Viime kesänä alkanut suosittu “Arkiston kätköistä” -blogisarja saa jatkoa! Tulevan kesän aikana sukelletaan valokuvien arkistointityöhön joka tiistai. Blogitekstien aiheina ovat mm. pakolaisuus, karjalaiset Ruotsissa, kyykkä, kotiseutumatkat sekä runonlaulajien muistopatsaat.
Jälleen on tullut kesä, ja työni Karjalan Sivistysseuran arkistossa jatkuu. Viime vuodesta poiketen arkistoinnin keskiössä eivät kuitenkaan ole asiakirjat tai käsikirjoitukset, vaan jotain hieman “visuaalisempaa” – nimittäin valokuvat. Melkoinen määrä seuran valokuvista löytyykin jo Sampo-tietokannasta, josta niitä voi käydä tutkimassa: sampo.karjalansivistysseura.fi. Piakkoin on kuitenkin odotettavissa, että Sampoon tulee vielä satoja, ellei jopa tuhansia uusia kuvia. Tulevan kesän aikana tulen kirjoittamaan näiden valokuvien matkasta arkistoon ja Sampo-tietokantaan – tervetuloa seuraamaan työn edistymistä!
Kun viime vuonna aloitin arkistointityössä ensimmäistä kertaa, minulla oli hyvin vähän kokemusta arkistoista ylipäätään. Tällä kertaa olen hieman paremmin varautunut siihen, mikä minua saattaa odottaa: toisaalta ilahtumista siitä, että jotkut aineistot on helppo sijoittaa oikeaan paikkaan, mutta toisaalta haasteita sen kanssa, löytyykö aineistoista riittävästi tietoa, jotta ne voi järjestellä järkevästi. Valokuvien kohdalla onkin todettava se, miten harmillista on, jos valokuvissa esiintyvistä henkilöistä tai paikoista ei ole mitään tietoa. Välillä käsiini saattaa osua esimerkiksi sadan vuoden takainen, mielenkiintoinen henkilökuva, josta ei selviä välttämättä mitään muuta kuin valokuvaamon nimi.
Harvoin ihmiset tulevatkaan ajatelleeksi, että kotialbumin kuviin pitäisi merkitä sen tarkempia tietoja. Mutta mitä, jos albumi päätyykin omistajansa kuoleman jälkeen arkistoitavaksi? Silloin arkistoijalla on varsinainen salapoliisitehtävä edessään. Onko kuvien henkilöitä tai paikkoja mahdollista tunnistaa? Olisiko vielä joku elossa oleva, joka voisi kertoa, keitä kuvassa on, mitä siinä tapahtuu, missä ja milloin se on otettu? Pienetkin tiedonmurut ovat kullanarvoisia!
Arkistointityön etuna on toki toistuvuus, eli se, että aiemmin varsin vieraat rakennukset tai henkilöiden kasvot alkavat vähitellen painua mieleen, ja siten ne on helpompi yhdistää oikeisiin paikan- ja henkilönnimiin. Haluaisinkin kysyä nyt teiltä, hyvät lukijat, tunnistatteko, missä nämä kuvat on otettu:
Luotsikadulla joskus vierailleen ei ole vaikea havaita, että valokuvat ovat tietysti Karjalan Sivistysseuran toimistolta Katajanokalta. Kuvassa on meneillään Karppelan kammarin vihkiäisjuhla vuonna 1995, kun seura halusi kiittää entistä puheenjohtajaansa Boris Karppelaa toimistotilojen hankkimisesta. Tänä vuonna KSS:n toimisto onkin sijainnut Luotsikadulla tasan 60 vuotta; Karppela hankki huoneiston seuralle vuonna 1963. Itse asiassa myös koko taloyhtiö viettää 120-vuotisjuhlaansa.
Karppelan kammarin vihkiäisjuhlista voi tunnistaa muitakin tuttuja kasvoja, kuten akateemikko Pertti Virtarannan ja kyykkämies Kosti Pamilon. Vanhat toimistokuvat ovat kiehtovia juuri tästä syystä, että ne heijastelevat omaa aikaansa, ja niissä korostuvat ihmiset, jotka ovat kulloinkin olleet keskeisesti mukana seuran toiminnassa.
Esimerkiksi vuosina 1928–1937 KSS:n toimisto sijaitsi osoitteessa Runeberginkatu 32. Tuolta ajalta on säilynyt kuvia, joissa näkyvät taiteilija Bruno Tuukkasen maalaamat Karjala-aiheiset kuvat: niiden joukossa on mm. kanteleita, runonlaulajia ja hirsirakennuksia, eli hyvin perinteistä Karjala-kuvastoa. Elias Lönnrotkin on päässyt kuvagalleriaan keskeiselle paikalle. Toimiston seinillä näkyy olevan lisäksi muitakin tuttuja maalauksia, kuten esimerkiksi muotokuva seuran ensimmäisestä puheenjohtajasta Aleksei Mitrosta (1871–1952, VKL:n & KSS:n puheenjohtajana 1906–1936). Myös Iivo Härkönen (1882–1941), seuran pitkäaikainen sihteeri, istuskelee joissakin kuvissa työpöytänsä ääressä.
Valokuvat auttavat ihmisiä ymmärtämään mennyttä maailmaa tai palauttamaan mieleen muistoja. Tietenkään ne eivät yksin pysty kertomaan koko totuutta, vaan tarjoavat vain pienen välähdyksen hetkestä, jonka ympärillä on tapahtunut paljon muutakin. Kaiken lisäksi, jos valokuvista ei löydy tietoa, kuka kuvassa on tai mitä siinä tapahtuu, voi merkittävä määrä tietoa jäädä pimentoon. Toivonkin, että mahdollisimman monen tunnistamattoman kuvan alkuperää voisi selvittää kesän aikana, jotta myös mahdollisimman laaja aineisto tulisi yleisölle käytettäväksi. Tähän tulen varmasti tarvitsemaan myös lukijoiden apua, joten pysykäähän kuulolla!
Näissä tunnelmissa alkaa kesän valokuvaurakka, joka on saanut hyvän alun. Tarkoituksenani on kirjoittaa valokuvien pohjalta blogitekstejä, joiden aiheina ovat mm. pakolaisuus, karjalaiset Ruotsissa, kyykkä, kotiseutumatkat sekä runonlaulajien muistopatsaat.
Lähteet: Suvulta suvulle. Karjalan Sivistysseuran 50-vuotisjuhlajulkaisu.
