KUVA: Malmin joukon heimosotureita Uhtualla pitkänäperjantaina 1918. (Lähde: Sampo-tietokanta)
Suomen senaatin ja Mannerheimin päämajan puheilla Vaasassa oli maaliskuun 1918 alussa karjalaisten edusmiehiä. Karjala piti saada irti Venäjän vallasta ja liittää itsenäiseen Suomeen Vienanmeren rannikolle saakka.
Vienalaisia Vaasassa edustivat Karjalan Sivistysseuran johtomiehet Aleksei Mitro ja Pekka Pankkonen. He pääsivät 3. maaliskuuta tapaamaan senaattori Heikki Renvallia, joka johti Vaasaan siirtyneen senaatin työskentelyä puheenjohtaja Svinhufvudin ollessa pakomatkalla Helsingistä Tallinnan kautta Saksaan.
Renvall piti tärkeänä Itä-Karjalan liittämistä Suomeen, tarpeen tullen vaikka asevoimin. Hän kertoi yllättyneille karjalaisten edusmiehille, että sotilaallisen retkikunnan lähettämisestä rajan yli oli sovittu edellisenä päivänä everstiluutnantti Carl Wilhelm Malmin kanssa. Malm oli ottanut tehtäväkseen vapauttaa Karjala Venäjän vallasta ja liittää se itsenäiseen Suomeen Vienanmeren rannikolle saakka.
Rinnan sotilasoperaation valmistelun kanssa käynnistyi valistustyö karjalaisten käännyttämiseksi Suomeen liittymisen kannalle. Hankkeen toteuttamiseksi Sortavalassa perustettu Itä-Karjalan Komitea lähetti Vienaan viisi kaksimiehistä ”agitaatioryhmää”; Aleksei Mitro kiersi yhdessä Pekka Pankkosen kanssa Vuokkiniemen ja Uhtuan seudun kyliä, Timo Manner ja Risto Sirkeinen Akonlahden, Kontokin ja Kenttijärven kyliä, Probus Rahikainen ja Dimitri Arhippainen liikkuivat Paanajärvellä ja Jyskyjärvellä, isä ja poika Paavo Ahava sekä Iivo Kaukoniemi kiersivät Pohjois-Vienassa ja Timo Manner Repolan seudulla.
Agitaattorien tehtävä oli vaikea ja aikaa niukalti. Kyläkokouksissa kansaa kiinnostivat enemmän maanjako-, kansanvalistus- ja kulkulaitoskysymykset kuin valtiolliset ratkaisut ja liittyminen Suomeen. Suomessa käynnissä olevasta sisällissodasta oli tihkunut tietoja rajan yli, eikä levottomuuksien haluttu leviävän Vienaan. Toivottiin rauhaa ja omien poikien paluuta kotiin maailmansodan rintamilta. Bolsevikeiltakin oli saatu olla rauhassa Karjalan korpikylissä eikä uhkaa koettu siltä suunnalta.
Karjalan valtiollisen aseman osalta oli voimassa Uhtualla tammikuun lopulla tehty päätös tavoitella itsenäistä Karjalaa. Tähän päätökseen kaivattiin muutosta Vaasan senaatissa, jotta voitaisiin perustella sotilasretkikunnan lähettäminen Karjalaa vapauttamaan. Uutta päätöstä lähdettiin hakemaan Uhtualle maaliskuun 17. päiväksi koolle kutsutulta kansalaiskokoukselta.
Kenttijärveltä kotoisin ollut Matti Väisänen oli mukana Uhtuan kokouksessa, jota hän muisteli Karjalan Heimossa vuonna 1990. Hänen mukaan kokouksessa ei mainittu sanallakaan lähestymässä olevasta Malmin retkikunnasta.
Väisäsen lailla voi ihmetellä, miksi Itä-Karjalan komitean lähettämät valistajat eivät valmistelleet maaperää heimosotureille, vaikka he olivat tällaisen tehtävän saaneet. Eikö retkikunnan saapumisesta oltu varmoja, vai eikö vastarinnan nousemisen pelossa uskallettu ottaa puheeksi aseistettujen suomalaisten olevan tulossa rajan yli?
Vapunviettoa heimosoturien hallitsemalla Uhtualla keväällä 1918. (Kuva: Sampo-tietokanta)
Malm joukkoineen lähti liikkeelle Kajaanista 18. maaliskuuta. Raja ylitettiin juhlallisen tunnelman vallitessa Raatteen kylän kohdalla. Rajan takana olivat vastassa ensimmäiset karjalaiskylät, joiden asukkaiden reaktioita odotettiin hienoisella jännityksellä.
Paahkomienvaarassa, Vasovaarassa ja Latvajärvellä tavattiin pelokasta ja epäileväistä väkeä. Kävi ilmi, että vastapropaganda oli kulkenut retkikunnan edellä. Suomesta paenneet punaiset ja Muurmannin radan neuvostot olivat ehtineet levittää sanaa, miten suomalaiset lahtarit yhdessä saksalaisten kanssa olivat tulossa Karjalaa valloittamaan ja ryöstämään karjalaisten viljat.
