Artikkelit

Kalevalan kanšanteatterin istorija ta nykypäivä

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 4.1.2021

Talvikuun 18. päivänä Kalevalan kanšanteatteri täytti 61 vuotta. Juuri šinä päivänä vuotena 1959 Uhtuon kulttuuritalon dramakerho šai kanšanteatterin statussin. Še päivä tuliki teatterin šyntymäpäiväkši.

Teatteritoiminnan istorija alko Uhtuošša vuuvvešta 1924, konša perintehellistä kešäjuhlua varoin oli järješšetty omaluatuni pieni teatteri. Pruasniekašša talonpojat näytettih Karjalaiset hiät -näytelmä. 1920-vuosien lopušša harraššušteatterih keräyty jo hyvä ruatoryhmä, kumpaseh kuulu noin 50 henkie.

Konša Petroskoissa oli avattu Šuomelaini teatteri, šen ošašto oli järješšetty Uhtuoššaki. Myöhemmin šiitä tuli omavaltani teatteri. Enšimmäisistä aškelista alkuan Uhtuon teatteri šai Petroskoin teatterin kannatušta. Vuuvven 1934 kevätkuušša Šuomelaisešta teatterista Uhtuoh oli lähetetty näyttelijien ryhmä: Anisja Denisova, Toivo Rompainen, Olavi Slikki, Eino Šalminen. Heijän tehtävänä oli antua uhtuolaisilla näyttelijillä luomisimpulssi. Petroskoin ryhmän tulo šai äijän hyvie arvošteluja.

Teatterikauven lopušša piäkaupunkin artistat palattih Petroskoih, ka yksi heistä, Anisja Denisova jäi ruatamah Uhtuon kolhosin teatterissa. Šiih aikah šielä šujuvašti ruattih harraštajanäyttelijät Irja Remšujeva, F’odor Denisov, Anna Fomina.

Vuotena 1939 teatteri oli pantu kiini, ka teatteritoiminta ei loppun. Teatterin harraštajat yhissyttih dramakerhoh ta jatettih näyttämäh hyvie näytelmie karjalan, šuomen ta venäjän kielellä.

Teatteritoiminta šovan aikana

Šiitä tuli Šuuri Isänmuallini šota, ka še ei voinun piettyä näyttelijien ruatuo. Artista Anna Fominan muisselmista:

“Rintaman lähiseššä Šompakyläššä vaikeissa oloissa oli järješšetty teatterikerho. Myö valmistima näytelmän, kummaista näyttimä 23 kertua šotilahilla. Kaččojien joukošša oltih Matti Pirhonen, G. Sallinen, M. Nikutjev. Nämä muisselmat oikein lujašti painuttih muistih. Šilloin monet johtajat tultih tämän kerhon ošallistujiksi. Belomorskissa meijän ryhmä šai enšimmäisen paikan. Kilpailun ošallistujina oltih Lidija Želudeva, Sandra Remšu, Anna Ušakova”.

Uuši elämä šovan jälkeh

Šovan jälkeh Uhtuon kulttuuritalošša dramakerho oli elvytetty. Šen johtajakši tuli Anisja Denisova.

Vuuvven 1959 18. talvikuuta Uhtuon dramakerho šai kanšanteatteri-statussin. Šen ohjuajakši oli miärätty Jalmari Parkkinen. Tämä päivä tuli teatterin šyntymäpäiväkši.

Petroskoin ta Kalevalan näyttelijien luomisyštävyš ei loppun. Vuotena 1967 oli näytetty yhtehini Uittojovella-näytelmä. Petroskoilaisien luomisnero šytytti kalevalalaisien innoššušta. Šuomelaisen dramateatterin näytelmih otettih ošua tunnetut lavanmeštarit, šemmoset kuin Pauli Rinne, Orvo Björninen ta toiset.

Šamana vuotena Vassa Železnova -näytelmä tuli Karjalan ASNT:n kanšallisien teatterien kilpailun palkinnon laureatiksi. Kalevalan teatterin ohjuajalla Anisja Denisovalla oli annettu Karjalan ASNT:n anšijoitunut kulttuurialan ruataja -arvonimi.

