Artikkelit

Helka Riionheimo: Karjalazet tahtotah kehittiä omua kieldy yhtes

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 25.3.2021

Tuhukuun allus Päivännouzu-Suomen yliopisto on pannuh rattahile karjalan kielen elvytysprojektan. Ezmäzikse projektan hantuzis piettih kyzely sähközen ankietan vuoh da nenga kerättih yhteh karjalanpagizijoin sego karjalan kielen suvaiččijoin mielii kielen elvytändäh da kehitändäh näh. Pagizemmo projektan johtajan Helka Riionheimon kel, mindäh muga on luajittu da midä kyzely on ozutannuh.

– Karjalan kielen elvytysprojektu on alganuh, da kaikin vuotetah, kui yliopisto rubieu kieldy elvyttämäh da kehittämäh. Yhtelläh ezmäzikse oli piätetty pidiä projektan hantuzis kyzely. Mibo kyzelylöi se on olluh? Mittumua kyzymysty kuului kyzelyh?

Myö tahtommo ruadua karjalan kielen elvytysruaduo yhtes kieliyhtehistönke, da sendäh tärgienny oli tiijustua, midä mieldy ollah iče Suomes eläjät karjalankielizet rahvas. Kyzelyh voidih vastata kui karjalazet yhtistykset, mugai yksittäzet ristikanzat. Ei kai karjalankielizet kuuluta mihtahto yhtistykseh, da heidy sežo hyvä oli kuulta. Kyzelys oli kaksi kyzymysty: 1. Mittumua karjalankielisty libo karjalan kieldy tugijua ruandua sinä libo yhtistys oletto ruadanuh? 2. Midä karjalan kielen elvytändäh niškoi pidäs luadie?

– Äijygo hengie vastai kyzelyh? Kedä oli vastannuzien joukos: oligo nuordu, vahnembua rahvastu, azientundijua, kielenmaltajua, kedä muudu vie?

Kyzelyh vastai 153 hengie, da se on monimuodoine joukko. Emmo kyzynyh vastuajien igiä, ga vastavuksis voit ellendiä, gu kyzelyh otti ozua eri sugupolveh kuulujua. Keräl oldih kui vahnembat, mugai nuorembat karjalazet. Erähil heis karjalan kieli on muamankieli, da äijät ollah opastuttu sih eriluaduzil kursiloil. Vastannuzien joukos oli sežo karjalan kielen opastajua ja azientundijua.

– Mittumua ehoitustu kielen elvytändäh niškoi on tulluh? Oligo midägi mostu, midä mainittih moneh kerdah?

Äijy oli mostu dieluo, midä mainittih moneh kerdah. Puaksuh mainittavien joukkoh kuului ezimerkikse moine  poliittine tavoiteh, kui karjalan kielizakonan suamine. Mugaže puaksuh mainittavakse roittih dengat, sendäh gu karjalan kielen kehitändäh näh pidäs suaja alalline tugirahoitus, kudai turvuas kielen azemua tulielgi aigua.

Tärgienny vastuajat ollah pietty paiči muudu opastusmaterjualoin luajindua sego karjalan kielen, histourien da karjalazen kul’tuuran kursiloin piendiä.  Äijän kerdua nägyi vastavuksis yhtehizen ruavon da pozitiivizen kohtavundan tärgevys. Da monet korostettih kielen elvytändän piädielon: karjalan kieldy pidäy ruveta käyttämäh joga päiviä sego karjalakse pidäy paista lapsienke.

– Kielen elvytändän ruavos da luadulois mingi verran jo tiijämmö, ga ozuttigo neče kyzely midätahto uuttu?

Vastavuksis nägyi eriluadustu nevvuo karjalan kielen tugemizeh näh. Kyzely avvuttau meile ellendiä, mittumah ruadoh maksau ottuakseh järgieh. Ezimerkikse äijät kieleh opastujat tahtottas suaja tugie karjalan kielen iändämizen opastundas libo toizin sanoin tarvitah iäni- da videotallendehii, kudamis voit kuunnella, kui karjalakse paistah. Kirjutettuu materjualua on olemas äijiä enämbi, migu paginmaterjualua.

– Ongo mahtuo projektan hantuzis ottua vastah kai ehoitukset vai kui net vallitah todevutettavakse?

Elvytysprojektan suavut dengat ei olla moizet suuret, sendäh emmo vie tiijä, midä kaikkie voizimmo todevuttua. Myöhembä tänä keviän kyzymmö konkretnoloi ehoituksii yhtistyksil da yksittäzil ristikanzoil, da sen jälles jo piätämmö, midä rubiemmo ruadamah. Valličendu äijäl rippuu sit, kui hyvin ehoituksii ollah planiiruittu.

– Projektas on paistu projektazis. Midä ”projektaine” merkiččöy elvytysprojektan kontekstas?

Projektaine tarkoittau täs piendy projektua, kudai mihgi luaduh tugis karjalan kieldy Suomes. Sil ei pie olla nimittuine suuri projektu, se roih vaigu pluanu sit, midä yksi ristikanzu libo pieni joukko voibi azuo karjalan kielen hyväkse. Pienenny projektazennu voibi olla ezimerkikse karjalankielizen kerhon libo paginkluuban piendy libo opastusmeterjualan luajindu.

– Midä iče piet tärgienny elvytysprojektan ruandas?

Elvytysprojektan kohtal tärgienny on pozitiivine ilmupiiri, ruandu yhtes, eländy nygözes aijas da kačondu tulieh aigah.

Teksti: Oma Mua 24.3.2021
Foto: Varpu Heiskanen/Itä-Suomen Yliopisto

Lue nämäkin:

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.