Čäijymuakarilla voit paššata hoš mimmoni čäijy, a toisilla kaikki čäijyluavut ei olla mieleh. Ka mimmosie čäijysorttie šiitä on olomašša ta mistä tovemmaštah tulou šana čäijy?
’’Kahvie vain čäijyö?’’ kyšytäh konša kost’at tullah ta heitä ruvetah kostittamah. Toisilla himottau čäijyö, a toisilla kahvi on mielehisempi. Šuomešša rahvaš onnakko šuvaijah kahvie enämpi, ka konša aššut karjalaisien joukkoh, huomuat, jotta ei ole karjalaisien vaštauvuntua tahi pituo ilmain čäijyö.
Šanan čäijy (šuvi- ta livvinkarjalakši čuaju) alkuperä on mandariinikiinašša (茶, chá), kumpasešta še on otettu laihinah monih sluavilaisih kielih (venäjän чай, tšekin čaj) ta esimerkiksi portugalih (chá). Šuomeššaki čäijyštä on käytöššä murrehsana saikka/tsaikka, hoš šuomen kieleššä käytetähki ylehisešti šanua tee šamah tapah kuin esimerkiksi anglien kieleššä (tea). Tee -šanaki tulou kiinan kieleštä, ka toisešta muuvošta, ili minnan-kiinašta. Tulijakši kačomma mimmosie tervehyšhyötyjä čäijyllä kerrotah olovan, ta šiitä mie vielä esittelen teilä ylehisimmät čäijyluavutki.
Čäijyn tervehyšhyövyt
Kiinalaisešša liäkehtiijošša čäijyn positiiviset tervehyšhyövyt on tunnettu jo ylen pitkäh. Še on ollun perintehellini liäkeh esimerkiksi piän kivissykšeh. Nykyjäh čäijyn tervehyšhyötyjä on niise kačottu tiijollisissaki tutkimukšissa.
Čäijyššä on esimerkiksi äijän flavonoidie, kumpaset ollah tehokkahie antioksidanttija. Antioksidantithan šuojatah ta puoluššetah runkua, ta niillä on tautie vaššuštajie ominaisukšie. Tutkimukšissa on huomattu niise, jotta čäijyllä on positiivini vaikutuš holesteriinitašoloih ta verenpainoh. Uuvvet tutkimukšet ollah niise ošutettu, jotta čäijykašvin lehtilöistä hauvutetun čäijyn juomini voit pienentyä riskie läsiytyö muistitautiloih, dementijah ta Alzheimerin tautih. Vielä ei kuiteski ole tiijošša, mi ainešoša čäijyššä šuojuau aivoja karuššukšešta, ka tottaše šiih vaikutetah čäijyn antioksidantit ta aminohapot.
Čäijy pitäy kuiteski malttua hauvuttua oikieh luatuh, jotta mavun lisäkši kaikki positiiviset hyövyt šäilyttäis. Čäijyvejen ei pitäis olla kiehuva, šentäh kun juštih keittyässä ne positiiviset hyövyt kavotah. Čäijyö ei kuiteski pie juuvva liikua, šentäh kun šiinäki on kofejiinie. Konša šuat liikua kofejiinie, voipi piätä ruveta kivistämäh ta voit olla jykie šuaha unta. Lisäkši voit tulla ruuvvanšulatukšen propliemua ta ritmahäirivyö.
Muššašta čäijyštä heinäčäijyh
Mušta čäijy tulou Aasiešta, ka šielä muštua čäijyö tunnetah ruškiena čäijynä. Aasiešša mušta čäijy ei ole niin čestikäš, ka päivänlaškumaissa še on parahiten juotu čäijysortti. Šillä on čäijylöistä vahvin maku, kumpani koituu šen pitäštä käsittelyprosessista ta kumpasen avulla čäijyn luonnonmukani karkie maku katuou melki kokonah. Muššašša čäijyššä on čäijyluatuloista eniten kofejiinie, ta šen hauvuttamini onnakko on kepeintä kaikista čäijysorttiloista. Vejen lämpötilan pitäis olla šiinä 90–95 aššehta, ili vejen ei pitäis olla ihan kiehujua. Hoš lämpötila ei ole ihan oikie, ei še haittua, šentäh kun mušta čäijy ei muutu karkiekši kepieh. Muššan čäijyn savarinta-aika on minuttie 2–5. Erähät juuvvah muštua čäijyö maijon kera, mi antau vieläi lisyä makuo.
