Raija-Liisa Mäkelä näyttää teoksessaan, miten vauras pyhyyden harjoittamisen keskus muutettiin Venäjän valtionterrorin koelaboratorioksi.
Katri Kovasiipi
Karjalan Kielen Kodin rohkea kunniapuheenjohtaja
KUVA: Olga Gokkoeva nimitettiin Karjalan Kielen Kodin kunnia-puheenjohtajaksi 17.10.2022. (Kuvaaja: Roman Gokkoev) Oululainen, Petroskoista kotoisin oleva Olga Gokkoeva on nimitetty kymmenen vuotta sitten perustamansa Karjalan Kielen Kodin kunniapuheenjohtajaksi. Olga...
Jelizaveta ja perheen voimanaiset
KUVA: Santra Remšujeva lastenlastenlastensa Irinan (vas.) ja Jelizavetan kanssa Vuokkiniemen talonsa portailla vuonna 2006. (Kuvaaja: Maikki Spitsina) Kieltä ja kulttuuria neljässä sukupolvessa – Kieltä ta kulttuurie nelläššä šukupolvešša: Tänä syksynä Petroskoin...
Satuklassikko yhteistyöstä ja itseensä luottamisesta
Karjalan Sivistysseuran julkaisemat karjalaksi käännetyt lastenkirjaklassikot saivat joukkoonsa suurenmoisen uutuuden. Juuri sopivasti ennen joulua on saataville tullut Aleksi Ruuskasen livvinkarjalaksi kääntämä Ozan tiedoiniekku. Ozan tiedoiniekku on nyt myynnissä...
Kirjallisuutta Vienan virroilta, Kalevalan kankailta
KUVA: Kirjailija Ilmari Kianto kirjoittaa työpöytänsä ääressä vuonna 1959. (Lähde: Museovirasto, JOKA Journalistinen kuvakokoelma Kaleva) Syyskuinen Tie Vienaan -symposium hahmotteli vienalaisuuden ja karjalaisuuden kuvaa kirjallisuudessa. Aikojen saatossa Viena on...
Näkymätön karjalaisuus näkyväksi
KUVA: Sukujuuriltaan vienankarjalainen korutaiteilija Reeta Suvanto näyttää taiteensa avulla, miten karjalaisuutta on piilotettu. (Kuvaaja Katri Kovasiipi) Saimaan ammattikorkeakoulussa korutaiteilijaksi valmistunut Reeta Suvanto (s. 1993) tuo karjalaisuuden koru- ja...
Kielletyn kirjailijan arkisto
Kirjailija Onttoni Miihkalin Ruotsissa asuvat lapsenlapset muistelivat isoisäänsä ja luovuttivat tämän arkiston Karjalan Sivistysseuralle.
Karjalamme-seminaari: Kielenelvytyksessä on kyse sinusta ja minusta
Kielielämäkerrat sekä puheenvuorot karjalaisista identiteeteistä ja karjalaisuuden tutkimisesta olivat Karjalan Sivistysseuran Heimopäivän aiheina.
Vienan reitti usean sukupolven kokemuksena
Anni Mikkelssonin käsikirjoittama ja ohjaama Vienanmeri kertoo kainuulaisesta Vienan reitistä laukkukaupan, runonkeruun ja pakkomuuton kautta.
Huoti-tiätä valaa rohkeutta oman tien kulkemiseen
E. Uspenskin rakastettu Fedja-setä vie lukijat karjalan kielellä Hapanmaitol’aan, jonne Huoti-tiätä, Kišša Matroskin ja Vahti-koira muuttavat.
