Artikkelit

Helka Riionheimo: “Tutkijat tahtotah tugie karjalan kieldy”

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 22.9.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Uuzi opastunduvuozi on algavunnuh školis, opistolois da yliopistolois. Sen kunnivokse täl kerdua pagizuteltavannu on Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran professoran sijas väliaigazesti ruadai Helka Riionheimo. Kyzymmö Helkal, kui menöy karjalan kielen opastundu yliopistos? Mittumien projektoin hantuzis karjalan kieldy on tutkittu da kehitetty?

– Nygöi sinä äijän tiijät karjalan kieleh näh, ga konzubo kuulit enzimäzen kerran, gu moine kieli on olemas?

– Enzimäzen kerran kuulin karjalan kieleh näh yliopistos opastujes. Vuvvennu 1989 Pekka Zaikov kävyi sillozeh Jovensuun yliopistoh pidämäh luvendokursua karjalan kielen murdehis. Suoritin päivännouzusuomelazien kielien opindokogonažuon, sendäh jo silloi tiezin, gu karjalan kieli on iččenäine kieli, ei suomen murreh. Karjalan kirjukieldy en tiedänyh, sidähäi oldih sillozel aigua vaste luadimas.

– Ongo sinul karjalazii juurii?

– Minul ei ole karjalazii juurii. Olen päivännouzusuomelaine, rodužin Kainuuspäi, da minun iččeni murdehel on yhtehizii kohtii karjalan kielenke. Enne kaikkie vienankarjala kainuulazen korvale kuuluu kui tuttu paginluadu. Yhtelläh minul on karjalastagalaine sugunimi. Ukkoni juuret ollah Ven’an Karjalan Rebolas, kuspäi hänen tuattah tuli Suomeh vuvvennu 1919. Riionheimo on Riigozen, Grigourien heimo. Meijän lapsil on hänen puoles karjalazii juurii.

– Kui da konzu rubeit tutkimah karjalan kieldy?

– Karjalan kieldy koskii ruado algoi yliopistos vuvvennu 2008, konzu puolen vuottu ruavoin karjalan kielen da kul’tuuran opastunduainehen planiiruiččijannu. Professorua silloi vie ei olluh, da minun ruavonnu oli planiiruija, mittustu karjalan kielen kursua ruvetah tuliel aigua pidämäh. Karjalan kielen tutkimus algoi vuvvennu 2011, konzu panihes rattahile Marjatta Palanderan johtettu FINKA-tutkimusprojektu. Allukse luajin muudugi tutkimustu, ga karjalan kielen vuitti sit on alalleh vai ližennyh.

– Päivännouzu-Suomen yliopistos opastetah karjalan kieleh. Sanele sih näh vähäine.

– Karjalan kielen opastus algoi vuvvennu 2009, konzu yliopisto sai karjalan kielen professuuran. Enzimäzenny professorannu oli Pekka Zaikov, da hänen jälles Vesa Koivisto. Karjalan kieli da kul’tuuru on sivuaineh, toizin sanoin se ei voi olla tutkindon piäainehennu. Yhtelläh sit voit suorittua suuret opindot suomelazen yliopistosistieman mugah: perusopindot, ainehopindot da syvendäjät opindot sego sivuainehen tutkij elman. Opindoloih kuuluu kielenmaltokursua da ylen äij y teoriettizembua kursua karjalan kieleh, histourieh da kul’tuurah näh. Kielikursua on olluh joga tostu vuottu vienankarjalakse da livvinkarjalakse, da nygöi olemmo alganuh sežo opastandan suvikarjalah.

– Olet olluh keräl äijis karjalan kieldy koskijois projektois, kudamien luvus FINKA, Kiännä!, Kontu da Katve. Milbo net ollah erottu toine toizes da midä niilöil on olluh yhtehisty?

