Artikkelit

Nuori nainen istuu nojatuolilla.

Henna Massinen: Kai karjalan kielen murdehet ollah minule armahat

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 11.5.2021

Henna Massinen ruadau Päivännouzu-Suomen yliopistos suomen kielen da kiändämizen opastajannu da eläy Helsingis. Yhteltiedy häi on loppemas omassah väitöskirjua rajakarjalazien murdehien suomelastumizeh näh. Ližäkse Henna kirjuttau karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua karjalazis žiivatoin nimis.

Sinä maltat paista karjalakse. Oletgo karjalaine? Kus olet opastunnuh karjalan kieleh?

Minä maltan paista karjalan kielen eri murdehil, kudamih olen opastunnuh Päivännouzu-Suomen yliopistos dai sežo omas tutkimusruavos, kentymatkoil, pagizemal, kirjuttamal i lugemal. Minä olen roinnuhes Savonlinnas Päivännouzu-Suomes, da en ole karjalankielisty suguu. Yhtelläh minun juuret ollah Siämingis, Kerimäil da Luadogan Karjalas, kudamien istourii on karjalaine. Minule ainos kois sanottih, što myö olemmo savo-karjalazet. Savolastu identitiettua minul ei ole nikonzu olluh, a voin sanuo, što karjalaine identitiettu on.

Mi on sinun mieles jygei da mi kebjei karjalan opastundas?

Minun mieles lugemine da kirjuttamine ollah kebjiembät, migu pagizemine. On jygei, što karjalan kieldy ei sua opastuo karjalakielizes ymbäristös. Nelli vuottu tagaperin opastuin ylen terväzeh pagizemah estounien kieldy, gu olin yhten semestran Estounies. Duumaičin sie äijän kerdua, što olis vessel, gu voizin ruadua yhtenjytyöh karjalan kielenke.

Kui da konzu sinä piävyit tutkimah karjalan kieldy? Mibo viritti sih?

Suomen sugukielet ollah oldu minule mieldykiinnittäjät sit algajen, konzu myö saimmo kudamidägi opastustu niilöih näh školas. Mustan viegi, gu yläškolan muamankielen opastai ozutti meile fil’man Vienan Karjalan karjalankielizes rahvahas. Duumaičen, što silloi viriin suomen sugukielih da niilöis tuligi oza minun elostu. Školan lopiettuu piäzin Päivännouzu-Suomen yliopistoh Jovensuuh opastumah suomen kieleh. Yliopistos alloin opastuo sežo karjalan kieleh jo enne sidä, konzu sit rodih opastunduaineh. Silloi oli moine Matti Jeskazen pietty kursu, da menin sille. Sit vuvvennu 2009 alloin opastuo karjalan kieldy professoran Pekka Zaikovan kursoil. Enne kaikkie yhtelläh olen opastunnuh karjalah Hiloin Natoin da Ol’ga Karlovan kursoil, da hyö ollah oldu tovengi kieleh virittäjät opastajat. Konzu olin luadimas kandiduatan tutkinduo, minun opastajat kyzyttih, tulizingo keräle FINKA-projektah litteroimah rajakarjalazien pagizutteluloi. Lähtingi rakkahal sih, da Raja-Karjalas rodih sežo iččeni oza: minun kandiduatan-, magistran- da dokrorantan ruavot käzitelläh sen alovehen murdehii da suomen kielen päivännouzumurdehien vaikutustu nilöih.

Väitöskirjan tieman ližäkse sinun mieldy on kiinnitännyh vie elättilöin da žiivatoin karjalankielizet nimet. Konzubo da mindäh olet ottanuh yhtekse ruavokse netgi?

Keviäl 2012 kävyin enzimästy kerdua Ven’an Karjalah yliopiston kentykursal. Myö pagizuttelimmo rahvastu Karjalas Anuksen čupun hierulois. Minä tahtoin tiijustua, mittumua nimie karjalazet pannah elättilöile da žiivatoile, da rubein sit keriämäh mostu materjualua sen matkan aigua.

Ongo sinul omua kodielättii?

Minul on oma kaži, kuduan nimi on Mustikka. Moizen nimen kaži on suannuh sendäh, gu se on mustu-valgei. Mustikka täyttäy oraskuul 14 vuottu.

Olet keräl Päivännouzu-Suomen yliopiston KATVE-projektas. Midä ruat sen hantuzis?

KATVE-projektan hantuzis minä sežo ruan elättilöin da žiivatoin nimilöinke. Olen kerännyh nimilöi kahten kentymatkan aigua Tverin Karjalas, kirjutan nilöih näh karjalan kielen syvendäjien opindoloin tutkielmua da sen jälles sežo artikkelii. Olen paissuh nimilöih näh Nimistöntutkimuksen päivil da Kielitieteen päivil. Nämmä ollah Suomes piettävät konferensiet.

Kuibo sinun mieles vois nostua karjalan kielen prestiižua Suomes? Kenenbo ruado se olis?

