Nykyaikasen kotišeutututkimukšen on aššuttava ajan tahissa. Šemmoseh piätökšeh tultih Interaktiivini kotišeutututkimuš: paikan šäilyttäjät ta piirien merkitykšien luomini-seminarin ošanottajat.
Seminari piettih Petroskoissa Pohjosien käsitöijen koodi -keškukšešša. Šiih keräyty ošanottajie Karjalašta ta Venäjän toisista paikoista. Toimenpivon järješti ECHO-liitto Presidentin granttišiätijön rahotukšella.
Seminarih otti ošua Vologdan, Pskovin ta Murmanskin alovehien šekä Karjalan tašavallan etnokeškukšien ta paikallisien järještöjen jäšenie. Pakinavetäjinä oltih kotišeuvun ta kanšantutkimukšen spesialistit, innoššuttajat, vähälukusien kantakanšojen etuštajat, matkailutuottehien luojat.
Vologdan alovehella olijašša pieneššä Tot’ma-kaupunkissa eläy vain yhekšän tuhatta ihmistä. Kaupunkin musejoliiton johtaja Aleksei Novos’olov kerto, kuin šeutukaupunkin rikaš istorija antau luuvva taivalta perspektiiviseh tulovaisuoh:
– Musejoliiton, hallinnon, disainerien ta nuorison yhtehini šujuva toiminta auttau muanittua kaupunkih monimiljonisie rahatukija, kumpasien avulla onnistuu šuojella ta puoluštua puuarhitektuurie, rekonstruoija rantakatuo, avata uušie paikkoja älyhuvitukšie varoin.
Veškelyš-etnokulttuurikeškukšen johtaja Irina Pogrebovskaja kerto šiitä, kuin paikalliset eläjät esitetäh Veškelykšen kylän istorijua arhiivoista löyvettyjen tietojen ta valokuvien šekä filmien luatimisen avulla. Setomuan kanšan etuštaja Jelena Variksoo čukellutti keräytynyitä oman kanšan alkuperäseh kulttuurih. Naini šaneli omašta tarinojen kertomisen kokemukšešta šekä niijen ainutluatusien paikkojen matkailutoiminnašta.
Karelika-matkailufirman johtaja Jelena Bagajeva luki luvennon, mitein kotišeutumaterialista voit luatie matkailutuoteh, mimmosie vuatimukšie nyt on turistiloilla ta mimmoni hiän on – nykyini turisti. Šanakši, spesialistien einnuššukšien mukah, tänä vuotena Karjalah tulou vielä enemmän turistija.
Kuolan niemimuan Saamelaisien kokomukšen johtaja Valentina Sovkina vietti miellyttävän ta hyövyllisen luvennon šukututkimukšešta. Valentina on varma, jotta oman perehen ta oman šuvun tutkimuš voipi viijä šuurih avautukših koko kanšan etuštajilla.
Pomorilaisen kulttuurin Belomorskin kallivopiirrokšet -keškukšen metodisti Svetlana Koškina jako omua kokemušta arhiivatietojen keräykšeštä.
– Ruato arhiivoissa aina vuatiu ahkerutta ta enšimmäiseštä kačahukšešta tuntuu, jotta še ei ole kovuan mukava, ka juuri še on kotišeutututkimukšen pohjana ta šuatujen tietojen peruštehella voipi julkaissa kirjoja, korošti metodisti.
Haikol’an kirjallisušmusejon ta Ortjo Stepanovin šiätijön šäilyttäjä Ol’ga Stepanova kerto karjalaisen šuvun rikkahašta perehistorijašta ta kirjallisušmusejon ruavošta.
Mel’nitsa-šiätijön johtaja Jekaterina Jefremova Priäžäštä šaneli omie tietoja šiitä, mitein muanittua paikallisie järještöjä sosialikulttuurisih projektiloih, kumpasien tarkotukšena on paikkojen kehittämini. Viime aikoina Priäžän piiri näyttäy erinomasie tulokšie tällä alalla.
Agriculture club -klubin taitojohtaja Natalja Jermolina piti onlineluvennon tarinojen kertomukšešta, šiitä, kuin materialien ta tietojen kunnollini esityš vaikuttau nykyaikaseh kotišeutututkimukšeh. Seminarin ošanottajat yritettih kuotella šitä heti – hyö jakauvuttih pariloiksi ta kerättih tietoja toini toiselta. Šiitä hyö luajittih ta kerrottih toisilla miellyttävie kertomukšie omašta pakinakaverista.
Kotišeutututkimuš ei ole ikävä teema ta šen ei pie haisuo naftalinilla. Kotišeutututkija on omah muah rakaštunut ihmini. Jotta tämä rakkahuš šiirtyis toisilla ihmisillä, pitäy tiijuštua ta käyttyä täššä mukavašša ruavošša uušie keinoja ta käytännöllisie kokemukšie, kiinittyä huomijuo yksityiskohtih, eččie nykytärkeitä merkitykšie, kuččuo ruatoh nuorisuo.
Kiitämmä ECHO-liiton johtajua Svetlana Kol’čurinua ta hänen joukkuo – Ol’ga Stepanovua ta Alina Čuburovua šekä Pohjosien käsitöijen koodi -projektie šiitä, jotta hyö luajitah šuurta panošta Karjalan käsityön kehittämiseh, kannatetah paikallisie alottehie, kumpaset šuuntauvutah alovehien kunnoštamiseh ta kehittämiseh.
Teksti: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 18.5.2022
Kuva: Echo-liitto. Interaktiivini kotišeutututkimuš -seminarin ošanottajat paistih nykyaikasešta tutkimušruavošta.
