KUVA: Santra Remšujeva lastenlastenlastensa Irinan (vas.) ja Jelizavetan kanssa Vuokkiniemen talonsa portailla vuonna 2006. (Kuvaaja: Maikki Spitsina) Kieltä ja kulttuuria neljässä sukupolvessa – Kieltä ta kulttuurie nelläššä šukupolvešša: Tänä syksynä Petroskoin...
KUVA: Kirjailija Ilmari Kianto kirjoittaa työpöytänsä ääressä vuonna 1959. (Lähde: Museovirasto, JOKA Journalistinen kuvakokoelma Kaleva) Syyskuinen Tie Vienaan -symposium hahmotteli vienalaisuuden ja karjalaisuuden kuvaa kirjallisuudessa. Aikojen saatossa Viena on...
KUVA: Sukujuuriltaan vienankarjalainen korutaiteilija Reeta Suvanto näyttää taiteensa avulla, miten karjalaisuutta on piilotettu. (Kuvaaja Katri Kovasiipi) Saimaan ammattikorkeakoulussa korutaiteilijaksi valmistunut Reeta Suvanto (s. 1993) tuo karjalaisuuden koru- ja...
Vienankarjalainen kansankirjailija Ortjo Stepanov eli kauniissa Haikolan kylässä. Ortjon poika Miihkali Stepanov vaalii isänsä kulttuuriperintöä.
Kirjailija Onttoni Miihkalin Ruotsissa asuvat lapsenlapset muistelivat isoisäänsä ja luovuttivat tämän arkiston Karjalan Sivistysseuralle.
Knäžöin karjalaiset ja pomorit ovat säilyttäneet etnisiä erityispiirteitään samalla, kun yhteiseen elämäntapaan on sopeuduttu.
Vienanmeren Kantalahden asukkaat kertovat, että karjalan kielen puhujien määrä on romahtanut Muurmannin alueella 2010-luvulla.
Akatemiatutkija Kati Kallio pohtii monipuolisessa artikkelissaan, miten tunnistamme karjalaisuuden, ja kuinka moninaisia karjalaisuuden muotoja onkaan olemassa.
KUVA: Vapun viettoa Uhtualla vuonna 1918. Heimosoturit ja kyläläiset olivat tutustuneet toisiinsa ja viettivät vappua yhdessä. Osa kylän nuorista miehistä oli jo siirtynyt Muurmannin radan varteen liittyäkseen suomalaisia vastustaviin joukkoihin. Aikaisemmissa osissa...
Kielielämäkerrat sekä puheenvuorot karjalaisista identiteeteistä ja karjalaisuuden tutkimisesta olivat Karjalan Sivistysseuran Heimopäivän aiheina.
