Artikkelit

Lähikuva Yhdysvaltain dollarin setelistä, jossa pyramidikuvion yläosassa "kaikennäkevä silmä".

Jelenan kera karjalakši: Peittoliittoteorijat

Kirjoittanut: Elena Rapa
Julkaistu: 31.1.2025

Piäkuva: Yhyšvaltojen yhen dollarin paperirahašša voit nähä piramidin ta kolmijon, kumpasešša on šilmä. Piramidin čokalla olijua šilmyä šanotah kaikennäkijäkši šilmäkši ta nykyjäh še rikeneh yhissetäh juuri peittošeproloih, hoš še onki alun perin ollun kristillini simvoli. Kuva: Pixabay

Peittoliittoteorijat voijah olla ihan tolkuttomie, hoš ne toičči ollahki rahvahan tapa kuotella antua tolkukaš šelityš millänih tapahukšella.

Onnakko kaikin ollah konšanih kuultu mistänih peittoliittoteorijašta. Niitä niät on kaikičči ollun olomašša. Ollet luken niistä aijempah, tiijät tottaše esimerkiksi ’’illuminatista’’ ta ’’uuvvešta muailman järeššykšeštä’’. Konša smietin jälkimäisie vuosie, juohtuu mieleh tiettäväini korona-aika. Šiih aikah levisi montaki peittoliittoteorijua esimerkiksi tauvin alkuperäštä. A mitä ne peittoliittoteorijat oikein ollah? Täššä kirjutuksešša mie kerron teilä niistä ta vieläi vienankarjalakši.

Peittoliittoteorija on käsityš, kumpasen mukah minnih asien tahi tapahukšen takana on esimerkiksi pieni ka luja joukko, ili minih peittoliitto. Teorijan tavoteh onki šelittyä ta tovistua tätä käsityštä rahvahalla, a šillä ei tiettäväini ole olomašša puutin peruštehie tahi tovissukšie. Peittoliittoteorijat tavan mukah erotahki ylehisistä, esimerkiksi tietoyhtehisölöissä tahi medijašša käytettylöistä šelitykšistä. Rikeneh peittoliittoteorija on ihan luatimalla luajittu ta šillä voipi olla niise politiekallini tavoteh. Teorijat voijah lisätä erimielisyttä, ta šentäh peittoliittoteorijoja ei kaikičči pietäki hyvänä asiena.

Peittoliittoteorijoissa tavan mukah tuumaijah, jotta on olomašša minih peittošepra, vaikutušvaltani inehmini tahi jotta mitänih pahua ruatuo tahi muuta asieta peitelläh. Teorijoissa peittoliittoniekat rikeneh ollah ylen vaikutušvaltaset ta kierot, ta tiettäväini ylen hajukkahat luatimah peittoliiton ta pitämäh šen peitošša. Peittoliittoteorijaniekat ečitäh tovissukšie peittoliitošta joka kohašta. Esimerkiksi kaikki poikkevukšet tapahukšeh liittyjissä raporttiloissa paššatah tovissukšiksi. Erähissä, enimyökšeh julkiččuloih liittyjissä tapahukšissa tovissukšekši paššatah hoš laulujen šanotukšet.

Erähät peittoliittoteorijat esimerkiksi kuotellah tovistua julkiččujen kuolomie luajittuloiksi. Šeki on tavallista, jotta peittoliitoteorijašša on mitänih yliluonnollisie ainekšie, esimerkiksi vierahan planetan eläjie. Peittoliittoteorijat voijahki toičči olla niise hyvyä viihettä. Erähät teorijat ollah ihan tolkuttomat ta nakrattajat, a kun toisie teorijoja luvet ta tutkit pitän aikua, toinah panet jo foliešliäpän piäh ta rupiet smiettimäh olisko täššä mitänih prautuaki. Rahvahalla niät on tarveh löytyä tolkukaš šelityš kaikenmoisilla tapahukšilla. Tulijakši mie esittelen teilä esimerkkinä kakši peittoliittoteorijua, kumpaset ollah tultu miula rikeneh somešša vaštah.

Nyt foliešliäpät piäh ta mänökši!

Oliko Prinsessa Dianan kuoloma järeššetty?

Walesin prinsessa Diana, tahi ’’šytämien prinsessa’’, oli Šuuren Britannien prinssi Charlesin (nykyjäh kuningas Charles) enšimmäini vaimo ta prinssi Williamin ta prinssi Harryn muamo. Dianan ta Charlesin hiät piettih vuotena 1981, ta liitto piätty eroh elokuušša 1996. Šiitä jo tulijana vuotena rahvahan šytämet äijälti ihaššuttanut 36-vuotini Prinsessa Diana pahakši mielekši kuoli auto-ošattomuošša Pariisissa.

Julkisešti tiijetäh, jotta Dianan ta Charlesin liitto oli ošatoin. Kerronnan mukah heijän liitto oli loppun jo vuotena 1986, ili jo 10 vuotta ennein virallista eruo. Charlesilla niät oli mieleššä toini naini, Camilla, kenen kera hiän oli prihaistan jo aijempah ennein liittuo Dianan kera. No muutaki propliemua tiettäväini oli äijän, ta kuninkahallisella huonuksella Dianan ta Charlesin liitto oli tapahukšineh ylen jykie.

