Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....
Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...
Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...
Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...
Kuuntele artikkeli luettuna: Moni karjalan kielen kuršši on šiirtyn verkkoh. Päivännoušu-Šuomen yliopisson täššä šyyškuušša alkanuolla vienankarjalan peruškurššilla on 30 opaštujua. Hyväččäini miärä kielikurššilaisie, kumpasista šiinä puolet ollah...
Jokahisella meistä on paikka, kunne aina himottais myöštyö, kumpasešša on eletty elämän kirkkahimmat hetket, kumpasen joka čuppu on tuttu. Kaikista rikenempäh šemmosena paikkana on tuattol’a, kumpasešša šie olet viettän lapšuš- ta nuorušaikoja, kumpasešša olet kašvan,...
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Šehän oli niijen Väinämöisien laulaja. Ukko kävi laulamah. Palaka ei tarkkah muistan, jotta minne hiän kävi, lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena....
Silein Ondrei oli mahottoman kova meččy- da kalamies. Oigiestah hänen nimi ei olluh Silei. Sikse vai ruvettih kyläläzet händy sanomah, ku hänel oli sellane taba midätahto kerdojes sanua: “A, vod oli sil’e.” Muuvval Suomes olis sanottu: “Olipa hyvä säkä” tai “Olipa...
Tänä vuodena 21.–24. heinäkuuda Tverin oblastissa Ruameškan rajonašša, šigäläzissä karieloin kylissä, ruado tutkimušmatkakunda, kumbane keräili šielä lingvistizie da etnologizie materialoida. Tämä on ollun jo toine žemmuone tutkimušmatka jälgimäzen aijan aloh. Enžimäne...
Kaikkie vet šitä muailmašša šattuu. Toisinah kun kuuntelet šemmoista hyväkäštä vatojua ta valehtelijua, ni ajattelet, jotta šotkisit šammalta šuuhuš, etkä smuttis ilme rahvašta typinäisen tyhjän ammultamisella. Ihan šapilla käypi. Nyt mie starinoičen yhen ihan totisen...
