Artikkelit

Vehreässä kesäisessä maisemassa veden äärellä harmaita pieniä hirsirakennuksia.

Karjala kaunis on mieleššä aina

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 26.4.2024
Asiasanat: Karjala, luonto, paikat

Karjalašša on monta mukavua ta kaunista paikkua. Kuva: Tatjana Šelina

Karjala on lähellä, še vuottau. Tiälä aika mänöy toisella keinoin, ei ole turistien väkijoukkoja, a 60 tuhannen järven ta joven kešen jokahini löytäy paikan, missä voit olla yksin.

 

Oranssina hohtavia hillan eli lakan eli suomuuraimen marjoja.HILLO
Rahvaš annettih hillolla monta runollista nimie: arktini vavarno, šoini meripihka, čuarin marja. Hillo on hyvin makie ta hyövyllini marja, šiinä on nellyä kertua enemmän C-vitamiinie, mitä appelsiinissa. Talvella ihmiset liäkitäh iččie viluššukšešta tämän marjan ta šen verholehtien avulla. Šuomešša kahen euron rahalla lyyvväh hillon kuvijo. Hillo on pohjoisluonnon simvoli.

 

Maata vasten käsi kämmen ylöspäin, kämmenellä kivenmuruja, ehkä jotain mineraalia.VOITSKII-KAIVOŠ
74 kiluo kultua – onko še äijän? “Še on hyvin äijän”, vaštuau jokahini. Juuri šen verran kultua šuatih Venäjän enšimmäisellä Voitskii-kultakaivokšella, mi toimi Segežan piirin Vojaččupos’olkan luona. Kaivokšešta šuahuššettih malmie ta huomattih kiiltäjie täplijä. Koittelut näytettih, jotta še on korkeimman miärän kulta! Vuotena 1744 Jelizaveta I:n käšyn mukah Voitskiikaivokšella alettih šuahuštamah kultua. Nyt še kultakaivoš on XVIII vuosišuan tuotannollini muistomerkki.

 

Hangella harmaa, pörröinen, töpöhäntäinen kissa katsoo kohti kameraa.KARJALAINI BOBTAIL
Vielä Karjala on kuulusa lyhythäntäsillä kiššoilla, kumpaset kuulutah karjalaini bobtail -rotuh. Tämän harvinaisen ta kaunehen kiššan kantatuattona višših oli norjalaini meččäkišša. Ka karjalaisissa kylissä on šemmoni tarina, jotta emännät šiäššettih talon lämpyö ta niin ruttoh paukahuttih ovi kiini kiššojen jälkeh, jotta ne poloset jiätih ilman häntyä, a šiitä heti šemmosina ruvettih šyntymähki. Šanotah, jotta lyhythäntäni kišša tuou taloh onnie!

 

VANHIN TULIVUARA
Tahotko nähä Muailman vanhimman tulivuaran? Šitä varoin ei pie männä Islantih tahi Kamčatkalla, vet še tulivuara on Karjalašša. Tietomiehien mieleštä, vanhimmalla tulivuaran kratterilla on noin kolme miljardie vuotta. Tämä geologijan muistomerkki on Hirvakšen pos’olkašša (100 km Petroskoista). Mukava, jotta tällä tulivuaralla ei pie noušša, šiih pitäy laškeutuo. Jiätiköt, mit monieš kerta vierettih tätä alovehta myöten, tašotettih Hirvakšen tulivuara. Nyt šillä paikalla voit nähä tulivuaran šuun ta kivettyjä laavavirtoja. Kaikkieštah Karjalašša on löyvetty 19 vanhua tulivuarua, on mitä kaččuo!

 

Kosken vesi virtaa vauhdilla alaspäin, kosken reunoilla isoa kivikkoa.JUKANKOŠKI
Pitkärannan piirin Kulismajovella on hyvin kaunis Jukankoški ili Valkiet šillat -koški. Šiinä on vähän turistija šekä paikalliseläjie. Ka košen kaunehuš on kuvuamatoin – korkiet kallivot, kimaltelijat vesipisarat. Košen korkevuš on 17–19 metrie! Kešällä vesi on niin lämmin, jotta voipi uija. Piäššä Jukankošella voit autolla ta vielä pitäy aštuo kakši kilometrie jaloin.

 

Iso, harmaa kivenlohkare lähikuvassa.ŠUNGITTI
Još kivet šuatettais paissa, ni šungitti višših olis kerton meilä tämmösen legendan: “Kakši miljardie vuotta takaperin mie olin eryähän ikivanhan meren pohjamutana. Lukusat pikkaraiset bakterit pyörittih miun limašša. Lima yhä kašvo ta bakterit vain kašvettih, ta kerroš kerrokšen piällä laškeuvuttih pohjah. Vuosišuat vilahettih, miun kerrokšet lujettih ta pikkuhil’l’ua upottih muah. Äijän vettä on virtan šiitä ajašta. Tällä mualla ilmeššyttih ihmiset ta heti huomattih miun hyövylliset ominaisuot.

Miušta äijä mitä hyvyä tiijetäh ta vielä lisyä tutkitah: vet miun avulla vil’l’avie maita kehitetäh, mie kelpuan väriainehekši, tervehyttäki šuatan parentua ta i šilmän ilona voin olla. A kuin äijän veššoja miušta opittih luatimah! Kaunehista koruista kaminoih šuaten. Šanalla šanuon miun arvo tiijetäh. Äšen Karjalan brendiksi kučutah. Vet miun koti on juuri tiälä, Karjalašša.”

Teksti: Tatjana Berdaševa, Oma Mua 24.4.2024

Kuvat: Tatjana Berdaševa,
Jelena Aleksandrova,
internetti

 

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.