Talvikuun alušša Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin tiloissa vietettih perintehellini tašavallan konferenšši karjalan, vepšän ta šuomen kielien opaštajie varoin. Šen teemana oli etnokulttuuriopaššuš. Vakavien väittelyjen lisäkši ošallistujat liityttih muasteri-oppiloih ta šuatih hyvyä mieltä.
“Myö täyttimä piätehtävän”
Talvikuun 9. päivänä Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa vietettih tašavallan konferenšši “Etnokulttuuriopaššuš etnokulttuuriperinnön tutkimisen ta aktiivisen opaštumisen ta etnokulttuuriperintehih peruštujan ihmisen kašvatukšen kokonaisprosessina”. Tilaisuš keräsi tašavallan toimehpanijavallan etuštajie, karjalan, vepšän ta šuomen kielien opaštajie ta kašvattajie, tietomiehie ta lehtimiehie.
– Kaččomatta koronarajotukših myö täyttimä piätehtävän – muamonkielien šäilyttämisen ta kehittämisen. Vaiheittain uuvvissamma ta julkaisemma opaššuš- ta metodiikkakirjoja. Tänä vuotena lopetamma keškikoulun opaššuškirjojen luatimisen. Enši vuotena tulou täyši šarja karjalan ta vepšän opaššuškirjoista. Tänä vuotena julkaisima šuomen kielen opaššuškirjan viijennellä luokalla. Tämä ruato jatkuu. Muamonkielien opaštajat Karjalašta asienmukasešti etuššetah meijän opaššušsistemie tašavallan ta valtijon kilpailuissa, korošti Karjalan tašavallan opaššušta urheiluministerijön spesialisti Natalja Vasiljeva konferenššin avajaisissa.
Plenarikokohukšešša käsiteltih etnokulttuuriopaššukšen eri aspektija.
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin etnokulttuuriopaššukšen keškukšen johtaja Natalja Grigorjevskaja ta vanhempi metodisti Ol’ga Hramtsova kerrottih šuavutukšista, uuvvissukšista ta aktualisista kyšymykšistä etnokulttuuriopaššukšen alalla.
Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton tietoruataja Aleksandra Rodionova ta Matemattisien käyttötutkimukšien tietokoneh- ta tietoteknologijien laboratorijan tutkija Natalja Križanovskaja esitettih VepKar-kielikorpussin istorijua, mahollisukšie ta resurssin kehittämisšuunnitelmie.
Šen jälkeh Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitietoošašton johtaja Irina Novak, kielitieto-ošašton ruataja Tatjana Boiko ta Natalja Križanovskaja kerrottih Karjalan kielen LiPaS (Livvin paginan sanat) – multimediašanakirjašta.
– Multimediašanakirja on luajittu VepKar-korpussin pohjalla. Šähköšanakirja antau mahollisuon lukie šanan, kuulla šen, nähä kuvan, löytyä šanan eri muotoja. Šuunnittelemma täyventyä resurssie ta valmistua šanaštotehtävie, mi lisyäy resurssin opaššušmahollisukšie, šaneli Irina Petrovna.
“Vain yksi оšallistuja Karjalašta”
Petroskoin valtijonyliopiston filologijan instituutin itämerenšuomelaisen filologijan laitokšen vanhempi opaštaja Svetlana Korobeinikova kerto keräytynyillä Venäjän kanšojen muamonkielien ta kirjallisuon federalisešta kilpailušta koululaisie varoin.
Tänä vuotena kilpailuo 8.–11.-luokkalaisilla vietetäh toista kertua. Šitä pietäh Venäjän opaššušta tietoministerijön šekä šivissyšministerijön kannatukšella. Kilpailun alkuhpanijana ta kurattorina on M. K. Ammosovin koilini federalini yliopisto. Tilaisuon partn’oriloina ta yhteisjärještäjinä on 18 yliopistuo Venäjän eri alovehilta, muun muašša Petroskoin valtijonyliopisto.
– Tänä vuotena meijän yliopiston ruatajat valmissetah tehtävie livvin murtehella, a enši vuotena šuunnittelemma lisätä vienankarjalan murrehta ta vepšän kieltä. Kilpailušša on kakši vaihetta. Valintavaihe mänöy online fdop.s-vfu.ru -saitilla, še loppuu 9. pakkaiskuuta 2023. Toista vaihetta pietäh tuiskukuušša alovehellisissa tiloissa. Karjalašša tilana on Petroskoin valtij onyliopisto. Koululaisien kilpailun Venäjän neuvošton diplomi on voimašša nellä vuotta. Voittajat šuahah etuoikevukšie, konša piäššäh yliopistoh. Täh aikah kilpailuh on kirjuttautun vain yksi ošallistuja Karjalašta, šaneli Svetlana Valerjevna.
Mukava kruukamatkuštamini
Sektijojen toiminnan rajoissa Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa eri opaššušlaitokšien ruatajat esitettih parahie opaštamispraktiikkoja muamonkielien alalla. A Karjalan tašavallan kanšojen yštävyštaloh keräyty niitä, ketä kiinnoštau kanšallisukšien välisien šuhtehien harmonisointa opaššušalalla.
– Etnokulttuuriopaššuš tarkottau oman kanšan kulttuurin omakšumista ta Venäjän monikanšallisen yhteiskunnankulttuurin ymmärtämistä, korošti Natalja Grigorjevskaja.
– Meijän pieni koulu on Viiješ pos’olka -kaupunkinošašša. Šiinä toimiu esikouluryhmie, alkeisluokkie, keškikoulu, yläluokkie. Koulušša on 639 opaštujua, muun muašša migranttien lapšie, kerto Petroskoin 35. koulun opaštaja Natalja Harlaškina.
Opaštaja esitti intellektualistiijollisen Venäjän kanšat -pelie. Še on tarkotettu 5.–8. luokilla. Sektijon ošallistujat jakauvuttih kolmeh joukkoh ta tietokilpailun aikana tarkaššettih omie tietoja Venäjällä eläjistä rahvahista.
Kruugasvetnoje putešestvije po Karelii (Kruukamatkuštamini Karjalua myöten) (18+) -šeikkailu pelin valmistaja Ol’ga Hramtsova keräsi ošallistujie kruukah ta vei heijät vienankarjalaisien, livviläisien ta lyydiläisien luokše. Šielä kaikki halukkahat šuatih tavata Vierissänakkua ta vapauttua hänen vankija, ošallistuo Tapion valmistamih kuot’t’elukših ta šuaha lempivašta šekä tutuštuo iče ankarah Kekrih. Interaktiivini toiminta virkisti ta anto hyvyä mieltä keräytynyillä.
Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua 21.12.2022
Kuvat: Karjalan kanšojen yštävyštalon VK-šivu