Prinsessa Dianah liittyyki monta peittoliittoteorijua, kumpasien mukah kuninkahallini huonuš olis järeštän Pariisissa tapahtunuon ošattomuon, kumpasešša hiän kuoli. Ka mintäh kuninkahallini huonuš olis ruatan šemmoista pahua? Ka yhen teorijan mukah Dianalla piti kuolla, jotta Charles piäsis naimisih hänen mieleššäpiettävän Camillan kera. Kruunu ei kačoš missänä tapahuksešša pitän vaštinehien eruo hyvänä, eikä ni uuvveštah naimisih mänyö, olihan halliččija Englannin kirikön ylin preda ta hänellä piti pityä kiini kirikön arvoloista. Lopuškalla Charlesin ta Camillan hiät kuiteski piettih vuotena 2005, ka hiämeininkit ei oltu tavalliset ta še näkyki, jotta kirjaliittuo ei šolmittu enšimmäistä kertua.

Tällä teorijalla ei tiettäväini ole tovissukšie, kuin mänöyki tavan mukah peittoliittoteorijoissa. Dianan kuolomah liittyjien peittoliittoteorijojen vuokši Charlesie kuiteski kuuluššeltih vuotena 2005, šentäh kun Diana oli vuotena 1995 kirjuttan muistilippusen, kumpasešša luki ’’Miun mušikka planuiččou ’ošattomutta’ miun autoh, jarrut levitäh ta vakava piävamma’’.

Peittoliittoteorijaniekkojen mukah toini šyy ošattomuon luatimisella olis voinun olla Dianan uuši vaštineh, Dodi Al-Fayed. Teorijaniekkojen mukah Dodi ta parista liikkunuot huhupakinat oltih liikua kuninkahallisella huonukšella. Šemmoistaki väitettih, jotta Diana olis ollun vačan kera, mi olis ollun vieläi šuurempi skanduali kruunulla ta šitä kautti pätövä šyy ošattomuolla. Ka täštäki ei ole olomašša nimitä tovissukšie. Britannien monarhiella on pitän aikua ollun äijä vaikutušvaltua. Olisko prinsessan kuolomah liittyjissä peittoliittoteorijoissa mitänih prautua, vain onko kellänih vain huima mielikuvituš?

Rahvaš šuvaitih Dianua niin äijälti, jotta toinah on luonnollistaki, jotta pahan mielen vuokši ošattomutta oli kaiken tapahtunuon jälkeh jykie uškuo tovekši. Vielä pitäy mainita, jotta erähissä Dianan kuolomah liittyjissä teorijoissa pahanruatajina ollah kuninkahallisien tilah peittopalvelu tahi paparazzijoukko, ka šattumakši teorijaniekat ei millänä tahota tätä ošattomutta uškuo.

Onko Walt Disney šyväjiäššä?

Mikki Hiiren ta Disneymuailmat (Disneyworld, Disneyland) luatinut Walt Disney mäni keuhkošyövän vuokši tuonilmasih vuotena 1966. Disneyn mieltä kiinitti teknologie ta uuvvet kekšinnöt, ta šentäh hänen kuoloman jälkeh rupei kiertämäh huhupakina, jotta Disneyn runka olis pantu šyväjiäh ta šitä šäilytettäis Kalifornien Disneylandissa. Erähät kačoš ušottih, jotta Disney noššatetah konšanih tulijalla aikua ta hiän rupieu uuvveštah luatimah uušie Mikki Hiiri ta Aku Ankka -programmoja.

Peittoliittoteorijan mukah iellä mainittu šitkie huhu on ollun kiušallini Disney-yhtivöllä, ta šentäh Disney luati ta julasi vuotena 2013 Frozen-kinon, karjalakši ’’jiävytetty’’ tahi ’’jiäššä’’. Peittoliittoteorijan mukah kinon tarkotuš oli muuttua Google-ečon tulokšie. Aijempah, konša eččoh kirjutti ’’Disney frozen’’, taričči Google kuvua šyväjiävytetyštä runkašta. A nykyjäh Google tariččou vain tätä lapšienkinuo, Frozenie. Ollouko Walt missänih šyväjiäššä vain ollouko rahvahalla vain liikua aikua smiettie? No, tovissukšie tälläkänä teorijalla ei luonnolliseštiki ole olomašša.

Kirjuttan: Ravan Jelena

Šanašto:

foliešliäppä = foliohattu
kuninkahallini huonuš = kuningashuone
peittoliittoniekka = salaliittolainen
peittoliittoteorija = salaliittoteoria
peittoliittoteorijaniekka = salaliittoteoreetikko
peittopalvelu = salainen palvelu

 

Pitkähiuksinen nuori nainen kesäisessä maisemassa, kukkamekossaan hymyilee iloisesti kohti kameraa. Kummassakin kädessä on pieni lippu: Itä-Karjalan ja Ruotsin liput.Jelenan kera karjalakši -blogipalstan ideja

on lisätä ellennyštä šiitä, jotta karjalan kieli pätöy hoš mih kontekstih ta karjalakši voit kirjuttua hoš mistä muan ta taivahan välillä. Blogipalstan kirjutukšien tiemat vaihellah. Instagram: @jelenankera

 

Piälähtehet:

Mtv. 2021. Dianan kuolemaan liittyvät salaliittoteoriat elävät yhä – myös prinssi Charles joutui poliisikuulusteluun: ”Aviomieheni suunnittelee onnettomuutta

Yle. 2021. Frozen-elokuvaa on väitetty villin Disney-juonen peittelyksi – netti on täynnä salaliittoteorioita, mutta kuinka yleistä on totinen usko niihin?

Wikipedia. Salaliittoteoria.

 

Lue nämäkin:

Päčinsuus: Oniegantagaine kalakurniekku

Päčinsuus: Oniegantagaine kalakurniekku

Piäkuva: Kurniekkua syvväh erillizenny syömizenny. Pastoksen piälysty leikattih iäres, katkattih sit palaine, pastettu kala pandih torielkale. Sidä syödih kuoren kel, kuduas oli kalan duuhu da magevus. Kuva: Ol’ga Stepanova Terveh teile, hyvät lugijat! Tänäpäi minä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.