Uutiset

Paperia pinoissa, joissa on tekstiä

Heimoveljeyden kova hinta – Ervastin ”Ahma” sanoittaa karjalaista näkökulmaa kostoretkistä 1500-luvulla

Kirjoittanut: Marie Mäkinen
Julkaistu: 16.8.2022
Asiasanat: kirjat, KSS-julkaisut

Terveh! ”Arkiston kätköistä” tänään: Historiankirjoitus on usein näkökulmasta kiinni, minkä vuoksi karjalaisten ja suomalaisten välisestä vaikeastakin historiasta pitäisi nostaa esiin erilaisia näkemyksiä, ei pelkästään suomalaisille edullisessa valossa.

Kesä on kulunut joutuisasti, ja on tullut viimeisen blogikirjoituksen vuoro! Nyt, kun arkistointityö on valmistunut, aineistot lajiteltu aihealueiden mukaan ja kansiot sijoitettu oikeaan paikkaan, on näkymä aivan erilainen kuin aloittaessani arkistointityön. Harjoitteluni alkuvaiheessa tutkiskelin arkistohuoneen hyllyjä ja löysin ruskean pullistelevan kansion arkistossa olevan kassakaapin päältä. Kannessa luki: ”A. V. Ervasti: Ahma – käsikirjoitus”. Luonnollisesti nimi ”Ahma” herättää vain yhdenlaisia mielikuvia, mikäli ei tunne Ervastin käsikirjoituksen yksityiskohtia. Ainakin omaan mieleeni heräsi ensimmäisenä kysymys, miksi ihmeessä Ervasti olisi kirjoittanut petoeläimestä. Tarkemman tutkiskelun tuloksena ”Ahma”-romaani ja sen taustatarina osoittautuivat hyvin mielenkiintoisiksi, sillä niiden kautta minulle selvisi karjalaisten ja suomalaisten väkivaltainen yhteentörmäys 1500-luvulla.

On syytä aloittaa ”Ahman” kannalta tärkeimmästä henkilöstä, eli August Vilhelm Ervastista. Ervasti (1845–1900) oli suomalainen toimittaja ja matkakirjailija, joka herätti 1800-luvun loppupuolella Suomessa tietoisuutta Venäjän puoleisesta Karjalasta. Opiskeluaikanaan hän omaksui itselleen karelianistisen näkökannan suomalaisten ja karjalaisten yhteenkuuluvuudesta. Ervasti oli tutustunut vienankarjalaisiin laukkukauppiaisiin jo nuoruudessaan mm. Kajaanin ja Oulun markkinoilla. Hän puolusti toimittamassaan Pohjois-Suomi-sanomalehdessä karjalaisten oikeutta käydä laukkukauppaa, mikä Ervastin näkemyksen mukaan olisi nostanut rajantakaisen heimokansan elintasoa.

Mustavalkoinen kuva parrakkaasta miehestä ja sen alla on teksti August Vilhelm Ervasti 1845-1900

August Vilhelm Ervasti, 1845-1900

Pino paperia

Ahman käsikirjoitus

 

 

 

 

 

 

Heinäkuussa 1879 Ervasti toteutti ensimmäisen matkansa Vienan Karjalaan. Matkakumppaninaan hänellä oli serkkunsa Hjalmar Basilier (1857–1927), joka oli myöhemmin myös Karjalan Sivistysseuran jäsen. Ervasti kirjoitti Vienan-matkastaan kirjan, joka tunnetaan nimellä ”Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879”. Teos on käännetty vastikään venäjäksi. Vienan Karjalan näkeminen omin silmin syvensi Ervastin ymmärrystä sukukansaa kohtaan sekä vahvisti hänen näkemystään siitä, että suomalaiset ja karjalaiset olivat ”samaa Suomen kansaa”, jotka olosuhteiden pakosta olivat joutuneet erilleen. Ervasti havainnoi matkallaan mm. karjalaisten kansallista identiteettiä: karjalaiset suhtautuivat omaan kieleensä jokseenkin vähättelevästi venäjän kielen valta-aseman takia, mutta paikan suhteen karjalaiset olivat hyvin tietoisia siitä, että oltiin nimenomaan Karjalassa eikä Venäjällä.

Kolme vuotta myöhemmin, kesällä 1882, Ervasti lähti seuraavalle matkalleen, joka suuntautui mm. Kantalahteen, Kuolaan, Petsamoon ja Ruijaan. Tästä matkasta julkaistiin matkakertomus ”Suomalaisia Jäämeren rannalla – Matkamuistelmia” (1884). Kirjan keskiössä on pohjoispohjalaisen Pekka Vesaisen ja tämän johtaman sissijoukon hävitysretki Petsamon luostariin jouluna 1590. Ervasti pohdiskelee teoksessaan syitä sille, mikä ajoi pohjalaiset kauas kotoa tuhoamaan Petsamon luostarin ja surmaamaan kaikki sen asukkaat raakalaismaisesti. Hänen arvionsa mukaan tapahtumien taustalla vaikuttivat erityisesti taloudelliset syyt: ortodoksiluostarin perustaminen Petsamoon oli tuonut venäläiset samoille apajille suomalaisten, norjalaisten ja karjalaisten kanssa pakkoverottamaan saamelaisia ja hyödyntämään Ruijanrannan kalavesiä. Taloudellisten syiden lisäksi rajamaiden välillä vallitsi myös pidempi levottomuuden aika, joka aiheutui Ruotsin ja Venäjän välisistä jatkuvista sodista 1500-luvun lopulla. Niiden seurauksena karjalaisten ja suomalaisten keskinäiset välit kärjistyivät lopulta sissiretkiksi Vienasta Pohjanmaalle ja toisinpäin.

