Uutiset

Mies istuu nurmikolla ja takana on rakennus

Häi sanou karjalan kielen surmale: myöstäi

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 16.2.2022
Asiasanat: musiikki

Kuulužu karjalaine muzikantu, kompoziitoru, pajattai, pajoloin da runoloin kirjuttai Santtu Karhu (Aleksandr Medvedev) täytti 55 vuottu. Händy on sanottu rock-pionierakse da ainavokse livvinkielizekse runonpajattakse. Santtu Karhu enzimäzenny rubei kirjuttamah da pajattamah nygyaigazii pajoloi livvikse da ozutti kaikile, ku vuozisadoi kyläs rahvahan keskes elänyh karjalan kieli pädöy nuorile nygözeh elokseh.

– Olen vastukavaine, ylen vastukavaine täs minun pienes dieloizes, sendäh pajatan vaiku täl kielel, erähiči on sanonuh Karhu.

Santtu Karhu sanou iččiedäh kehnon kegälehekse, häi on niilöi, ket istutah tyynel da sovvetah tuulel. Häi pajattau Karjalas, karjalazis da karjalan kieles, ga ei imeläh luaduh. Ei ole sulapaginaine, vai päinvastoi, kohtisanaine, rohkei da julgei. Santtu Karhu on niilöi harvoi miehii, ken ei kiändynyh sellin omah kieleh da omil pajoloil on sanonuh karjalan kielen surmale: myöstäi.

Enzimäzet pajot Karhu luadi Vladimir Brendojevan sanoih. Sit rubei kirjuttamah sanoi iče. Oman ezmäzen runon livvikse – “Mustas kois” – häi kirjutti vuvvennu 1988. Punalippu-lehten kirjutuskilvas se vallittih parahimakse. Jo vuvven peräs Santtu Karhu keräi omassah Talvisovat-joukon da samazennu vuon Suomes iänitettih enzimäine Santun da Talvisobien plastinku. Sit lähtijen suun soitandu da pajatandu karjalan kielel on Santtu Karhun eloksenruavonnu.

Vie maltau hyvin kirjuttua da kiändiä karjalakse. Kahteh kerdah oletteli “Omangi Muan” toimittajannu da kirjutti toven nerokkahasti, hänen kirjutuksis voibi ottua neruo nuorembil kirjuttajil. Pagizougi juuri sih luaduh, kui ennevahnas paistih karjalazet Vieljärven čupul, kus ollah hänen juuret. Santtu Karhun iänel pagizou karjalakse Iisussu kuulužas samannimizes fil’mas.

Artikkeli lehdessä jossa on otsikko ja kolme palstaa

Täs on Santtu Karhun eräs kirjutuksii “Omah Muah” vuvvennu 1995.

Santtu Karhuu da “Talvisobii” ylen äijäl suvaijah da ainos hyvin vastatah kaččojat omas Karjalas dai rajan tagua, hos jälgiaigua häi aniharvah pajattau rahvahan ies. Kenlienne on lugenuh, ku yksinäh, Talvisovat-joukon da duetas Fed’a-diädän Astašovan kel Karhu on pidänyh enämbän 500 konsertua Ven’al, Suomes, Ruočis, Itaalies. Pajoloingi yhtehine lugumiäry lähestyy sadua. Konzu oma tytär oli pieni, häi luadi lapsienpajoloin al’boman nimel “Kurret”. Cd-diskannu se ilmestyi toizengi kerran vuvvennu 2012. Nenii pajozii nygöi rakkahal pajattau nuorembi polvi.

Vuvvennu 2019 Santtu Karhun muuzikkutoimindan 30-vuozipäivän nimeh Suomes jullattih hänen täkse päiviä tuorehin, uuzin disku, akustizien pajoloin kogomus – “Elektrosampo”. Sen Karhu iänitti yhtes gitaristan F’odor Astašovan kel. Toinah uuzis pajolois ei ole sen vastah romantiekkua da liiriekkua kui oli allus. Tekstois on enämbi sarkazmua da irouniedu, ga net on kirjutettu sil samazel čomal livvin kielel, kuduas on kaunistu sanondua da sananpolvie. Eigo nikunne hävinnyh huoli karjalazis, heijän kieles da ozas. Santtu Karhu ei pie iččiedäh runoilijannu, vai pajotekstoin kirjuttajannu. Ga yhtelläh hänen runot, pajoloin tekstat on painettu kniigannu ezmäi Suomes nimel “Hyvästit Karjala, terveh Petroskoi” (2012), sit Ven’al nimel “Olen vieras teijän čomas muailmas” (Petroskoi, 2017).

Moneh kerdah Santtu Karhu paloi tuhkakse, vuoziluguh oli vaikkani da sit elävyi uvvessah kui Feniks-lindu. Uskommo, hänen sydämes ei sammunuh se hyvyön kyven, on vägie da himuo ielleh soudua vastuvirdah. Toinah nygöigi käin al on uuttu runuo da pajuo, dai löydyy niilöin kuundelijua da ellendäjiä. Vuotammo sinuu järilleh muanpavos.

Teksti: Ol’ga Ogneva, 16.2.2022
Foto: Timoi Munne

 

Lue nämäkin:

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 38 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Suomalainen energiakonserni Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Yli puolet suomalaisista on huolestuneita sähkön ja muiden energiamuotojen hinnannousuista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran mukaan tänä vuonna jo noin 470:n...

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Suomesta löytyi kolme uutta kärpäslajia

Metsähallituksen mukaan metsät kätkevät sisäänsä täysin tuntematonta lajistoa.Metsähallituksen mukaan kärpäslajeja havaittiin Ilomantsista, Lieksasta, Kuhmosta ja Hämeenlinnan Evolta.Lue lisää Yle Uudizet karjalakse: https://yle.fi/uutiset/3-12630239Lisäksi,...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.