Perehen kattila -kilpailu Reki Miun kotimusejošša on tuaton luatima reki. Erähäštä lähtieštä olen luken, jotta sani-šana on venäläisperäni. Myöhemmin muut kanšat, enši vuorošša slaavilaiset, lainattih še šana omih kielih. Šana muuvvoštu san’-termistä, kumpani...
Tuhukuun 10. päivänny Pyhärven kul’tuurutalois piettih lyydiläzen itkettäjän da runonpajattajan Anna Česnokovan mustopäivy. Vastavus omistettih Anna Vasiljevnan 120-vuozipäiväle. Karjalazien runoloin matkoi -pido avai Karjalazien runoloin vuvven Karjalas. Tänävuon...
Kuuntele artikkeli luettuna: Talvikuun 13. päivä 2019. Hyppyän Jovenšuušša autobussah, kumpani matkuau kohti Ouluo. Miun pitäy jiähä matan varrella Paltamon Miešlahteh. Ieššä on intensiivini vienankarjalan netälinloppu Kainuun Opissošša ta mie olen šielä...
Suomen opastus- da kul’tuuruministerstvan annettu jenguabu pietäh karjalan kielen elvyttämisprogrammah vuozikse 2021–2022. Programman pohjannu ollah karjalan da toizien vähimistökielien tutkimukses suavut tiijot. Päivännouzu-Suomen yliopisto on karjalan kielen...
Vuuvven 2020 talvikuušša päivänvalon näki Jelena Usačovan kirja “Itä-Karjalan pakolaiset. Tie kotiin”. Periodika-kuštantamošša julkaistu kirja on al’pomi, kumpaseh on kerätty Kanšallisen šovan aikana Šuomeh puattujen ihmisien valokuvie ta elämänkertojen tietoja....
Niitä ennen isoni lauloi, Kirvesvartta vuolessansa; Niitä äitini opetti, Väätessänsä värttinää Minun läsnä lattialla... Rikas karjalaine runolauluperindö eli monien vuozisavoin aigua nerokkahien runonpajattajien vuoh. Meijän ezi-ižät täytty vägie säilytettih sidä da...
Vuotena 2020 Piäjärven karjalaisien liikeh täytti 25 vuotta. Enšin vuotena 1995 oli peruššettu Piäjärven karjalaisien šeura Karjalan Rahvahan Liiton alaošaštona. Vuotena 2010 peruštima ni Vienan virta -järještön ta rupesima ruatamah yheššä. Merkittävimmät pivot ta...
Mennyt vuon erähäs Jevroupan suures linnas, ylen suures laukas näin karjalan koivus luajitun vahnan sekreterin. Se on moine stolalaudu, kudai suau avata da heittiä alah da sen tagua on äijy piendy škuappastu kirjazih näh. Igiä sekreteril oli puolitostu sadua vuottu! Ga...
Jukka Kaartinen eččiy Ruskien armien saldatan Georgii Komarovan bunukkoi. Nevvostoliittolaine Georgii Komarov joudui suomelazien plenah voinan allus vuvvennu 1941. Luottovanginnu händy pandih Reittiön taloih Sulkavan lähäl auttamah taloin emändiä, Jukka Kaartizen...
Kuuntele artikkeli luettuna: Šuomen joulun-roštuon jälkeh olin kačellun 2000-luvulta alkuan otettuja valokuvie, mit ollah tallešša konehellani ta liitytäh miän heimokunnan Uuvven vuuvven pruasniekan viettoh. Oli šovittu pityä juhlat Zoomissa ta miun tehtävänä...
