Uutiset

Haukkašuaren kešäkoulu toi uušie löytöjä

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 26.7.2023

Haukkašuaren kyläššä lopetti oman ruavon viiješ kešäkoulu.

Mujejärven piirin Haukkašuarešša arhitektorien, puušeppien ta kirvešmiehien kešäkoulun aikana entissetäh Pottojevin aittua, kylän tuulimelliččyä ta Kanasien riihtä.

Nuoret ihmiset kahekši netäliksi tullah Haukkašuarella opaštumah ta ruatamah ammattimiehien johtamissa ryhmissä jo viisi kešyä peräkkäh. Kešäkoulušša on kakši kirvešmiehien ryhmyä: yksi rakentau melliččyä, toini – riihtä, šen lisäkši on puušeppäryhmä, kumpani veštäy puukorissukšie, šekä käsityöryhmä, kumpasešša opaššetah ompelomah ta luatimah käsitöitä.

– Myö kaivoma riihen pohjan, jotta varmah tietyä missä oli šen ovi ta missä šeiso kiukua. Näkimä ta olima ylläštyn, jotta riihi šeiso kivialuštalla, tiijuštima šen kokoja, kerto kirvešmiehien ošaššon vetäjä Aleksanteri Jääskeläinen.

Konstantin Petrov auttau riihen noštamisešša.

− Myö rupesima rakentamah riihtä. Tänä vuotena emmä kerkie noštua šitä, ka enši vuotena varmašti lopetamma. Niise puušeppäošašto valmisti korissukšie aittua varoin, kumpaset myö panima kattoh, šekä tiijotuškylttijä Haukkašuarešta ta melličäštä, lisäsi Haukkašuaren koulun johtaja Konstantin Petrov.

− Meijän kentän šuurimpana ruatona oli ommella miešpukšut Haukkašuaren Pottojevin šuvun jälkiläisellä Antti Pottojevilla. Lisäkši tytöt opaššuttih kutomah vöitä, tikuttamah nieklalla kintahie, piiruštamah kankahalla, luatimah kukloja kankahan palasista, kerto käsityöošaššon opaštaja Nadežda L’apsina.

Kešäkoulun viimesenä päivänä piettih Haukkašuaren kyläpäivyä. Vierahie tuli kaikista lähikylistä. Päivän piätapuhtamana oli jauhinkivien ašettamini melliččäh.

Haukkašuaren kiriköštä on löyvetty tietuo

Heikki Palaskarin Koti Haukkasaaressa -kirjašša oli julkaistu Kondratiin pojan Huoti Pottojevin Haukkašuaren kirikön piirroš, kumpasen allakirjutukšena oli “Haukkašuaren kirikkö”. Kirja on kešäkoulun kirjaštošša, kun šitä luvettih, ni nähtihki tämä piirroš. Še anto alkuo tutkimisella. Vuotena 1936 kirikkö oli pantu kiini ta tutkijat oltih šitä mieltä, jotta šamana vuotena še oliki purettu.

− Konša mie nävin tämän piirrokšen, mie ajattelin, jotta še on varmašti virhe. Pieneššä kyläššä ei šuanun rakentua kirikkyö, još kirikköväkie oli vähemmän kuin 150 pihua. Haukkašuaren kylän elämän parahina vuosina niitä oli yhekšän. Lisäkši lähellä oli Repol’an kirikkö, šen kirikköväkeh haukkašuarilaiset kuuluttihki. Vielä yksi kirikkö oli Rukajärveššä, piirin toisissa kylissä kirikköjä ei ollun, alko kertomuštah Aleksanteri Jääskeläinen.

Vuotena 2019 alettih kaivokšet časoun’an paikalla. Kaikki kyläläiset šanottih šitä venäjäkši časoun’akši, vain karjalankielini kylänošan paikannimi kerto toisešta – še on Kirikkömäki. Konša kaivettih pohja, ni nähtih, jotta alttarin alla še niise oli. Piti eččie lisyä tietolähtehie.

