Artikkelit

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Olgan čuppuni: Karjalan kielen loitto-opaššuš

Olgan čuppuni: Karjalan kielen loitto-opaššuš

Kuuntele artikkeli luettuna:   Moni karjalan kielen kuršši on šiirtyn verkkoh. Päivännoušu-Šuomen yliopisson täššä šyyškuušša alkanuolla vienankarjalan peruškurššilla on 30 opaštujua. Hyväččäini miärä kielikurššilaisie, kumpasista šiinä puolet ollah...

Vuotatko šie milma, tuaton talo?

Vuotatko šie milma, tuaton talo?

Jokahisella meistä on paikka, kunne aina himottais myöštyö, kumpasešša on eletty elämän kirkkahimmat hetket, kumpasen joka čuppu on tuttu. Kaikista rikenempäh šemmosena paikkana on tuattol’a, kumpasešša šie olet viettän lapšuš- ta nuorušaikoja, kumpasešša olet kašvan,...

Taitaja Hovatta-muasteri

Taitaja Hovatta-muasteri

Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Šehän oli niijen Väinämöisien laulaja. Ukko kävi laulamah. Palaka ei tarkkah muistan, jotta minne hiän kävi, lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena....

Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Tänä vuodena 21.–24. heinäkuuda Tverin oblastissa Ruameškan rajonašša, šigäläzissä karieloin kylissä, ruado tutkimušmatkakunda, kumbane keräili šielä lingvistizie da etnologizie materialoida. Tämä on ollun jo toine žemmuone tutkimušmatka jälgimäzen aijan aloh. Enžimäne...

Paha ois pako nimekši

Paha ois pako nimekši

Kaikkie vet šitä muailmašša šattuu. Toisinah kun kuuntelet šemmoista hyväkäštä vatojua ta valehtelijua, ni ajattelet, jotta šotkisit šammalta šuuhuš, etkä smuttis ilme rahvašta typinäisen tyhjän ammultamisella. Ihan šapilla käypi. Nyt mie starinoičen yhen ihan totisen...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.