Uutiset

Historiatulkintoja ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita – Syksyn Studia Generalia -luennot avaavat poliittisten suhdanteiden vaikutusta Karjalaan

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 15.9.2023

Studia Generalia -luentosarja saa jatkoa syksyllä 2023. Sarjan ensimmäisellä luennolla 26. lokakuuta perehdytään Karjalaan venäläisen historiantutkimuksen näkökulmasta, ja toisella luennolla 22. marraskuuta käsitellään Karjalan tasavallan kansalaisyhteiskuntaa.

Studia Generalia -luentosarja jatkuu tänä syksynä otsikolla Karjala Kremlin tähtäimessä. Venäjän ja Neuvostoliiton raja-alueena Karjalassa tahdin ovat määränneet valtion poliittiset suhdanteet. Luentosarjassa kuullaan kaksi luentoa, jotka tarkastelevat sitä, miten Karjalan historia on esitetty osana Venäjän itseymmärrystä ja minkälaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita Karjalassa on ollut 1990-luvulta tähän päivään. Luennoitsijoina toimivat historioitsija Ilja Solomeštš sekä vapaa toimittaja ja tietokirjailija Airi Leppänen. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan esitelmiä paikan päälle.

Valtiokeskeisten historiatulkintojen haasteita

Historioitsija Ilja Solomeštš (European Humanities University) avaa luentosarjan torstaina 26.10. esityksellään Karjalan historian tutkimus Venäjällä – Vaiheet, näkemykset, muutos ja jatkuvuus. Historiantutkimuksen alkuvaiheista lähtien venäläiset kirjoittajat ovat maininneet Karjalan ja karjalaiset yksinomaan Venäjän ja Ruotsin suhteiden yhteydessä. Karjalaa koskevat aiheet ovat muotoutuneet kiinteäksi osaksi Venäjän valtiollisuuden historiassa: tämä valtiokeskeisyys onkin yksi pitkäikäisimmistä piirteistä, joita voidaan havaita Karjalan historiaa käsittelevistä kertomuksista.

Valtiokeskeisyyden elinvoimaisuus on nähtävissä yhä tänäkin päivänä, sillä Karjalan historia mielletään yleensä nykyisen Karjalan tasavallan ja sen hallinnollisten edeltäjien historiaksi. Tästä syystä historiallinen Karjala, jonka rajat eivät osu yhteen hallinnollisten rajojen kanssa, on käsitteenä joskus hankala ymmärtää.

Luennolla pohditaan kysymyksiä siitä, millä tavalla Karjalan vaiheita on ollut tapana esittää 1800-luvulta lähtien ja miksi monet vakiintuneet myytit ja stereotyypit elävät ja toistavat itseään eri aikakausina. Toisaalta käsitellään myös sitä, miksi Karjalasta ja sen menneisyydestä puhutaan nyky-Venäjällä yhä enemmän turvallisuusuhkien näkökulmasta.

Luento pidetään Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-salissa (Kaisa-kirjasto, Fabianinkatu 30, 7. krs, neuvotteluhuone 7062) torstaina 26.10. klo 17.30-19.30.

Kansalaisyhteiskunnan ääniä

Luentosarja saa jatkoa keskiviikkona 22.11., kun vapaa toimittaja ja tietokirjailija Airi Leppänen luennoi aiheesta Petroskoi, Sortavala, Sandarmoh — Ääniä Karjalan kansalaisyhteiskunnasta. Esityksessä tutustutaan Venäjällä toimiviin kansalaisjärjestöihin sekä kansalaisaktivismiin 1990-luvun alusta aina tähän päivään saakka. Esiin nousevat kansalaisyhteiskunnan erilaiset toimijat ja niiden kohtalot, kuten Karjalan uusi naisliike, Sandarmohin muistolehto sekä historiantutkija Juri Dmitrijev. Airi Leppänen on käsitellyt aihetta aiemmin mm. radio-ohjelmissa sekä kirjoissaan.

Luento pidetään Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-salissa (Kaisa-kirjasto, Fabianinkatu 30, 7. krs, neuvotteluhuone 7062) keskiviikkona 22.11. klo 17.30-19.30.

Luennoille on vapaa pääsy.

Lue nämäkin:

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.