Muamonkielen päivällä omissettu tapuamini vietettih tuiskukuušša Koštamukšen Karjalaisešša korničašša. Šiih keräyty Koštamukšen ta Kalevalan kieliaktivistija, kaupunkipiirin hallinnon etuštajie, deputattija ta opaštajie.
Tilaisuon ošallistujat käsiteltih karjalan kielen haprakkua tilua Koštamukšen kaupunkipiirissä ta šen šäilyttämisekši mahollisie keinoja. Tapuamisen järještäjinä oltih karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran ošallistujat.
Karjalaista yhteiskuntua yksi huolettajista piäproplemoista on karjalan kielen täyšiarvosen tunnin puuteh kaupunkin kouluissa. Karjalan nimikanšan tunti ei ole liitetty Koštamukšen yleisšivistäjien laitokšien pakolliseh opaššušohjelmah, vaikka tašavallašša on opaššušohjelma, metodiset oppahat ta työkokemuš šillä alalla.
Šiitä päiväštä alkuan, kun vuotena 2009 Kontokki-koulu, missä opaššettih karjalan kieltä, pantih kiini, karjalua opaššetah vain lysejošša. Vuuvvešta 2020 alkuan kaupunkin opaššušošašton, koulun johtajan, Viena-šeuran ošallistujien šopusan ruavon avulla ta vanhempien šuoštumukšella karjalan kieli oli liitetty lysejon yhen alkeisluokan perušopaššušohjelmah. Šiinä lapšet jo kolmatta vuotta šujuvašti opaššutah karjalan kieltä pätövien opaštajien kera. Oppiainehella on annettu yksi tunti netälissä. Opaštajien ta kieliaktivistien mukah tätä aikua ei riitä kielen omakšumista varoin.
– Meitä vaivuau, jotta kaupunkin kouluissa ei opaššeta karjalan kieltä. Još lapšet ei tiijetä eikä paissa karjalan kieltä, ni vanhan šukupolven tuonilmasih šiirryttyö mänetämmä kielenijäkši. Viena-šeuran ošallistujat ta nuoret opaštajat, kumpaset opaššuttih Petroskoin valtijonyliopiston itämerenšuomelaisen filologijan laitokšella ta paissah karjalakši lapšuošta alkuan ollah valmehie auttamah ratkaissa tätä kyšymyštä ta ruatamah kouluissa, ka niissä ei ole pohjapalkkoja muamonkielen opaštajie varoin. 1. koulušša šillä on annettu yksi tunti netälissä šeiččementenä oppituntina, vaikka metodini ohjelma on tarkotettu kolmella tunnilla, šano Karjalan piämiehen rinnalla toimijan Karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton jäšen, Karjalan Rahvahan Liiton etuštaja Ol’ga Lehtinen.
Ol’ga Sulovna kerto, jotta lapšet opaššutah karjalan kieltä kaupunkin erähissä päiväkotiloissa, ka päiväkojin lopettamisen jälkeh lapšet unohetah šitä.
– Jotta šäilyttyä kieltä tarvičemma perimistä. Päiväkojin jälkeh lapšen pitäy jatkua kielen opaštumista yhekšän tahi yhentoista vuuvven kuluos’s’a. Ka haittau ei aunuoštah opaštajien pohjapalkkojen puuteh yleisšivistäjissä opaššušlaitokšissä, vain lapšien alovehellini kiinnityš erähih kouluh. Mieleštäni, ne lapšet ta vanhemmat, ket halutah opaštuo karjalan kieltä, šuahah valita še koulu, missä opaššetah kieltä. Hyvänä esimerkkinä šemmosešta ruavošta oli Kontokki-koulu, ka valitettavašti še pantih kiini. Toivomma, jotta kaupunkin opaššušošašto, hallinto, deputatit, koulujen johtajat ta vanhemmat autetah meitä šäilyttyä tašavallan piäarvuo, karjalan kieltä, korošti Ol’ga Lehtinen.
Ol’ga Lehtisen (vaš.) ta Raisa Samodajevan esitykšet košettih karjalan kielen opaštamisen tärkeitä kyšmykšie.
Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton piällikkö Raisa Samodajeva kannatti Ol’ga Sulovnua ta korošti, jotta Muamonkielen päivän peruštajana oli Yhistynyöt kanšakunnat, a kantakanšojen kielien šäilyttämini kuuluu valtij olliseh prioritettiohjelmah.
– Kanšakunta eläy, kuni kieli on olomašša. Tašavallan kouluissa karjalan kielen opaštamini on tosi nykytärkie kyšymyš. Še on šivottu šiih, jotta nykyni metodini opaššuš ohjelma ta tovellini tilanneh erotah. Yhtä tuntie ei riitä karjalan kielen kunnolliseh opaštumiseh. Kiännyn omua kieltä ošuajien karjalaisien puoleh – paiskua lapšien kera koissa karjalakši! Myö mänettimä perimisen. Haluosin koroštua, jotta Viena-šeura on tašavallan voimakaš kanšalaisjärještö, kumpani hoitau kanšallisie kyšymykšie. On iloista, jotta työ ruatta lapšien kera ta teij än šeurašša on äijän kiinnoštunuita nuorie ihmisie, hyö ollah meijän tulovaisuš, šaneli Raisa Vasiljevna.
Karjalan ta šuomen kielen opaštajat niise šanottih omie huomautukšie karjalan kielen opaštamisešta. Hyö tovissettih, jotta yhtä tuntie netälissä ei riitä. Niise opaštajat mainittih, jotta karjalan kielen tunnin aikana luokka pitäis jakua pienih ryhmih parempua omakšumista varoin.
Šamoin tapuamisešša kuulu ideja šiitä, jotta šentäh kun kaupunkin kaikissa kouluissa on mahotointa panna käyttöh karjalan kielen opaštajan pohjapalkkua, ni kieltä kaikissa opaššušlaitokšissa vois opaštua yksi opaštaja, kumpani tulis koululaisien luokše miärättyh aikah. Šemmosie praktiikkoja jo ammuin šujuvašti käytetäh koko muailmua myöten.
Kaupunkipiirin neuvošton deputatit Jelena Soboleva ta Svetlana Muravjova vakuutettih, jotta hyö kannatetah kieliaktivistija karjalan kielen opaštamisen kyšymykšeššä, vet kieli on tärkie tašavallan kanšallisen identitetin šäilyttämistä varoin.
Niise tapuamisešša käsiteltih kakšikielisien viittehien ašettamisen mahollisutta Koštamukšešša. Keräytynyöt muissettih, jotta aikoinah kaupunkin rautatieašemalla oli karjalankielini viiteh ta še personoičči kaupunkie. Aktivistit toivotah, jotta šemmoista praktiikkua elvytetäh ta jotta karjalan kieli ta šen pakasijat ei hävitä.
Teksti ta kuva: Aleksandra Lesonen, 9.3.2023 Oma Mua