Heimotunteen kasvu sekä matkat Karjalaan toimivat lähtökohtina, joista alkoi muotoutua Ervastin ”Ahma”-romaani. Matka Jäämerelle kypsytti hänen mieleensä ajatuksen kirjoittaa teos kyseisistä historiallisista tapahtumista, joista kukaan muu ei ollut vielä kirjoittanut. Romaaninsa vastinpareiksi Ervasti nosti pohjalaisen Pekka Vesaisen ja vienankarjalaisen Ahman, jotka olivat samaan aikaan toistensa vihollisia ja toisaalta myös heimoveljiä. Kirjailijalle itselleen tämä ”veljesten” välinen kamppailu näyttäytyi suurena tragediana – tähän ajatukseen lienee vaikuttanut Ervastin vakaa näkemys siitä, että karjalaiset ja suomalaiset olivat samaa, mutta erilleen joutunutta kansaa. Teoksen tapahtumat Ervasti sijoitti niihin paikkoihin, joissa hän itse oli matkoillaan vieraillut. Jotkut niistä todella joutuivat Vesaisen retkien myötä hävityksen kohteeksi, kuten esimerkiksi Kantalahden kylä.

Lukijalle ja johdanto.

Pitkä paperi jossa on tekstiä

Ahma on kirjoitettu toimittajan pitkille käsikirjoitusliuskoille, joita on yhteensä pari sataa kappaletta.

 

 

 

 

 

 

 

Ervasti kirjoitti teostaan noin kymmenen vuoden ajan, vuodet 1890–1900. Kirjaa ei kuitenkaan julkaistu sen valmistumisen jälkeen, ja Ervasti itse kuoli pian siitä, kun oli saattanut käsikirjoituksen valmiiksi. Kiinnostavan lisämausteensa ”Ahman” kohtaloon tuo se seikka, että vuonna 1894 Santeri Ivalo julkaisi samaa aihetta käsittelevän historiallisen romaaninsa ”Juho Vesainen”, joka esitti tapahtumat suomalaisesta näkökulmasta. Ervastin tulokulma oli taas ”vastapuolen”, siis karjalaisten. Professori Hannes Sihvo on arvioinut, että taiteellisesti Ivalon romaani ylittää Ervastin tuotoksen, mutta temaattisesti kirjat ovat samoilla linjoilla: ne kuvaavat kostonkierrettä, joka tuhoaa molempia osapuolia. Muuta yhteistä kirjoilla voidaan nähdä olevan myös siinä, että kirjoitusaikanaan ne pyrkivät muuttamaan suomalaisten kielteistä tai välinpitämätöntä suhtautumista karjalaisia kohtaan.

Ervastin kuoleman jälkeen hänen veljenpoikansa Pekka Ervasti tarjosi käsikirjoitusta WSOY:lle, mutta kirjaa ei julkaistu. On mahdollista, että kaunokirjallisilla puutteilla oli vaikutusta asiaan, mutta toisaalta voi olla, että kirja soti liikaa oman aikansa aatevirtauksia vastaan: ehkäpä Ervastin ”liialliset” karjalaissympatiat eivät sopineet ajan kuvaan. Käsikirjoitus kulkeutui vuonna 1906 perustetun Vienan Karjalaisten Liiton haltuun ilmeisesti juuri Pekka Ervastin kautta, ja vihdoin vuonna 2013 ”Ahma” näki päivänvalon, kun Karjalan Sivistysseura julkaisi sen.

”Ahman” tarina kuvastaa hyvin sitä, miten historiankirjoitus on aina näkökulmasta kiinni. Ervastin teoksen lähtöasetelma oli aikaansa suhteutettuna poikkeuksellinen, sillä suomalaisen kansallisromanttisen suhtautumisen sijaan hän asettui karjalaisten puolelle ja kuvasi tapahtumia heidän näkökulmastaan. Ervasti oli jossain määrin aikaansa edellä, ja jopa nykyaikaan suhteutettuna hänen lähtökohtansa tuntuu hyvin raikkaalta. Herää kysymys, tunnetaanko Suomessa edelleenkään riittävästi lähialueiden historiaa eri näkökulmista, ei pelkästään suomalaisille edullisessa valossa. Tästä syystä ”Ahman” kaltaiset teokset ovat merkittäviä yksityiskohtia historian poluilla, sillä ne herättelevät ja kyseenalaistavat vakiintuneita käsityksiä.

A. V. Ervastin ”Ahma” on ajankohtainen teos myös syyskuussa järjestettävässä Tie Vienaan -symposiumissa: Karjala-tutkija ja historioitsija Pekka Vaara käsittelee esitelmässään ”Vesainen ja Ahma – veriviholliset ja heimoveljet” Ervastin ja Ivalon vastakkaisista näkökulmista kirjoitettuja teoksia. Tie Vienaan -symposiumi järjestetään Kuusamossa 17.–18.9.2022. Lisätietoja tästä linkistä.

Marie Mäkinen on Karjalan Sivistysseuran korkeakouluharjoittelija kesällä 2022. Hän järjestää seuran arkistoa ja kirjoittaa Uudisčuppuun lyhyitä blogikirjoituksia kiinnostavista arkistolöydöistä.

Lähteet:

Ahma – Kertomus unohtuneitten maasta
Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879
Suomalaiset Jäämeren rannalla

Kolmen kirjan paketti (Ahma, Venäjän Karjala, Jäämeri)

Lue nämäkin:

Nedälin 45 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Nedälin 45 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Yhtysvalloin uvvekse prezidentakse on vallittu Donald Trump. Yhtysvalloin prezidentakse järilleh tulii republikuanoin ehoitettu Donald Trump sanou, gu yhtysvaldalazet ollah annettu hänelleh ennenägemättömän da lujan manduatan. Ylel algavutah medienalan suurimat...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.