– Časoun’an paikka niise näytti ouvolta. Kylissä časoun’at tavallisešti oltih kylän laijalla. Haukkašuarešša še oli kylän kešellä, jotta joka talošta še näkyis. Kirikön paikka ta muoto valittih senatin miäräykšen mukah. Nyt šen paikalla kašvetah puut ta ne ollah nuoret – 60–80-vuotiset. Šaman verran aikua kirikkyö kyläššä ei ni ole, jatkau muasteri.

Aleksanteri Jääskeläinen johtau ruatuo kaivokšissa ta riihen noštamisešša.

Petroskoissa Aleksanteri kävi eččimäššä tietoja Haukkašuaren kiriköštä tahi časoun’ašta arhiivašša, ka ei ole löytän yhtänä mainintua. Viimeni maininta Repol’an Karjalan kiriköštä oli vuotena 1909. Varmašti Haukkašuaren kirikkö oli noššettu myöhemmin. Myöhäseštä kirikön rakentamisešta kertou niise še, jotta šillä oli perušta. Niitä ruvettih rakentamah XIX vuosišuan lopušša ta mitä pohjosemmin, šitä myöhemmin še tapa ilmešty. Oli löyvetty mainintoja, jotta eryähissä kylissa vuotena 1909 časounie muutettih kirikköih šillä tavoin, jotta rakennettih alttarit.

– Näin, monet yksityiskohat šanotah šiitä, jotta še oli myöhäaikana rakennettu kirikkö. Šillä oltih šuuret ikkunat, pärekatto, pohja, paikka kylän keškukšešša. Šen muoto muissuttau časoun’ua, ka voit olla, jotta alttari oli rakennettu myöhemmin. Näijen tietojen mukah Haukkašuaren koulun opaštujan Irinan avulla myö valmistima tietokonehella kirikön mallin, šaneli Aleksanteri Jääskeläinen.

Konša šilloin kirikkö oli purettu? Ennein ajateltih, jotta vuotena 1936, konša še pantih kiini. Aleksanteri tähki kyšyšmykšeh löysi vaštaukšen:

– Vuotena 1941 Helmi Helminen otti Haukkašuaren valokuvan Likošuarelta. Yheššä valokuvašša hyvin näkyy melliččä, Pottojevin mänty ta še paikka, missä kirikkö oli. Šilloin šielä ei kašvan yhtänä puuta ka kirikkö vielä oli. Kellotornie ei ollun, ka šalvoš šeiso.

Arvautukšie ta mukavie kyšymykšie täštä kiriköštä on vielä äijän. Niise pitäy tutkie Repol’an Karjalan vanhauškosien istorijua, jotta šuaha tietyä kuin äijän starovieroja oli Haukkašuarešša. Pitäy toisienki istorikkojen apuo, jotta kačella kyšymyštä eri puolilta.

Teksti ta kuvat: Uljana Tikkanen, Oma Mua 26.7.2023

Lue nämäkin:

Nedälin 16 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Nedälin 16 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Suomen halličus piäzi kehysriihes kolmen miljardan euron siästötavoitteheh. Läs puolet siästölöis kerävytäh leikkuandois da puolet veronnostandois. Suurin vuitti veronnostandois roih ylehizen arvonližäveron nostamizes 25,5 (kahtehkymmeneh viideh pilku viideh)...

Yle Uudizet karjalakse: Kalevan kižat pietäh Poris 2027

Yle Uudizet karjalakse: Kalevan kižat pietäh Poris 2027

Piäkuva: Iellizen kerran Kalevan kižat organizuittih Poris vuvvennu 2015. Arhiivukuva. Kuva: Tapio Pukkila / Yle Pori sai piettäväkse ylehissportan Kalevan kižat vuvvennu 2027. Neččih dieloh näh suovattan piätti Suomen Sportuliiton liittovaldivosto. Yle Uudizet...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.