Terveh! ”Arkiston kätköistä” tänään: Muinaismuistolta vaikuttanut pölyinen jäsenkortisto osoittautuikin sisällöltään jännittäväksi, sillä siitä löytyy Karjalan Sivistysseuraan kuuluneita merkkihenkilöitä sekä tavallisia ihmisiä, joita yhdisti kiinnostus Karjalaa...
Elokuu on tavallah malinan keruuaika. Tätä marjua tykätäh šyyvvä kuin lapšet, niin ni aikuhiset. Vet še on niin makie! Eryähät šanotah malinua kontien marjakši. Eikä šyyttä. Tämä meččäelukka niise tykkyäy malinua ta rikeneh käyt malinnikkoja tarkistamašša....
“Karjalašša višših ei ole kaunehempua paikkua, kuin še pitkä čuuruniemi šen rantoineh, missä šijoutuu Pirttilahen kylä”, aikanah šano šuomelaini akatemikko, kielentutkija Pertti Virtaranta.Juuri šielä, entiseššä Pirttilahen kyläššä, Taipalehuuttorilla Gundirevien...
Historioitsija, tietokirjailija ja Karjala-asiantuntija Pekka Vaaralta on julkaistu uusi kirja, ”Nivalan pojat heimosodissa 1918–1922”. Teos jatkaa samaa tematiikkaa Vaaran aiempien Vienan Karjalan sotahistoriaa koskevien kirjojen kanssa. Uuden kirjan keskiössä ovat...
Terveh! ”Arkiston kätköistä” tänään: Iivo Härkösen piirustukset vuosilta 1897–1938 kuvastavat sitä Karjalaa, jonka hyväksi kirjailija teki elämäntyönsä.Kuten olemme saaneet jo huomata, arkisto ei sisällä pelkästään kirjallista aineistoa, kuten nimiluetteloita tai...
Minun ižä ‒ jo pokon’n’iekku ‒ ainos sanoi: “Ku koiral ei ole muudu dieluo, ga sit se nuoloo händiädäh”. Mugai herrat, ku heil ei ole muudu ruaduo, hyö mennäh mečästämäh. Koirien da oružon ker hyö yhtenäh šälmetäh. Butilkkoi hyö kallistellah da ozranjyvä silmäs ambuo...
Kel’l’an tavat Akima Rugojevin taloh oli liitetty hiršini kel’l’a, šen katto oli yksipuolini. Šiinä oli kiukua ta piisi, no kosinuo ta karšinua ei ollun. Šinne piäsi tallista. Kel’l’an šeinät oli höylätyt. Šen ieššä oltih portahat ta kolme rappuista, korkie kynnyš ta...
Šmuljuagan Mit’ka oli omah nimeh arvone, šmuljuagu kerrassah; häi ku näit koirien kujehil da keblotuksil iččiedäh elätti. Jygiembäzii ruadieloi häi vierasti kui surmua. “Midäbo kannattaa liijakse rehkie, ku kovas ruadies voibi n’abagi mennä viäräh”, hänel oli tabannu...
Terveh! ”Arkiston kätköistä” tänään: Sadan vuoden takaiset pakolaistarinat herättävät edelleen myötätuntoa, jonka kuuluisi heijastua myös nykyajan pakolaisuuteen.Pakolaisuus on aina humanitäärinen kriisi, joka ei yleensä valitettavasti pääty silloin, kun ihminen...
Starovieroista kuulin šattumalta. Konša tutkin kylän taloja ta muita rakennukšie, kuulin uušie šanoja: kel’l’a, strannikat, čerdakka. Ihmettelin ta kyšyin, mitä ne merkitäh? Šelvisi, jotta čerdakka oli huoneh lakašša, kumpasešša oli ašetettu puini kivotti...
