Tašavallašša painettih Karjalan elinpaikkojen luvettelo karjalan, vepšän ta šuomen kielellä.
Viime vuuvven lopušša Periodika-kuštantamošša ilmešty kirja “Karjalan tašavalta: virallisien venäjänkielisien elinpaikkojen šekä niijen paikallisien karjalan-, vepšän- ta šuomenkielisien nimitykšien luvettelo”. Kirjah kuuluu tašavallan elinpaikkojen virallisien nimitykšien luvettelo šekä niijen vaštinehet (još ne ollah) karjalan, vepšän tahi šuomen kielellä.
Kirjan ainehisto on esitetty taulukoissa ta juattu piirien mukah. Šitä täyvennetäh Karjalan kartta ta lisätiijot.
Elinpaikkojen luvettelon luatijana on Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietoruataja Jekaterina Zaharova. Hiän kertou, jotta painokšen luatijat ei pantu tehtäväkši esittyä vaštinehie Karjalan kantakanšojen kielillä tašavallan kaikkie elinpaikkoja varoin. Ruavon tarkotukšena oli esittyä perintehellisie oikonimijä, kumpasie käytetäh ihmiset virallisien venäjänkielisien elinpaikkojen vaštinehina karjalaisien ta vepšäläisien elinalovehilla.
– Meijän luvettelošša on esitetty paikannimien virallisie nimitykšie. Šentäh konša myö valmistima šitä, niin piättimä vähäsen yhtenäistyä šuomelais-ugrilaisien nimitykšien kirjutuštapua. Esimerkiksi, -oa- ta -oo -diftongien ieštä, kumpaset ollah tyypillisie eryähissä vienankarjalaisissa paikallismurtehissa, käytetäh -ua-diftongie. A j~dkonsonanttien vaihtelušta (järvi ~ därvi, jogi ~ d’ogi) käyttöh otettih variantti j-konsonantin kera. Šamoin redusoitunehet rahvahan variantit (Siämärvi, Pyhärv) on kirjutettu täyšineh (Siämäjärvi, Pyhäjärvi), šelittäy Jekaterina Zaharova.
Tietoruataja kerto, jotta häntä oikein harmitti šurullini statistiikka: viime 100 vuuvven aikana Karjalan elinpaikkojen miärä väheni 3,5 kertua. Niin, vuotena 1926 Karjalan autonomisešša neuvoštotašavallašša oli 2852 elinpaikkua, a vuotena 2015 virallisien tietojen mukah niitä jäi vain 802.
Kirjan käsikirjutuš oli hyväkšytty Karjalan tašavallan piämiehen rinnalla toimijan Šanaštokomiisin issunnošša. Painoš on valmissettu Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön tilaukšella ta tuvella. Kirjua työnnetäh tašavallan kaikkih piirilöih, kirjaštoih, kanšalaisjärještölöih.
Teksti: Maikki Spitsina, Oma Mua 3.2.2021
Foto: Uljana Tikkanen