Karjalan Heimo

Kaksi naista istuu pöydän ääressä ja katsoo kameraan.

Ei ole ketänä, kenen kera vois puajie karjalakši

Kirjoittanut: Maria Kundozerova
Julkaistu: 18.3.2022

Juttusarjan vinjettiKUVA: Knäžöissä. Jevgenija Polubelova (vas.) – meijän vanhimpie tiijonantajie ta Tatjana N’uiman – paikallini kotišeuvuntutkija ta meijän hyvä apulaini. (Kuvaaja: S. Minvaleev)

Heinäkuušša 2021 toteutu äijä vuotettu projekti, Tutkimuš- ta keräyšmatka Muurmannin karjalaisien ja pomorien luokše. Projektin on kannattan Karjalan Šivissyššeura.

Matkan tarkotukšena oli pakautella karjalaisie ta pomorija, kumpaset on eletty Muurmannin alovehella, Kantalahen piirissä, ta kerätä kanšanrunoutta, rahvahantietuo, kanšaliäketietuo, istorija-ainehistuo, karjalan ta pomorien kielen näyttehie.

Projektin toteuttajina oli 10 henkie: Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kanšanrunouven tutkija Maria Kundozerova, kielentutkija Irina Novak, kanšantiijon tutkijat Aleksi Konkka, Julia Litvin, Sergei Minvaleev ta Elvira Džiošvili; Leningradin alovehen musejovirašton ruataja, kulttuurintutkija Tatjana Berdasheva, L. G. Sokoloville nimetyn klinikkašairualan liäkäri, kanšanliäketiijon tutkija Georgij Kurov, istorikko ta paikallini opaš Nikolai Bogdanov ta kuljettaja Vitalij Timofejev. Matka kešti 8 päivyä, 17.–24.07.2021.

Olemma käynyn 9 ašutukšešša: Zelenoborsk (šen ošina ollah entiset kylät: Knäžoi, Birža, Taival, Zaton), Koutajärvenpiä, Zarečensk, Kantalakši, Kolvičča, Umba, Kouta; matan alušša olemma pistäytyn Louhen piirin Nilmilahteh ta Nilmijärveh. On niise käyty Kumajoven vesivoimalaitokšen alovehella kaččomašša Karjalan šuurimman košen – Kumakošen – jiännökšie (še oli tuhottu 1960-luvulla Kuman vesivoimalan rakentamisen puittehissa).

Mintäh olemma valinnun tämän šeuvun tutkittavakši? Vuoteh 1938 šuati Kantalahen piiri oli hallinnollisešti oša Karjalua, šuuri prosenttiošuš rahvahašta oli karjalaisie. Esimerkiksi, vuuvven 1926 väeštönlaškennan mukah Knäžöissa eli 752 ihmistä, kumpasista 389 oli karjalaisie (52%), Kolvičašša – 207 henkilyö, kumpasista 183 karjalaisie (88%) ta npp.

Kielen ta kanšanperintehen kannalta Kantalahen karjalaiset kuulutah Kiestinkin ta Oulankan karjalaisien ryhmäh, kumpasen elinaloveh nykyjäh šijaiččou KT:n Louhen piirissä. Juuri sieltä, Piäjärven ta Tuoppajärven lähistöltä karjalaiset muutettih 1800-luvun lopulla ta 1900-luvun alušša elämäh yhä lähemmäš Vienanmerta. Santra Stepanova, kumpani kävi tutkimušmatalla Kantalahen piirih vuotena 1972, kirjutti omasša matkaraportissah: ”Rikkahat kalaššuš- ta mečäššyšpaikat houkuteltih tänne eläjie. Tiälä šuatih äijän arvokašta kalua (lohta, taimenta, šillie), merieläimie, meččäriistua ta -eläimie. Kaikki tämä tarjosi hyvät mahollisuot perehen šyöttämiseh. Šualehet myötih Arhankelissa, kumpasešta oššettih kaikki elämyä varoin tarvittavat tavarat. Kaikki koroššetah sitä, jotta tiälä ei tarviče kašvattua leipyä, kuin ’sielä, Karjalašša’”

Matka Kantalahen piirin karjalaisien luo oli vuotena 2019 šuoritetun tutkimušmatan loogini jatko. Silloin tutkittih karjalaisien kielen ja kulttuurin nykytilua. Vuotena 2021 tutkimušmatan tarkotukšet oli luajennettu. Kantalahen piirissä karjalaiset eletäh yheššä pomorien kera (tahi heijän rinnalla), šentäh tutkimukšen kohtehekši nousi karjalaisien ta pomorien vuorovaikutuš. Täštä teemašta tulou erikoini artikkeli (kirjuttajat Ju. Litvin ta E. Džiošvili).

