Šiä pisyy keškimiäräistä vilumpana koko loppunetälin, ka päiväni voipi ni näyttäytyö. Vihmah Vappuna voit ruveta, ka onnekši ei äijyä. Koko muata vaivuajašta talviesešta ei piäše eris lähipäivinä, niin jotta pruasniekkana vilu tuntuu luissaki. – Viime päivinä viilietä...
Kuuntele artikkeli luettuna: Tiijätkö, jotta šammakolla on monta nimityštä karjalan kieleššä? Eri murtehissa käytetäh monie šanavarianttija: lötti, löttö, šlöttö, šlötöi, löpšöi, šlöpöi, skokuna tai šammakko on niise tuttava šana. Karjalan paikannimistöššä...
Yhtel miehel, en musta mittumas hierus, eli-oli kukki. Kukki oli ylen kummakas lindu – suvaičči riäzitellä kaikkii zvierilöi. Astuu nenga koiru, kukki jo laulau: Kukki: Koiru haukkuu-u-u! Koiru vastuau: Hau-hau-hau! Midäbo riäzität, kanoinižändy? Kukki: Atkal on....
Mie tuttavuššuin L’udmila Bočarnikovah vuotena 2018. Šilloin Pajata karjalakse-kilpailušša hiän šielukkahašti ta tuntehellisešti esitti Minä mustan -laulun. Kolmen vuuvven piäštä uušie aiheita eččiessä mieleh tuli šuaha tietyä häneštä enemmän. Kuin Vasilii tapasi...
Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos...
Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat kuin šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta, niin ni kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä heilä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien...
Kuuntele artikkeli luettuna: Männä netälinloppuna kävimä virpoviččua mečäštä. Hanki kanto pikkaraisen, vanhemmat piäštih ken hiihtämällä, ken lumijalaččiloilla harpaten. Tuuli oli vihakka, ka mieli hyvä, kevättä kohtihan matkuamma. Pakkasella mečäššä...
Tuhukuun allus Päivännouzu-Suomen yliopisto on pannuh rattahile karjalan kielen elvytysprojektan. Ezmäzikse projektan hantuzis piettih kyzely sähközen ankietan vuoh da nenga kerättih yhteh karjalanpagizijoin sego karjalan kielen suvaiččijoin mielii kielen elvytändäh...
Omapajolazet kerrottih meile omas ruavos horas, konsertumatkois da omis armahis pajolois. Nygöi Oma Pajo -horas on 25 nerokastu pajattajua da muzikantua. Niilöin keskes on horan johtai L’ubov’ Nikitina, kuduan juuret ollah Heččulas,da konsertumeisteru Radis Gainijatov...
Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos...
