Uutiset

Brendojevan lagevo da “Oman Muan” kujo Petroskoil

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 10.2.2021

Petroskoin paikannimistö liženi nellälkymmenel uvvel nimel. Käskyn uuzien nimilöin annandas ualekirjutti Petroskoin linnukunnan hallindon piämies Irina Mirošnik. Kuuzi nimie on annettu Karjalan TV:n da ruadivon da kanzalliskielizien lehtilöin da Periodikajulguamon ruadajien ehoitukses. Uvvet paikannimet ollah kiini Karjalan histouries da perindölöis, igäzeh mustoh on pandu kuulužien omamualazien, karjalazien nimet.

Ubo-uuzi mielužu lagevo Drevl’ankal Kaskad-eländykompleksalluo nygöi on Brendojevan lagevo. Sille on annettu kuulužan karjalazen runoilijan, karjalazen literatuuran klassiekan Vladimir Brendojevan nimi. Brendojev enzimäzenny rubei kirjuttamah livvikse mennyt vuozisuan puolivälis da kirjutti omal kielel muga hyvin, ga händy sanottih karjalazekse Puškinakse. Tänävuon Brendojevan roindas täydyy 90 vuottu.

Vie eräs tulii suuri uuličču Drevljankal sai Iivan Rokačun nimen. Tämä karjalaine mies eli Tiikšis. Häi puolisti omua muadu da rahvastu, rohkiesti torai ruoččilazienke 1600-vuozil, konzu hyö tuldih valloittamah Karjalua. Tiikšis on Rokačun kalmu, kunne tännesäh kävväh rahvas.

– Kaikil karjalazil dai kaikil, ket eletäh Karjalan mual, Karjalan tazavallas, Petroskoin linnas, pidäy mustua, ku hyö eletäh karjalazien mual, täl mual, eli, eläy, dai iellehgi rubieu elämäh karjalastu. Gu rodieu meile uuttu pihua, lagevuo libo midätahto muudu, parembi olis panna ei, sanommo, moizii nimii, kui Pedäikujo libo mitahto Tammilagevo. A mitahto moine nimi, kuduas nägys meijän ammuine Karjalan muan histourii. Sanommo, karjalazet kirjuttajat, ennevahnallizet karjalazet urhoit ollah net rahvas, net nimet, kuduat pidäs panna mustoh, ku niidy rahvastu mustettas da meijän histouriedu mustettas, sanou Periodika-julguamon johtai Natalja Sinitskaja.

Nygöi Petroskoil on kolme uuttu puustikkuo. Kurganal F’odor Terentjevan mustopaččahas ymbäri on Terentjevan puustikko. Puadanen karjalaine, kuulužu hiihtäi oli enzimäine olimpiuadan voittai Karjalaspäi.

Yliopiston piätaloin tyves on Bubrihan puustikko. Dmitrii Bubrih pani alguh suomi-ugrilazen kielitutkimuksen meijän muas, keräi da tutki karjalan kieldy. Häi oli Petroskoin yliopiston suomelas-ugirlazen ozaston alguhpanii da enzimäine johtai.

Raudutienkolledžan tagan, Anohinan ajotien lopus on Karjalazien runoloin puustikko. Karjalazet runot kuulutah ei-ainehellizeh kul’tuuruperindöh. Net ollah yhty kallehet kui, sanommo, kallivopiirrokset libo ennevahnallizet puuhizet kiriköt da koit. On ylen hyvä mieles, ku tämä nimi annettih parahite Karjalazien runoloin vuvvennu.

– Meil pidäy tiediä omua histou riedu. Meil pidäy enämbäl ezittiä histouriellizien tapahtumien da ristikanzoin nimii paikannimilöis, se on tärgei meijän tulieloile polvile. Myö äijän ruammo sih niškoi, ku histouriellistu paikannimie olis linnan kartasgi, ei vaiku histourien opastundukniigois, lujoittau Petroskoin Linnannosto- da arhitektuuruhallindon piämies Nikita Strel’nikov.

Uuzien paikannimilöin suandah meni mondu kuudu aigua. Karjalan TV:n da ruadivon da kanzalliskielizien lehtien ruadajien ehoituksii linnan haldivos ei hyväksytty kerras. Pidi moneh kerdah kirjuttua sinne kirjazii da kävvä puolistamah omua kandua. Sidä kallehembi on tulos.

Hos vastustajua oli äijy, pikkaraine kujoine Liikundutaloin da Periodika-julguamon välil yhtelläh ristittih karjalankielizen Oma Mua -lehten mugah, kudai mulloi täytti 30 vuottu. Meijän
lehti on muite muis – juuri täs pietäh hengis da luvvah karjalan kirjukieldy.

– Muga sai arvata, ku enzimäzes kerras ei vastata myödäh da vastustetah, no yksikai piäzimmö lopun lopukse sih piätökseh, kudamua tahtoimmo, kuduadu vuotimmo.

Ei olluh kebjei ruado, nygöi sai lugie internetasgi erähien rahvahien mielii sih nähte, mikse niidy pidäy da ket net ollah net rahvas, kudamien nimii panemmo. Anna tiijustetah, anna vähäzel lugietah, anna syvennytäh sih ainehistoh, sih histourieh, se on hyvä heile mielen liikutuksekse, sanou Natalja Sinitskaja.

Kai uvvet nimet jo lövvytäh yandex-kartoil. Iellehpäi pidäy suaha net nägyvih linnas. Taloloin seinih panna nimilaudazet, puustikkoloih da lagevoloile pystyttiä paččahat nimilavvoinke kahtel kielel – ven’akse da karjalakse.

Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 10.2.2021
Foto: Terentjevan puustikko on Kurganal F’odor Terentjevan mustopaččahas ymbäri. F’odor Terentjev on Puadanen karjalaine, kuulužu hiihtäi oli enzimäine olimpiuadan voittai Karjalaspäi. 

Lue nämäkin:

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Suomalainen energiakonserni Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Yli puolet suomalaisista on huolestuneita sähkön ja muiden energiamuotojen hinnannousuista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan tänä vuonna jo noin 470:n...

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Metsähallituksen mukaan metsät kätkevät sisäänsä täysin tuntematonta lajistoa.Metsähallituksen mukaan kärpäslajeja havaittiin Ilomantsista, Lieksasta, Kuhmosta ja Hämeenlinnan Evolta.Lue lisää Yle Uudizet karjalakse: https://yle.fi/uutiset/3-12630239Lisäksi,...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.