Hoš mušta čäijy onki päivänlaškumaissa šuuremmašša čestissä olija čäijyluatu, on vihrie čäijy hil’l’akkaiseh kašvattan arvuoh. Vihriellä čäijyllä kačoš on omaluatuset tervehyšvaikutukšet, ta makuki on heliempi mitä muššalla čäijyllä. Vihrie čäijy on kuiteski pitän aikua ollun juštih še čäijysortti, kumpaista rahvaš on varon šen karkien mavun vuokši. Karkiemakuisuš kuiteski koituu šiitä, jotta vihrietä čäijyö rikeneh savaritah viärin, ili liijan palavašša veješšä. Hauvutukšešša pitäyki olla tarkka: paššuaja lämpötila on šiinä 70–80 aššehta ta savarinta-aika on minuttie yksi tahi kolme sortista rippuon. Vihrieššäki čäijyššä on kofejiinie, no kofejiinin miärä on mitäki muššan ta valkien čäijyn väliltä.
Valkie čäijy on vähiten käsitelty čäijysortti ta še šisältäy vähiten kofejiinie. Valkie čäijy ei karkiennu niin kepieh kuin esimerkiksi vihrie čäijy, ta šentäh šen savarinta ei ole ihan šamah luatuh tarkka. No ylehini ohjavo on, jotta valkieta čäijyö pitäis hauvuttua šiinä 80 aštehešša 3–10 minuttie rippuon sortista.
Näijen lisäkši čestissä ollah niise heinäčäijyt, ka ne erotah aijempaisista čäijylöistä šiinä, jotta niitä ei ole luajittu čäijykašvin lehtilöistä. Šentäh oikie nimi heinäčäijyllä onnakko olis hauvukeh, ka rahvahanpakinašša on kepiempi käyttyä šanua čäijy. Heinäčäijyššä on tavan mukah luonnonheinyä ta mavuštehie. Piäasiešša ne ollah kofejiinittomie, ka esimerkiksi eteläamerikkalaini mate on ylen kofejiinipitoni. Šen šijah rooibos on niise kofejiinitoin heinäčäijy, ka šitä mainitah vielä omana kategoriena šen omaluatusen mavun vuokši.
Näijen čäijysorttien lisäkši on vielä olomašša esimerkiksi erikoisčäijyluatuja, kuin esimerkiksi oolong čäijy ta keltani čäijy. Čäijyn šuvaiččijalla on niät äijä vaihtoehtuo, kumpasista valita paššuaja čäijy oman mavun tahi suutkien aijan mukah.
Kirjuttan: Ravan Jelena
Jelenan kera karjalakši -blogipalstan ideja on lisätä ellennyštä šiitä, jotta karjalan kieli pätöy hoš mih kontekstih ta karjalakši voit kirjuttua hoš mistä muan ta taivahan välillä.
Blogipalstan kirjutukšien tiemat vaihellah.
Instagram: @jelenankera
Piälähtehet:
https://forsmantee.fi/blogs/news/teelaatuja
https://forsmantee.fi/blogs/news/teen-terveysvaikutukset
https://teehelmi.fi/teelaadut/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tee
Vinkki:
KSS:n Pruasniekassa Oulussa 12.–13.4.2025 julkistetaan Karjalan Sivistysseuran oma teelaatu! Tervetuloa mukaan maistamaan – ilmoittaudu Pruasniekkaan täällä!
