Menneet tapahtumat

Mustavalkoinen piirros autosta, joka kuljettaa tukkeja

Kanadan- ja amerikansuomalaiset metsurit Neuvosto-Karjalassa

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.1.2022
Asiasanat: historia, luennot

Noin 6 500 suomalaistaustaista siirtolaista muutti pääosin 1930-luvun alussa Pohjois-Amerikasta Neuvosto-Karjalaan rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Yleisellä tasolla ilmiöstä tiedetään aika paljon. Silti se tosiasia, että miespuolisista muuttajista jopa 60 % oli metsureita ja muita puunhankinnan parissa työskenteleviä ammattimiehiä, on hyvin heikosti tiedetty asia. Puhumattakaan, että tiedettäisiin, mitä he saivat siellä aikaan ja miten.

Minä lähdin selvittämään kanadansuomalaisen isotätini ja hänen perheensä vaiheita. Hyvin pian huomasin, että Karjala-kuumeessa on kyse huomattavasti suuremmasta kysymyksestä kuin vain minun isotätini tarinasta.

Leninin kuningasajatus oli kehittää Neuvostoliittoa ulkomaisten asiantuntijoiden avulla. Karjalan rooliksi oli siinä kokonaisuudessa kaavailtu johtava asema metsätalouden ja -teollisuuden kehittämisessä ja puutavaran ja sen jalosteiden tuottamisessa sekä kotimaan kulutukseen että vientiin. Raakapuun ja sahatavaran viennistä tulikin erittäin merkittävä valuutantuoja tuon ajan Neuvostoliitossa. Suomalainen Edvard Gylling, joka toimi Neuvosto-Karjalan hallituksen johtajana vuosina 1920–1935, ryhtyi Moskovan tuella 1920–30 luvun vaihteessa aktiivisesti toimiin saadakseen alueelle Pohjois-Amerikasta suomalaistaustaisia ja ammattitaitoisia metsureita. Heistä oli huutava pula.

Syntyi Karjala-kuumeen nimellä tunnettu ilmiö. Amerikansuomalaisten maahanmuuttajien joukossa oli monia henkilöitä, joiden merkitys kulttuurin saralla, kuten teatterissa, filharmonia-orkesterissa ja jazzin tuojana, tunnetaan ja tunnustetaan. Myös urheilussa, jopa koko Neuvostoliiton tasolla amerikansuomalaiset saavuttivat merkittäviä tuloksia.

Kulttuurin alueen saavutuksista tiedetään varsin paljon ja henkilöitä tunnetaan jopa nimeltä. Tavallisten ”lumberijäkkien” metsätalouden alalla tekemää kehittämistyötä ei tunneta juuri ollenkaan. Sitä on historioitsijoiden toimesta tutkittu varsin vähän eikä metsähistorioitsijoiden toimesta ollenkaan sen paremmin Suomessa kuin Pohjois-Amerikassakaan. Mielestäni heidän työnsä ja saavutuksensa ansaitsevat tulla tunnetuksi ja metsurit muistetuiksi ja arvostetuksi. Olen tutkinut heidän elämäänsä ja kerron näiden metsäalan ammattilaisten 1920–30-luvulla tekemästä kehittämistyöstä seminaarissa, joka järjestetään Vaasassa 5.2. Metsämiesten Säätiön tuella olemme laatineet sähköisen tietokannan, jonka käyttö on maksutonta ja joka sisältää runsaasti alkuperäisiä asiakirjoja ja valokuvia amerikansuomalaisista.

Metsäalan näkökulmasta kiinnostaa, millainen merkitys näillä spesialisteilla oli kehitystyössä, keitä he olivat, mitä saivat aikaan ja millaisin keinoin ja uhrauksin.

Neuvosto-Karjalassa suoritetut hakkuut olivat 1920-luvun alussa volyymiltään 1,4 milj. m3 ja nousivat 1930-luvun loppuun mennessä 14 milj. m3:iin. Alussa roimasti alimitoitetut hakkuut olivat 1930-luvun lopussa eräiden arvioiden mukaan jopa 2-kertaiset vuotuiseen kasvuun nähden ja näin ollen ylimitoitetut. Todellisuudessa näin ei ole kuitenkaan ollut, vaan hakkuut vasta 1930-luvun lopussa vastasivat suurin piirtein vuotuista kasvua ja aiempina aikoina olivat siten moninkertaisesti alimitoitetut. Vuotuinen lisäys on silti ollut käsittämättömän suuri, kun ajattelee, että hakkuut lisääntyivät joka vuosi kymmeniä prosentteja edellisvuodesta.