1970-luvulla Kalevalan teatterilla ei ollun ohjuajua. Monekši vuuvvekši teatterielämä pos’olkašša hil’l’eni.

Teatterin istorijan uuši vaihe

Vuotena 1981 Leningradin valtijoninstituutin lopetettuo Kalevalan kanšanteatterin ohjuajakši tuli Valentina Saburova. Vuotena 1997 Valentina Kirillovna šai Karjalan tašavallan anšijoitunut kulttuurialan ruataja -arvonimen.

Vuuvven 1989 talvikuušša ruvettih kehittymäh kanšainväliset šuhtehet Šuomen kera. Ruškie neičyt-, Aurinkon šyleilemä-, Šyntymäpäivä -näytelmät šuomelaiset ta karjalaiset artistat näytettih yheššä.

Kalevalan kanšanteatterin ohjelmistošša on kotimuan ta ulkomuan dramaturgijua. Teatteri esintyy karjalan kielellä ta on hyvänä muamonkielen kehittämisen propagandistina.

Kalevalan kanšanteatteri on tašavallan ta kanšainvälisien festivalien ošallistuja. Vuotena 2005 tašavallan Aunukšen poimičča-festivalissa Paraš miešrooli -nominatijošša ensimmäisen paikan šai Vladimir Denisov ta Paraš ohjuajan työ -nominatijošša voitti Valentina Saburova.

Teatteri on elävä ilmijö ta šen elämäššä niise voit šattuo myötäta vaštoinkäymisie. Šattu niin, jotta Kalevalan teatteri viijekši vuuvvekši lopetti toimintah. Ka še tuaš rupesi aktiivisešti ruatamah vuotena 2014.

Uuvvet enši-illat

Vuuvven 2014 20. talvikuuta Kalevalan kulttuuritalošša piettih Kukon lykky -näytöškappalehen enši-ilta Armas Mišinin näytelmän mukah. Teatterin ohjuaja Valentina Saburova kiänti näytelmän vienakši. Spektaklih otettih ošua kuin aikuhiset artistat, niin ni Lintuset-päiväkojin karjalaisen ryhmän kašvatit.

Šeuruavina vuosina Kalevalan kanšanteatterin ohjelmistoh lisäyty karjalankielisie näytelmie, esimerkiksi, “Šeiččemen stauččua, šeiččemen lusikkua”, “Meijän kylän kummitukšie”, “Elämän tavallini tarina”, “Uhtuon katrilli”, “Kummalliset hiät”, “Samovuara”, “Rakkahuš ta kyyhkyset”.

Vuotena 2018 oli painettu teatterinäytelmien Uhtuon katrilli -kokomuš vienankarjalakši. Šen kirjuttajana on Valentina Saburova. Kirja on tarkotettu ihmisillä, kumpaset toimitah karjalan kielen šäilyttämisen hyväkši.

Jo enemmän 60 vuotta Kalevalan kanšanteatterin näyttelijäkunta šäilyttäy karjalan kieltä ta parahie teatteriperintehie. Artistojen šuurta työtä myö niämmä, konša hyö esiinnytäh lavalla.

Joka vuosi teatteri valmistau uušie näytelmie. Kaikki enši-illat ollah yllättävie. Spektaklien jälkeh vielä kotvan aikua rahvaš ei lähe pois, hyö kiitetäh artistoja ta ohjuajua.

Enši vuotena Kalevalan teatteri ihaššuttau omie kaččojie uuvvella Kajahuta laulu, karjalaini -näytelmällä Leo Närjän näytelmän mukah. Še jo oli esitetty 15 vuotta takaperin, ka Valentina Saburovan mieleštä še nytki on ajankohtani. Teatteriryhmän šuunnitelmissa on esittyä šitä spektaklie jo kevätkuušša. Vuotamma! Kalevalatalo -keškukšen kerättyjen tietojen mukah.

Teksti: Alevtina Lesonen, 30.12.2020 Oma Mua
Foto: Kalevalan kanšanteatterin nykysen kollektiivin oša ohjuajan Valentina Saburovan (vaš.) kera. Kalevalan kanšanteatterin arhiiva.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.