyö ičel: midä juuri minä voin luadie, midä tahton azuo da midä maltan ruadua, da luadiegi se! Moni ravieh alganuh kielen elavundu on kuadunuh sih, gu pieni aktivistoin joukko jälgimäi on šuštunuh jygien takan kandajes.

Kuva: Foto Rimbach

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.