Olis ylen tärgei, gu piättäjät da rahvas tiijustettas enämbän karjalan kieleh näh. Školas libo eziškolas algajen pidäys sanella, što Suomes on paistu da iellehgi paistah karjalan kieleh – ei tävvy sit ebämiärähizes tiijos, kudamua rahvas suajah nygöi, konzu vai sie-tiä mainitah karjalan kieldy. On kummalline dielo, što medies kirjutetah karjalan kieleh liittyjih torih näh, ga ei vaiku karjalan kieleh näh. Minun mieles kai ristikanzat, kudamile karjalan kieli on mieldykiinnittäi dielo, voidas ruadua karjalan kielen hyväkse – ken midägi, omien vägilöin mugah. Sidä voijah ruadua ristikanzat, kudamat maltetah libo kudamat ei malteta karjalakse. On yksikai, ongo sinun sugu karjalankieline libo vai karjalaine.

Sinä olet käynnyh Ven’an Karjalah. Äijängo kerdua da mitbo matkoi net oldih?

Olen käynnyh kolmeh kentymatkah: kerran Anuksen Karjalas da kaksi kerdua Tverin Karjalas. Olen sežo olluh yhten opastundukavven suomen kielen praktikantannu Petroskoin pedagougizes akademies. Praktiekan aigua näin äijän Ven’an Karjalua. Olen sežo käynnyh Vienan Karjalah Haikol’an kinofestivualile. Vie olen käynnyh Sordavalah da Viiburih, kus minun died’oi eli lapsennu voinassah. Kaikkien matkoin aigua olen nähnyh äijän mieldykiinnittäjiä kohtua, da matkat ollah oldu ylen tunnehrikkahat. Minule ylen himoittas nähtä vie enämbigi Karjalua. En ole vie nähnyh niidy Luadogan Karjalan kohtii, kudamispäi minun sugu on.

Mibo olis paras nevvo karjalan kielen kehitändäh niškoi? Päitähgo samat kehitändynevvot Ven’an Karjalas dai Suomes?

Rippuu sit, kelle andazin nevvon. Andanen sen piättäjile, ga sit sanozin, što opastustu karjalan kieleh näh da karjalan kielen opastustu pidäy kehittiä. Karjalan kieldy pidäy pidiä nägövis da “pinnal” kaikkeh luaduh, muga kui muidugi kielii. Tiijän, što se on sanottu äijän kerdua, a minägi sanon sen vie: kaikkien karjalan kielen murdehien pagizijoile da eri mualois eläjile karjalan kielen ystävile pidäy ruadua kehitändyruaduo yhtes. Olis tärgei, gu olis foorumu, kudamas suas nähtä da kuulta, min jyttysty ruaduo on ruattu. Tärgei olis ainos avvuttua toine tostu da opastuo toine toizes. Ozakse äijy hyviä ruaduo on ruattu da ruatah täl hetkelgi.

Konzu sanoin, luaji oma kyzymys da vastua sih, sinä azuit tämän kyzymyksen: Mibo karjalan kielen murreh libo alamurreh on sinule enämbäl mieldy myöte da mindäh?

Minule tämä on ylen jygei kyzymys, sendäh gu suvaičen kaikii murdehii äijäl. Tiettäväine Raja-Karjalan murdehet ollah minule armahat, sendäh gu olen äijän ruadanuh niilöinke da niilöis on äijy mieldykiinnittäjiä vaikutustu Päivännouzu-Suomen murdehispäi. Niilöin tutkimine on opastannuh minuu suvi- da livvinkarjalah äijän. Tverinkarjalas on tulluh minule armas murreh kentymatkoin aigua, da vienankarjalas minule on mieldykiinnittäjiä paiči muudu se, kui se on iändehellizesti da sanastollizestigi puaksuh eriluadune, migu muut murdehet. Kaikis karjalan murdehis on kudamidägi yhtenjyttymiä gu iččeni päivännouzusuomelazen murdehenke, da sendäh minul on eričykselline sideh niilöih. Toiči duumaičen, što suomen kirjukieli on vähembi minun kieli, migu karjalan kielen murdehet!

Teksti: Hiloin Natoi, Oma Mua 5.5.2021
Foto: Henna Gogolevan muzeis Sordavalas.

Lue nämäkin:

Lyydin korpus kielen tiedustajile da opastujile abuh

Lyydin korpus kielen tiedustajile da opastujile abuh

Orazkuun 23. päivän pidetäh Lyydiläižen päiväd. Mikš täl päiväl? Lähes kaks’kymment vuotte tagaperin vuodel 2003 orazkuun lopus Lyydin siebran valičuksen siebralaižed tuldih Kujärveh ruadomatkah, kus piätettih opastamah lyydin dialektad Kujärves. Lyydin dialektan...

Olgan čuppuni: Juuri tänäpiänä elämä on pruasniekka

Olgan čuppuni: Juuri tänäpiänä elämä on pruasniekka

Kuuntele artikkeli luettuna:   Uuvvella ylioppilahalla, koulun piäššökkähällä, ammatti- ta korkiekoulun lopettanuolla tai opaššunnan lopettamatta jättänyöllä Hyvä nuori, tahi vanha! Aika on kummallini. Olet lopettamašša kouluo, kumpaseh moušot ammuseh aikah et...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.