Mielikuvat sukututkimuksesta ovat vaihtuneet perinteisten paperisten lähteiden ja mikrofilmien rapinasta innostaviin, nopeasti tavoitettaviin digiympäristöihin ja vaivattomuuteen. Tutkimusta ohjaava ajattelu, lähteiden lukutaito, aineistojen hahmottaminen ja hajulla olo arkiston tiedoista eivät ole kadonneet, vaan sukututkija joutuu näkemään vaivaa ja innoittumaan asiastaan yhä uudelleen.
Tutkimus vaatii myös kärsivällisyyttä ja varsinkin alkuun paljon opettelua. Se on myös jatkuvaa seurustelua historian ja erimuotoisten tietolähteiden parissa.
Toimittaja Lea Tajakka haastatteli Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviaista sukututkimuksen saloista.
Kuva: Lea Tajakka/Karjala-lehti