Opastajan vuvvennu Oma Mua -lehti panou rattahile uvven rubriekan Igä elä, igä opastu! -nimel.
Opastajan vuvvennu himoittas luadie vie yksi uuzi rubriekku lehteh. Sen nimekse pädis kuulužu sananpolvi “Igä elä, igä opastu!” Tämän rubriekan hantuzis pidäzimmö kyzelyy da pagizuttazimmo rahvastu heijän opastajis da opastusvuozis. Meil jogahizel on kedä kiittiä da passiboija suadulois tiedolois da nerolois, on midä mustoittuagi omas opastundas. Lyhyöt kyzymykset da vastavukset roittas abuh sit ruavos. Pidäy sanuo, ku kyzymykset ainos roijah samat. Ku teil, hyvät lugijat, roinnou himo vastata niilöih libo erähih niilöis, mielihyväl otammo teijän vastavuksii vastah. A täl kerdua meijän paginkanzannu on Karjalan Kielen Koin emändy, karjalan da suomen kielen opastai Nina Barmina.
– Kudamas školas sinä opastuit? Kusbo jatkoit opastundan školan jälles?
– Minä opastuin Vieljärven školas, lopin sen vuvvennu 1978. Školan jälles opastuin Petroskoin valdivonyliopistos, histouriellis-filolougizel tiedokunnal, suomen kielen da kirjalližuon ozastol. Yliopiston loppiettuu sain suomen da ven’an kielen da literatuuroin opastajan ammatin da sežo kiändäjän tovestuksen.
– Kudai opastusainehis miellytti sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?
– Školas minä suvaičin opastuo kielii, anglien kielen urokku oli paras. Suvaičin kiändiä tekstoi, opastuo uuzii sanoi, luadie vuoropaginoi. Tämä urokku monil oli jygei, sendäh opastai pani meidy (parembii) avvuttajikse. Silloi meil školas ei olluh ni suomen, ni karjalan kieldy, sendäh lähtin kielii opastumah yliopistoh.
– Kudai opastusainehis ei miellytännyh sinuu? Mindäh?
– Ei ylen äijäl miellytännyh fiiziekku, ku puolii dielolois en ellendännyh, voimistelu-urokkugi, ku en maltanuh hyppie
keppilöis da voimisteluhevos da -uuhes piäliči.
– Mustatgo sinä oman enzimäzen opastajan?
– Enzimäzenny opastajannu oli Aleksandra Jakovlevna Larionova, strougoi, ga hyväsydämelline ristikanzu. Meidy kluasas oli 45 hengie, kolmas vuitti karjalazii, emmo maltanuh ni yhty ven’an kieleh. Opastai oli karjalaine, häi urokal enzimäi ven’alazile sanou ven’akse, sit meile samua sanelou karjalakse, äski piäzimmö tolkuh. Jälles urokkoi ainos meijänke, karjalazienke jäi opastamah kirjaimih, lugemah da kirjuttamah. A opastuimmo toiči toizeh vuoroh, puoliseiččemessäh ildua, sit vie istuimmo urokkoin jälles. Ainos hyväl mielel mustelen omua enzimästy opastajua.
– Kudaman opastajan urokat miellytettih sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?
– Školas miellytettih monien opastajien urokat: ven’an kielen (opastai Taisija Jegorovna Kovalenko), hiimien urokat (Susanna Nikiforovna Jevdokimova), matemaatiekan (Nadežda Sergejevna Hončeva).
– Mih olet opastunnuh heis?
– Nämmis opastajis opastuin sih, kui pidäy kunnolleh ruadua, ku opastui hyväl mielel tulis sinun urokale. Hyö oldih vuadijat, ga oigienmugazet. Maltettih paista joga opastujanke, toiči šuutittihgi.
– Mittumat heijän sanat libo nevvot painuttih sinule piäh?
– “Joga ruado rua kunnolleh, gu tostu kerdua ei pidäs kiändyö sih puoleh.” “Ahkeral opastujal äijiä helpombi on elaijas” (T. J. Kovalenko)
– Huaveilitgo sinä konzutah opastajan ammatis? Midä tahtoit opastua?
– Minä iče olen olluh kogo ijän opastajannu, opastin suomen da karjalan kielii Nuožarven da Priäžän školis. Lapsennu olles en ylen äijäl huaveilluh opastajan ammatis, lapsienke suvaičin elostua, duumaičin roimmos päivykoin opastajannu, ga sit ku suvaičin kielii opastuo, diädö kehoitti yliopistoh suomen kielen ozastole. Opastujes duumaičin, hyvä olisgi kiändäjänny olla, joga keziä ruavoin turistoinke: Moskovan olimpiuadal, Sočis, Leningruadas, Tallinas, Murmanskas.
– Oletgo iče ruadanuh opastajannu?
– 35 vuottu školis. Nygöi vie seiččie vuottu karjalan kielen opastajannu Karjalan Kielen Kois Vieljärvel.
– Kuibo duumaičet, ongo se jygei ruado? Sellitä oma vastavus.
– Ruado ei ole jygei, gu sidä ylen äijäl suvainnet, gu se ollou mieldy myö, sitgi on hyvä ruadua. Nygyaijal on tärgei löydiä keskenäine ellendys opastujienke, maltua kiinnostuttua omah aineheh.
– Ku sinul olis mahto muuttua oma ammatti da roita opastajakse, midä rubiezit opastamah? Mindäh juuri sen ruavon valliččizit?
– A en muudu nimidä malta ruadua.
– Mittuine kniigu libo fil’mu opastajien ruavos miellyttäy sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?
– Čučelo- da Bol’šaja peremena -fil’mat, ku niilöis ozutetah tovellistu opastajan ruaduo.
– Mittuine sananpolvi libo sananpiä opastundas on sinun mieles paras?
– Igä elä, igä opastu. Midä nuorete opastut, sidä vahnassah maltat.
– Jatka virkeh. Hyvä opastai on se …
– Hyvä opastai on se, kudamas sinä opastut, a ei se, kudai sinuu opastau. Opastajan ylbevys on omis opastujis.
Valmisti: Jelena Ruppijeva, Oma Mua 15.2.2023
P.S. Työndiä vastavukset kyzelyh voibi “Oman Muan” sähköpoštale libo poštan kauti. Adresit lövvytäh lehten 12. sivul. Otammo vastah vastavuksii karjalan, suomen dai ven’an kielel. Ku löydynöy opastusaijan kuvua, työndäkkiä netgi.