– FINKA da KATVE ollah suuret Suomen Akademien finansiiruitut projektat, kudamis ollah korgiet tiijollizet da teoriettizet piätavoittehet. Akademien rahoitus on juuri tutkimuksen finansiiruičendua, sidä ei ole tarkoitettu nimih muuh. Nämmis projektois on luajittu äijy ruaduo tutkimusaineistoloin kauti da vuoh. On varustettu suuri Raja-Karjalan korpussu, da Katve-projektas nygöi luajitah pienembiä tverinkarjalan korpussua.

Kontu-projektua johti Leena Kolehmainen, da sen rahoittajannu oli Emil Aaltozen fondu. Silgi projektal oldih tiij ollizet tavoittehet: selvittiä sidä, mittumannu on suulline da kirjalline kiändämine kielikontaktois, toizin sanoin erikielizien ristikanzoin kohtavundois. Projektas tutkittih karjalan ližäkse muudugi, ezimerkikse, baskoinkieldy.

Kiännä!-projektan johtajannu olin minä iče. Sen rahoitus tuli Konehen Fondaspäi, da neče projektu eroi kaikis iel mainittulois, sendäh gu tavoittehet ei liitytty enne kaikkie tutkimukseh. Piädielonnu sit oli karjalan kielen tugemine, elvyttämine da kehittämine. Projektu pidi kiändäjien opastusseminuaroi nellän vuvven aigua. Niilöih kiännösseminuaroih otti ozua enämbi 50 karjalan da vepsän kielen maltajua.

Yhtehisty nämmis projektois on, tiettäväine, mielenkiinnittämine karjalan kieleh. Päivännouzu-Suomen yliopistos on äijy tutkijua, kuduat tahtotah tiediä enämbän täs suomen lähäzes sugukieles da tugie sen pidämisty elävänny kielenny.

– Karjalan kielen mennyh, nygöine da tulii aigu. Midä niilöih näh olis sinul sanottavua?

– Karjalan kieli on nygöi kiänälmyskohtas. Sil on tagan hyvä mennyh aigu, se on elänyh vuozisadoi karjalazien omannu bohatannu kielenny. Modernois muailmas karjalan kielele vastah on tulluh äijy mostu probliemua, mittumua tulou muilegi pienile vähembistökielile vastah. Kielenpagizijat ollah muutettu suurih linnoih, kus käytetäh suurembii enämbistökielii. Pahakse mielekse karjalan kielen käyttö on aijan aloh vähennyh libo kieli on erähil kogonah unohtunnuh. Kieliyhtehistöt ollah levitty muailmale. Harvah kodikielenny on karjalan kieli, da vie harvembat lapset opastutah karjalan kieleh kois. Tulii aigu huolevuttau, ga yhtelläh on toivuogi parembazeh! Ozakse on karjalan kielen maltajua da aktivistua, kuduat kehitetäh kieldy sego paistah lapsienke karjalakse. Suomes nuoret karjalazet ollah perustettu Nuoret Karjalazet Suomes – Nuoret Karjalaiset Šuomešša -yhtistyksen. Se on ylen hyvä dielo!

– Mi olis paras nevvo karjalan kielen elvytändäh da kehitändäh niškoi?

– Kerran iče en kuulu karjalankielizeh yhtehistöh, nevvoloinke olen varovazilleh. Sanozin yhtelläh, gu pidäs puhuo yhteh hiileh da pyrgiekseh yhtehizih tavoittehih.

– Olisgo sinul oma kyzymys, kudamah andazit täs vastavuksengi?

– Minun kyzymys olis nengoine: Mindäh olet kiinnitännyh mieldy karjalan kieleh? Da vastavus sih olis moine: Iče olen enämbistökielen pagizii da hyvin ellendän, gu olen eduoigevutetus azemas. Sendäh opin mahtoloin mugah ruadua vähembistökielien hyväkse. Kymmenen vuvven aigua karjalan kieles on minulleni roinnuh lähäine, kudamua äijäl suvaičen. Nenga on roinnuh enne kaikkie sendäh, gu olen tuttavunnuh äijien hyvien karjalankielizien ristikanzoin kel.

Kuva: Marjatta Palander

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.