Työt tehtiin pääosin käsityökaluilla ja hevosvetoisina, kunnes vasta Pohjois-Amerikan siirtolaisten tulon myötä alettiin saada traktoreita ja kuorma-autoja.

Nykysuomalaiset, edes sodan jälkeen syntynyt ikäpolvi, eivät tiedä Venäjän Karjalan metsä- ja puutaloudesta juuri mitään ja vielä vähemmän historioitsijoiden nimeämästä Neuvosto-Karjalan suomalaisesta kaudesta 1920–35. Suomen sisällissodan jälkeinen punapakolaisten joukkomuutto, loikkarit ja muilutetut sekä amerikansuomalaisten vasemmistoradikaalien Karjala-kuume ovat jääneet monille tuntemattomiksi. II maailmansodan jälkeiset vaaran vuodet ja suomettuminen kutistivat aiheen käsittelyn jopa lukion historian oppikirjoissa muutamaan sivuun.

Suomesta Neuvosto-Karjalaan sisällissodan jälkeen paenneet johtavat punapakolaiset kunnostautuivat erityisesti politiikan ja hallinnon alalla. Useat heistä nousivat merkittäviin asemiin, kuten tiedemies, filosofian tohtori ja kansantaloustieteen dosentti Edvard Gylling, jonka ystävänsä Lenin kutsui Neuvosto-Karjalaan perustamansa Työkansan kommuunin, myöhemmin Karjalan ASNT:n johtoon Loikkareina ja muilutettuina Neuvosto-Karjalaan päätyneiden suomalaisten kohtalo lienee ollut vaikein. He päätyivät useimmiten vankileireille ja karkotukseen.

Webinaari 5.2.2022

Vaasan kansalaisopisto ALMA järjestää lauantaina 5.2.2022 kello 10-16 seminaarin Suomalaisten kohtaloita Neuvosto-Venäjällä 1920–30-luvulla. Seminaari on seurattavissa netin kautta ja on maksuton.

Seminaarin luennoitsijoina nähdään alansa johtavat tutkijat Kimmo Rentola, Auvo Kostiainen, Aleksi Mainio ja Karjalan tasavallasta dosentti Irina Takala. Seminaarin yhteydessä julkistetaan amerikansuomalaisia koskeva sähköinen tietokanta, jonka esittelee Jelena Usacheva, Karjalan tasavallan kansallisarkiston asiakirjojen käyttö- ja julkaisuosaston johtaja.

Stalinin terrorin uhrien omaisten näkökulmasta asioita kertovat seminaarissa muilutetun tytär Raija-Liisa Mäkelä, loikkarin jälkeläinen Sirpa Evwaraye ja kanadan- ja amerikansuomalaisista Mirja Jääskeläinen.

Tarkempi ohjelma on katsottavissa oheisen linkin kautta kohdasta ”Lisätietoja”. Seminaariin tulee ilmoittautua oheisen linkin kautta

https://www.opistopalvelut.fi/vaasa/search.php?l=fi&search=suomalaisten&fbclid=IwAR1KcyHCuSncSD5eufL9OHVtTp8XCOpbvbjqtRhJnRPbAaq8KUhpQVTlLoE

Osallistuminen tilaisuuteen älypuhelimella tai tietokoneella on vaivatonta. Toivottavasti tapaamme seminaarissa!

Kuva: Puutavaran ajoa Lososinassa. Punainen Karjala 5.8.1937
Teksti: Mirja Jääskeläinen

Lue nämäkin:

Timoi Munnen koskettava monologi nyt Helsingissä

Timoi Munnen koskettava monologi nyt Helsingissä

Teema on valitettavan ajankohtainen, samankaltainen kohtalo koskettaa tälläkin hetkellä laajoja kansanjoukkoja, lähellä meitä. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa paetessaan järjetöntä sotaa kotimaassaan.Timoi Munnen kirjoittamassa ja esittämässä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.