Artikkelit

Arton Kričja: “Karjalan kielen tulii aigu on buitegu nouzii huondes”

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 5.4.2021

Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos on olluh Suomes, Ruočis da Anglies eläjiä karjalastu. Heidy kaikkii yhtistäy karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru.

Kiännösseminuaran opastajinnu ollah Helka Riionheimo da Natalia Gilojeva. Kielentarkastajinnu ollah Natalia Gilojeva (livvinkarjal) da Ol’ga Karlova (vienankarjala).

Livvinkarjalakse pagizuttelut luajittih Šutoin Miikul (Joona Sutinen), Heidi Kuosmanen, Milla Tynnyrinen, vienankarjalakse – Johnny Haataja, Jelena Rapa.

Äijät Suomes eläjät nuoret karjalazet ollah ruvettu pagizemah omas karjalažuos, da vuvvennu 2019 joukko nuordu perusti Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistyksen. Eräs yhtistyksen halličukses ruadajis nuoris on Arton Kričja, kudai kazvoi Suomes, ga nygöi eläy karjalazennu Anglies.

– Minule, tiettäväine, olet tuttavu, ga äijät toizet ei sinuu ni tietä. Sanele ezmäi omas ičes: kenbo olet da kuspäi tulit?

– Terveh. Minä olen Arton Kričja, 29-vuodehine nuori karjalaine. Minun sugu on rodužin Vienas, Suojärven Kivijärves da Kannaksen Kivennavaspäi. Olen pastai da nygöi ruan pikkarazes koufeičuppuzes erähäs hierus lähäl omassah eländykohtua. Opastujes syvendyin enne kaikkie eričyssyömizih da karjalazih syömizih. Karjalažus on ainos olluh lujannu minun elokses da vikse sendäh opin nivuo karjalastu kul’tuurua omah ruadoh.

– Olit enzimäine nuori ristikanzu, kudaman kirjutettuu karjalua näin internetas. Oletgo ainos maltanuh karjalakse libo lapsennu kuulluh kieldy?

– Sanoingi jo, gu karjalažus ainos on olluh minule tärgei dielo. Konzu olin lapsennu, minun tuatan vahnembat vie paistih toine toizenke da erähien heimolazienke karjalakse. Karjala on sežo minun tuatan ezmäine kieli, ga häi ei nikonzu paissuh karjalakse minulleni libo minun vellile, sendäh gu häi hätkekse heitti karjalakse pagizendan, gu händy, ezimerkikse, školas piinattih da riäzitettih. Muaman tuatto kuoli, konzu minun muamo oli vie ylen pieni, da häigi ei hyvin opastunnuh karjalan kieleh. Toinah sendäh minägi allus ellendin parembi, migu maltoin paista. Rubein pagizemah karjalakse sotsializes meedies, gu tahtoin tiijoittua rahvahale, gu karjalazet ei kaikin olla vahnat libo eletä vaigu mennyös aijas. Tahtoin sežo opastua parembah kirjuttamah dai kannustua toiziigi nuorii pagizemah karjalakse.

– Misbo sinule roih inspiratsii opastuo kieleh da mittustu opastundu se on olluh?

– Olin pahas mieles, gu en voinnuh paista minule tärgiel da omal kielel muga hyvin, kui toizil kielil. Minun perehes karjalakse paistih ainos vai vähembäl da vähembäl, konzu vahnembat ristikanzat siirryttih tuonilmazih, da sendäh duumaičin, gu karjalan kieleh ei ole nimittustu mahtuo opastuo. Sit vastain internetas toizen nuoren karjalankielizen ristikanzan, Heikkisen Pavlon, da hänen kauti lövvin ezimerkikse sana- da opastundukniigua. Konzu rubein enämbäl opastumah karjalah da pagizemah omas karjalažuos internetas, vastain äijän nuordu karjalastu, kudamienke vuvvennu 2018 perustimmo karjalazien nuorien (da vähästy vahnembiengi) virtuallizen paginjoukon. Siepäi olen suannuh nevvoloi opastundah näh da vastavunnuh toizien karjalazienke. Duumaičen, gu nygöi on jo kebjiembi löydiä tieduo, ga allus se oli ylen jygei.

Päivännouzu-Suomen yliopistos pietyn kiännösseminuaran opastui Milla Tynnyrinen.

– Kus da kenenke pagizet karjalakse?