Vuokkiniemellä vastaanotto oli ystävällinen, mutta varautunut. Osa kyläläisistä suhtautui myötämielisesti ajatukseen Suomeen liittymisestä, mutta huomattava osa oli epäilevällä kannalla. Malmin toivomaa aseisiin tarttumista ja retkikuntaan liittymistä ei tapahtunut. Sota oli vienyt suuren osan kylän nuorista miehistä, eikä loppuja haluttu päästää uudelle epävarmalle sotaretkelle.
Viittaus saksalaisten osuuteen Vienan valloituksessa oli tehokasta vastapropagandaa. Sillä saatiin heimosotureita vastaan erityisesti kylien nuoret miehet, jotka olivat vuosia taistelleet keskusvaltoja vastaan Galitsian vuorilta Romanian soille.
Monet näistä miehistä olivat maailmansodan rintamilla tutustuneet sosialistiseen aatemaailmaan ja omaksuneet käsityksen myös pieniin kansoihin ulottuvasta kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. He kan-nattivat itsenäistä Karjalaa tai vähintäänkin autonomista aluetta sosialistisen Venäjän yhteydessä.
Vastoinkäymisistä huolimatta Malm jatkoi Uhtualle, jonne hän saapui joukkoineen 24. maaliskuuta. Uhtualla jatkettiin valistustyötä kansan käännyttämiseksi Suomeen liittymisen kannalle. Pohjana oli viikkoa aikaisemmin järjestetty kansalaiskokous, jossa Suomeen liittymistä oli kannatettu. Uhtuallekin oli levitetty, edellisessä jutussa mainittua, Murmanskin sotilasneuvoston sotatilan julistusta ja se oli omiaan kään-tämään epäröivän kansan mieliä jälleen toiseen suuntaan.
Viimeistään Uhtualla kävi Malmille ja retkikunnan muulle päällystölle selväksi, että Vienan kansa ei ollut ottamassa suomalaisia vastaan vapauttajina, vaan heidän perimmäisiä tarkoitusperiään epäillen. Malm purki pettymystään Mannerheimille 31. maaliskuuta lähettämässään raportissa. Malm kohdisti ankarat moitteet Suomeen asettuneiden karjalaisten edusmiesten vääriin käsityksiin rajan takana vallinneista mielialoista. Malm kirjoitti Mannerheimille:
”Minua ihmetyttää, että ne miehet, jotka ovat syntyneet Venäjän Karjalassa, siitä huolimatta, että he ovat asuneet suuren osan elämästään Suomessa ja jotka minä tapasin Sortavalassa ja Vaasassa, niin vähän tuntevat omaa kansaansa kuin nyt on osoittautunut.”
Uhtualaiset osallistuivat maaliskuun 1918 lopulla myös neuvostovaltaa Karjalaan puuhanneisiin kokouksiin. Maaliskuun 23. päivänä järjestettiin Vienan Kemissä kihlakunnan työläis-, talonpoikais- ja sotilasneuvostojen kokous. Kokoukseen saapui 60 edustajaa, joista 25 oli karjalaiskylien edustajia.
Sosialistivallankumouksellisten johtama Kemin neuvosto oli onnistunut sinnittelemään vallassa bolsevikkien painostuksen alla, mutta nyt oli enemmistö bolsevikeilla. Kemin neuvoston kokoonpano uusittiin ja se päätti saman tien ottaa hallintaansa myös ympäröivän kihlakunnan. Karjalaiset vastustivat bolsevikkien suunnitelmaa ulottaa neuvostovalta Vienan kyliin, mutta jäivät vähemmistöön. Ongelmana oli erityisesti bolsevikkien suhtautuminen karjalaisille tärkeään maanomistuskysymykseen; bolsevikit ajoivat maanomistuksen kollektivisointia, kun taas karjalaiset kannattivat SR-puolueen ajamaa maan jakamista talonpojille.
Kemin kokous päätti myös kieltää karjalan kielen virallisen aseman ja valtion maiden vapaan käytön. Neuvostojen kokouksen päätöksiin pettyneet uhtualaisedustajat kertoivat Malmille Kemin porvarien odottavan kärsimättöminä Suomen valkoisten tuloa.
Vastoinkäymisistä huolimatta ja Kemistä tulleiden viestien rohkaisemana päätti Malm kiirehtiä eteenpäin kohti varsinaista tavoitettaan Muurmannin rataa. Huhtikuun 1. päivänä hän komensi joukkonsa Vienan Kemiä kohti. Kelirikko painoi jo päälle ja hiihtokeli oli huono, mutta Kemin laitamille päästiin ja 10. huhtikuuta Malm komensi joukkonsa hyökkäykseen.
Nolosti päättyneen hyökkäyksen jälkeen oli Malmin joukkoineen paettava ja lähdettävä taivaltamaan sulaneiden hankien läpi kohti Uhtuaa. Siellä heimosoturit saivat viettää varsin leppoisan kevään ja alkukesän, kunnes tilanne muuttui elokuun alkupuolella. Siitä kerromme seuraavissa osissa.
__________________
Teksti: Pekka Vaara
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimossa 5–6/2018.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet vuoden 2022 alusta lähtien ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa:
Lehtiluukku.fi/lehdet/karjalan_heimo
Vanhempia vuosikertoja ja lehden artikkeleita voi lukea Sivistysseuran Sampo-tietokannassa:
Karjalansivistysseura.fi/sampo/fi
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/