Kantalahen piiri oli ennenki kenttätutkimukšen objektina. Eri vuosina tiälä ruattih folkloristit S. Stepanova ta N. Lavonen (1972), kielentutkija P. Zaikov (1972), etnografi A. Konkka (1987), kielentutkijat D. Kuzmin ta P. Kehayov (2013, 2017). Heijän šuamua ainehistuo ta matkareittijä šilmällä pityän oli šuunniteltu meijänki matka, kumpasen aikana myö yrittimä eččie entisie tiijonantajie taikka heijän jälkeläisie ta šukulaisie.

 

Tutkijat ovat asettuneet ryhmäkuvaan tien varressa.

Tutkijat Kolvičašša: vašemelta: Georgij Kurov, Tatjana Berdasheva, Sergei Minvaleev, Aleksi Konkka, Elvira Džiošvili, Maria Kundozerova, Irina Novak. KUVA: J. LITVIN / G. KUROV

Koko tutkimušmatan rajoissa oli pakauteltu 41 ihmistä (s.v. 1927–1976), niistä karjalan kielen pakisijie on 10 (s.v. 1927–1954, keški-ikä -81 vuotta).

Kaikki meijän pakauttelomat informantit mainittih pahoilla mielin, jotta karjalan kieli on käytännoššä katon heijän elämäštäh, šentäh kun heilä ei ole ketänä, kenen kera vois puajie karjalakši. Parahiten kieli on šäilyn niillä ihmisillä, kellä oli mahollisuš käyttyä kieltä pereheššä (puajie puolison, veikkojen tahi čikkojen, vanhempien kera). Keški-ikähiset ta lapšet ei ymmärretä kieltä. On ilmeistä, jotta lähitulovaisuošša Vienanmeren Kantalahen rannoilta karjalan kieli kuolou viimesien pakisijien kera.

On pantu talteh yli 42 tuntie pakinua: karjalan ta pomorien kielen näyttehie, tietuo šeuvun ašuttamisešta, etniseštä kooštumukšešta ta omašta ičetunnošta, karjalan kielen tilantehešta, kertomukšie šovašta ta evakošta, muistelmie starovieroista, tietäjistä, kanšaliäketietuo, kertomukšie häistä ta hautajaisista, rahvahanpruasniekoista, myyttisie tarinoita vetehiseštä, meččähiseštä, lauluja ym. Kielen kohtalošta ta kanšanrunouvešta on tulošša erikoini artikkeli (kirjuttajat I. Novak ta M. Kundozerova).

On tutkittu 9 hautaušmuata, niistä 4 toimijua. Karšikoita on tovettu olomašša šekä Louhen, että Kantalahen piirien karjalaisissa taikka ošittain karjalaisissa Vienanmeren lähistöllä šekä rannikolla olevissa kylissä. Täštä tutkimukšešta kerrotah yksityiskohtaisemmin omašša artikkelissah A. Konkka ta S. Minvaleev.

On otettu yli 3000 digikuvua, kumpasissa objektiloina ollah ihmiset, kylät, entisien kylien paikat ta ympäristöt, kalmismuat, karšikot ym.

Kaikki materialit on šiirretty Kielen kirjallisuon ta istorijan instituutin iäniarkistoh šekä Karjalan Šivissyššeuran arkistoh.
Kiitämmä Karjalan Šiviššyššeurua projektin kannatukšešta ta Kantalahen piirin eläjie, ket otettih meitä vaštah, vierahanvaraisuošta ta avoimista pakinoista.

__________________

Teksti: Maria Kundozerova, projektin johtaja

Nilmilahti. Aleksi Konkka tutkimašša karšikkopuuta. Kuva: MARIA KUNDOZEROVA

Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimossa 1–2/2022 (ilm. viikolla 10):
Karjalansivistysseura.fi/kauppa/karjalan-heimo-1-2-2022

Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa:
Lehtiluukku.fi/lehdet/karjalan_heimo

Juttusarjan logoJuttusarja Muurmannin alueen tutkimusmatkasta jatkuu seuraavissa Karjalan Heimon numeroissa.

Lue nämäkin:

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.