Tapahtumat

Poika ruutupaidassa jonka vieressä on tetteriesityksen info

Karjalaispojan kasvukertomus Unis da mierol saa ensi-iltansa

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 28.9.2021
Asiasanat: evakot, kulttuuri

Viinijärveläisen kulttuurin monitoimimiehen Timoi Munnen käsikirjoittama, ohjaama ja näyttelemä monologi Unis da mierol (Unissa ja vierailla mailla) saa ensi-iltansa Taipaleen Valistustalolla Viinijärvellä lauantaina 2.10.

Unis da mierol kertoo Raja-Karjalan Hyrsylänmutkassa syntyneen Santeri-pojan tarinan sodan jaloista aikuisuuden kynnykselle.

Karjalankielinen monologi perustuu historiallisiin tositapahtumiin. Vuonna 1939 talvisodan alkaessa Suojärven Hyrsylänmutkan asukkaat jäivät Neuvostoliiton hyökkäyksen myötä puna-armeijan miehittämiksi. Talven mittaan heidät siirrettiin lähelle Petroskoita Interposolkan leirille siviilisotavangeiksi. Rauhan tultua he joutuivat odottamaan vielä toukokuun lopulle saakka ennen kuin heidät palautettiin Suomeen. Vuoden 1944 jälkeen Hyrsylään ei enää ollut asiaa. Karjalaisten oli aloitettava uusi elämä, uusilla elinpaikoilla, uusissa olosuhteissa. Oma kieli, usko, elämäntapa ja identiteetti joutuivat koetukselle.

Tässä ainutlaatuisessa, ensimmäisessä Suomessa tehdyssä karjalankielisessä monologiesityksessä karjalaisten kokemukset nähdään pienen pojan näkökulmasta. Ensi-illan jälkeen esitys kiertää Itä-Suomessa, ja sitä esitetään erityisesti karjalan kielen viikolla marraskuun lopulla.

Timoi Munne on esiintyvä taiteilija, joka on työskennellyt musiikin, teatterin ja elokuvan parissa vuodesta 1991. Hän on Helsingissä syntynyt karjalaispoika, joka kiinnostui karjalan kielestä ja kulttuurista 1990-luvun puolivälissä työskennellessään Karjalan kansallisessa teatterissa Petroskoissa. Munne tutustui siellä Santtu Karhuun, jonka kielitaitoa ja asennetta pitää esikuvanaan.

Munne vaihtoi karjalan äidinkielekseen vuonna 2010. Samalla muuttivat etunimet karjalaiseen muotoon ja kirkkokuntakin vaihtui. Munne on kirjoittanut parikymmentä karjalankielistä laulua ja tehnyt laulukäännöksiä. Hän oli Folkswagen-yhtyeen laulaja vuosina 2000–2010.

Munne on toiminut kieliasiantuntijana Heikki Turusen Kuokka ja kannel -romaanitrilogiassa sekä Markku Pölösen Oma maa ja Annika Grofin Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuvissa. Hän suurin innostuksensa itse karjalan kielen suhteen ovat harhaanjohtavat sanat. Niitä löytyy suomen ja karjalan väliltä riemastuttava määrä.

Akkua ei pie varata. (Naista ei pidä pelätä.)

Ei ole huigei paista omal kielel. (Ei ole häpeä puhua omaa kieltä.)

Suuri rengi kannettih joukol kylyh. (Suuri ämpäri kannettiin porukalla saunaan.)

Lisää harhaan vieviä sanoja löytyy vuonna 2019 ilmestyneestä julkaisusta Opi, opastu, ga älä öntästy.

Lue nämäkin:

Karjalasta kolttien maille -konsertti Espoon Sellosalissa

Karjalasta kolttien maille -konsertti Espoon Sellosalissa

Karjalasta kolttien maille -konsertti Espoon Sellosalissa ke 7.2. klo 19 Saamelaisten kansallispäivän juhlakonsertissa yhdistyy tänä vuonna kaksi ikivanhaa perinnealuetta: kolttasaamelaiset ja karjalaiset. Konsertissa kuullaan lauluja, leuʹddeja ja itkuvirsiä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.