– Käytän karjalua viegi enimyölleh sotsializes meedies, konzu pagizen dovarišoin da toizien karjalankielizien kel. Täs vuvven-kahten aigua minun vahnembatgi ollah vähäzen allettu paista karjalakse minunke, enimyölleh tekstuviestilöis. Muamo sežo lugou karjalakse kniigoi, kudamii häi suau minuspäi laihinah. Pagizen karjalakse internetači joga päiviä, ga harvah muijal, sendäh gu elän tiä Anglies.

– Tottu, sinähäi elät Anglies, ylen loitton Karjalas. Kuibo se on olla karjalaine loitton omassah kois – midä atkaloičet da mi yhtistäy sinuu Karjalah, hos toiziel oletgi?

– Karjalažus on ainos olluh tärgei vuitti minun identitiettua, ga nenga on tiä loittongi! Yhtelläh puaksuh atkaloičen omua perehty da yhtehistyö. Anglies eländy on minule viegi kul’tuurušokki, ga mustan nämmä tunnot jo sit aijas, konzu menin lapsennu školah suomelazien segah. Toiči on jygei sanuo, mitbo dielot minun elokses ollah karjalazet, gu en tiijä, mih verrata: karjalažus on ainos minun jogapäiväzes elokses. Enimäl igävöičen yhtes toizien karjalazienke olendua, da opin parandua omua mieldy pagizemal karjalakse erijyttyzis sotsializen meedien paginjoukkolois. Karjalažuoh minuu yhtistetäh enämbi muudu yhtehistö da kul’tuuru, kuduat pyzytäh samoinnu, hos eländykohtu vaihtusgi.

– Olit perustamas Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistysty da olet allus algajen olluh sen halličukses. Mih niškoi lähtit kerale yhtistykseh da mindäh sinun mieles on tärgei, gu nuoril karjalazil on oma yhtistys?

– Konzu ezmäi rubeimmo pagizemah yhtistykses karjalazih nuorih niškoi, kerras duumaičin, gu mostu olizin iče tarvinnuh teini-igähizenny – karjalazien yhtistysty, kudamas dielolois piätettäs nuoret, da karjalažus olis modernoi da aijanmugaine dielo. Tiettäväine, perindölöi pidäy kunnivoija, ga emmo voi jiäjä vaigu mennyöh aigah. Monis toizis karjalazien yhtistyksis on keral enimyölleh vahnua rahvastu, da nuorennu ravieh ellendin, gu nämmis yhtistyksis minun iändy ei ainos kuultu. Minun mieles on ylen tärgei, gu nuoret da vahnembat ristikanzat yhtes srojitah karjalastu tuliedu aigua, ga nuoril olis hyvä sežo olla moine kohtu, kudamas hyö voijah nojevuo toizih nuorih da olla karjalazinnu nuorile suvaittavah tabah.

– Mittuine on sinun mieles karjalažuon da karjalan kielen tulii aigu?

Minun mieles karjalan kielen tulii aigu on buitegu nouzii huondes. Vie hämärdäy da valgei päivy on loitton, ga taivahanrannas voit jo vähäzen nähtä valgevuttu. Nuoret enämbäl opastutah karjalan kieleh da tiijustetah oman rodn’an perindölöi da kul’tuurua. Vahnas kannos jo kazvau uuttu, nuordu meččiä.

Teksti: Milla Tynnyrinen, Oma Mua 31.3.2021

Lue nämäkin:

Šanašuari: Kesryäjä

Šanašuari: Kesryäjä

Piäkuva: Tyttö opaštuu kesryämäh. Kuva: Uljana Tikkanen Tuaš muisselmissa mie myöššyn kyläh, Dus’a-ämmön mukavah taloh. Mie muissan hänen ruatajie käsie, lämmintä ta leikkimielistä kačahušta ta niin šielulla omua pakinantapua. – Dus’a-ämmö, opašša milma kesryämäh. –...

Šuomelais-ugrilaini koulu täytti 30 vuotta

Šuomelais-ugrilaini koulu täytti 30 vuotta

Piäkuva: Koko juhlanetäli koululaiset otettih ošua mukavih tilailukših. Kuva: Šuomelais-ugrilaisen koulun VK-šivu Petroskoin šuomelais-ugrilaini koulu on etumaini opaššušlaitoš, missä lapšet opaššutah karjalua, šuomie ta vepšyä. Šajekuun 25. päivänä koulu piti oman...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.