Kalevalan piirissä Haikol’an kyläššä voipi kuunnella šielä elännyijen karjalaisien pakinoja ta folklorie šekä kaččuo piirroš- ta dokumenttifilmijä. Uuteh audio- ta video-ohjelmah voipi tutuštuo Omamualaisien polkuo myöten -opašretken aikana.

Muamonkielen musiikki

Ortjo Stepanovin fondi lopetti Muamonkielen musiikki -projektin toteuttamisen enšimmäisen ošan. Šen rajoissa valmissettih piirroš- ta dokumenttifilmijä, kumpasien pohjana on Haikol’ašša nauhotettuja kertomukšie, muisselmie, lauluja, viršie ta šuarnoja. Kuvittaja Nikita Ribin valmisti piirrokšie filmijä varoin. Niijen peruštana ollah Ortjo Stepanovin fondissa šäilynyöt valokuvat.

‒ Piirrošfilmien pohjakši on otettu šemmoset arhiivašša šäilynyöt iänetykšet, kuin Kokko lenti -laulu (Stepanida Kuz’mina), Tuuvitušlaulu (Joukki Stepanova), Paron kos’s’omini Špouvanta (Anni Stepanova) ta toiset. Toisena ruatona oli valita iäninauhotukšie, kumpasissa Haikol’an eläjät kerrotah karjalakši kylän tahi šuvun istorijašta tahi esitetäh folklorie. Kaikki materialit oli pantu audio- ta videoterminaliloih, kumpaset ollah ašennettu niissä paikoissa, missä iänetykšeh nauhotetun materialin esittäjä eli. Konša kuuntelet niitä šyntyy tunneh, jotta hyö ollah elošša ta iče kerrotah šiula starinoja tahi lauletah viršijä, kertou Ortjo Stepanovin fondin johtaja Miihkali Stepanov.

Videoterminaliloissa voipi kaččuo dokumenttifilmijä, kumpasissa oli kuvattu iče Ortjo Stepanov. Kirjailija kertou kotimuan istorijašta ta omašta kirjailijaruavošta, šanelou omie ajatukšie karjalan kieleštä ta karjalaisien elämäštä.

‒ Še oli projektin enšimmäini oša. Toisešša ošašša myö valmissamma terminaliloissa olijien materialien kiännökšet. Täššä ruavošša meitä oikein autto tietomieš Aleksandra Stepanovna Stepanova. Hiän valmistau vaikeijen folklorimaterialien kiännökšie niin, jotta ne oltais šelvinä kaikilla ihmisillä. Monie iänetykšie hiän iče nauhotti vuosie takaperin, konša kävi tutkimušmatoilla Haikol’ah. Niise on Markku Niemisen luatimie nauhotukšie ta meijän omat. Toiset šäilytäh Ortjo Stepanovin fondin arhiivašša ta toiset Kielen, kirjallisuon ta istrorijan instituutin tietoarhiivašša, lisäsi Miihkali.

Jotta kaikki audio- ta videoterminalit toimittais hyvin pitäy lisätä šähköenergijua. Tätä kyšymyštä ratkaissah projektin loppuh šuaten. Niise laittehien viereh ašennetah skammit.

Šen lisäkši projektin rajoissa valmissettih poštikorttija, kumpasih on painettu šanat ta šanaliitot karjalakši. Šemmoni kortti tulou hyväkši muistolahjakši kylän vierahilla. Projektin toisen ošan tulokšet esitetäh šyyškuun alušša Haikol’ašša.

Teksti: Uljana Tikkanen, Oma Mua, 16.8.2023
Piäkuva: ”Terminalija on kylän eri ošissa.” Nähä Haikol’an ta …-VK-šivu