Artikkelit

Nainen pitelee faberge-munaa käsissään peilin edessä.

Fabergé ta Perhin: Keisarilliset Äijänpäivän jiäličät

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.5.2021
Asiasanat: historia, kulttuuri

Šuvalovin palatin šinini pirtti on erikoini paikka. Šiinä voit nähä Fabergé-yritykšen tunnettujen Äijänpäivän jiäliččöjen šuurimman kokoelman. Ne ollah Piiterin yhen kuulusimmista yksityismusejoista – Fabergé-musejon helmijä.

Fabergén Äijänpäivän jiäličät oli luajittu lahjoiksi monarhiloilla, a vallankumoukšen jälkeh niitä myötih ulkomualla. Jiäliččöjä ei ole vielä kerätty yhteh kokoelmah. Nykyjäh niitä višših ei ni kerätä. Ka šitä merkillisempyä on nähä niitä nyt.

Mihail Perhinin työpaja

Keisarillisien Äijänpäivän jiäliččöjen kokoelman pohjana on Aunukšen gubernijašša šyntynyön Mihail Perhinin työpajašša luotut luajokšet. Kokoelman 50 jiäličäštä 28 luajittih Perhinin työpajašša.

Mihail Jevlampijevič Perhin šynty vuotena 1860 talonpojan pereheššä Jallahen kyläššä 35 kilometrin piäššä Petroskoista. 17-vuotisena hiän šiirty elämäh Piiterih ta rupesi opaštumah jalokivišepän ammattie. Myöhemmin Mihail Perhin šujuvašti šuoritti tentin kultašepäkši ta 1800-luvun puolivälistä alkuan hiän rupesi ruatamah yheššä Fabergé-yritykšen kera. Hiän avasi oman työpajan ta šujuvašti luati vaikeimpie tilaukšie, muun muašša korkievirkasie herroja ta äšen monarhija varoin.

Vuotena 1894 Perhinin työpajašša luajittih kallisarvoni Renessans-yllätyšjiäliččä valkiešta akatista. Jiäliččä oli rikkahašti korissettu kallisarvosilla kivilöillä. Aleksanteri III anto šen lahjakši puolisolla Marija F’odorovnalla. Jiäličäššä, niin kuin lippahaisešša oli yllätyš. Arvautellen šiinä oli vuarakristallimuna Iisusa Hristossan ta kahen anhelin pienoisveššokšineh.

Renessans-niminen faberge-muna, harmaansininen ja koristeellinen monella tapaa.

Renessans-jiäliččä, 1894.

Nikolai II:n tilaukšie

Aleksanteri III:n kuoloman jälkeh, vuuvvešta 1895 alkuan Fabergé-yrityš valmisti jo kakšittain jiäliččyä Nikolai II:n tilaukšen mukah – hänen muamollah, leškikeisarinna Marija F’odorovnalla ta armahalla puolisolla Aleksandra F’odorovnalla. Yhteiselämän enšimmäisenä vuotena Nikolai II:n nuorella puolisolla valmissettih kallisarvoni rubiiniruškie Ruušun pul’čukka -Äijänpäivän jiäliččä.

Ruusunnuppu-niminen faberge-muna. Punainen väriltään, mutta pinnalla muita koristeita.

Ruušun pul’čukka -jiäliččä, 1895.

Luajošta korissettih briljantit, šeppelehet ta Amurin nuolet. Jiäličän yläpuolella oli iče lahjottajan muotokuva. Šen jiäličän yllätykšenä oli puhkiejan keltasen ruušun miniat’uuripul’čukka. Šen šiämeššä oli kruunu, mi vihjasi Aleksandra F’odorovnan lähikruunajaisih. Valitettavašti kruunu ei ole šäilyn. Vallankumoukšen jälkeh kallehukšie omissettih eri ihmiset, kumpaset käytettih keisarin lahjoja niin kuin haluttih.

Vuotta ennein tapahtunuijen Aleksandra F’odorovnan kruunajaisien muissokši, vuotena 1897 Perhinin työpajašša ilmešty ihana Äijänpäivän kruunaušjiäliččä. Keltani emali muissuttau keisarillisen pariskunnan mantijan kankašta seremonijan päivänä. Jiäliččä oli korissettu vuakunoilla kakšipäisien kokkojen kera. Šen yllätykšenä oli kallisarvoni liikkuja miniat’uurikorja, kumpani muissutti šitä kulkuvälinehtä, mitä käytettih puhkiešša seremonijašša.

Kruunaus-niminen faberge-muna. Kullan keltainen väriltään ja pinnalla mustia pisteitä koristeena.

Kruunaušjiäliččä, 1897.

Šeuruavan vuuvven kevyällä Nikolai II:n puoliso šai Fabergé-yritykšen uuvven Äijänpäivän lahjan – Mihail Perhinin työpajašša valmissetun Kielo-jiäličän. Še oli luajittu modernityylissä, kummaista Aleksandra F’odorovna niin tykkäsi.

Ruušuni – tahi kuin šanottih Fabergén muasterit, lohenvärini – jiäliččä oli korissettu helmikieloilla, keisarinnan mielikukilla. Pitäy huomata, jotta Fabergé-yritykšen piämuasteri Mihail Perhin moničči kiänty kielojen aihien puoleh. Vienot kevätkukat innoššutettih muasterie, kumpani vietti koko lapšuon vakavan pohjoisluonnon helmašša.

Äijänpäivän jiäličäššä oli yllätyš – kolmilehti Aleksandra F’odorovnan puolison ta tyttärien muotokuvineh. Muotokuvat šiirryttih eteh jiäličäštä ta avauvuttih pieneh gallerejah šisämehanismin avulla, kummaista pantih käyntih painamalla helminäppäimeh.

Perhinin töitä musejošša

Muasterin yksi viimesistä töistä on Äijänpäivän kellojiäliččä oikeilla šulilla korissetun kukkosen muotosen yllätykšen kera. Še oli lahjana vuuvven 1900 Äijäkšipäiväkši.

Kukkoni, kumpani anto šillä hienolla lahjalla nimen, šisämehanismin avulla ilmešty jiäličäštä joka tunti, räpytti šiipilöillä ta kieku. On huomattava, jotta jiäliččöjen mehanismit on luajittu niin tarkašti, jotta ne vielä toimitah, vaikka jiäliččöjä esitelläh musejon näyttöikkunoissa.

Mihail Perhinin työpaja valmisti monarhiloilla lahjoja, kumpasie niise voit nähä Fabergé-musejon šaliloissa. Niijen lisäkši, šiinä on esillä yleisie käyttöluajokšie, kumpaset on luajittu yhä tarkašti ta taitavašti kuin keisarilliset lahjat. Mie yritin šäilyttyä tätä kaunehutta valokuvissa. Ka on parempi kerran nähä omin šilmin, mitä kuulla šata kertua.

Mihail Perhinin elämä oli lyhyt, ka hiän ylisti omua muata ta jätti oman erinomasen jälen… Hänen ruatuo jatko hänen opaštuja – kalaštajan poika, šuomelaini Henrik Wigström. Ka še on jo toini juttu.

Teksti ta foto: Tatjana Berdaševa, Oma Mua 19.5.2021

Lue nämäkin:

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Alku Huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla. (Imehnini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla) Akonlakši Karjalaisen perehen elämäštä Karjalan šuuret perehet elettih tavallisešti šovušša....

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.