Karjalan Heimo

Nainen hymyilee ja katsoo olan yli kaukaisuuteen.

Karjalaisten naisten laulut ihastuttivat Berliinissä

Kirjoittanut: Katri Kovasiipi
Julkaistu: 9.9.2023

Kansanmuusikko, kansanlaulun ja kanteleensoiton opettaja Emmi Kujanpää on järjestänyt Berliinissä useita suomalais-ugrilaisen kansanlaulun kursseja. Kuva: Venla Helenius

Emmi Kujanpää on suomalais-ugrilaiseen ja balkanilaiseen kansanlauluun erikoistunut muusikko. Berliinissä järjestämillään laulukursseilla hän on saanut yllättyä, miten paljon kaupungissa asuu karjalaistaustaisia evakkoja.

Kansanmuusikko, kansanlaulun ja kanteleensoiton opettaja Emmi Kujanpää järjesti lauantaina 17.6.2023 Berliinin Suomi-keskuksessa yhden suomalais-ugrilaisen kansanlaulun kursseistaan. Tällä kertaa kurssilla keskityttiin liiviläiseen sadonkorjuulauluun, vienankarjalaiseen joikuun ja itäsuomalaisiin karjankutsuhuutoihin.

Luontevana jatkona kurssille, heti sunnuntaina 18.6. Suomi-keskuksessa kuultiin Kujanpään ja runoilija Satu Erran yhteinen iltapäiväkonsertti, Gedichte und Gesänge, (suom. Runoutta ja lauluja) jossa Kujanpää esiintyi myös johtamansa Kukuvitsa-kuoron kanssa. Kukuvitsa esitti konsertissa suomalais-ugrilaisia lauluja ja konsertissa esitettiin osa Kujanpään ja Erran valmisteilla olevaa runomusiikkiteosta Valui vartta valkeata. Se koetaan kokonaisuudessaan syyskuun puolivälissä Haminassa järjestettävässä Runouden rajoilla -tapahtumassa.

Rauhantyötä laulamalla

Kun kurssista alettiin tiedottaa, se täyttyi nopeasti, vain kahdessa päivässä. Pääosin osallistujat tulivat Saksasta, mutta heidän taustansa olivat moninaiset.

–  Mukana oli Berliinin suomalaisia ja useampi venäläinen, jotka ovat tulleet sodan alkamisen vuoksi Saksaan. Monet ovat lähteneet Venäjältä jo Krimin valtauksen (2014) jälkeen. Osallistujina oli myös useita kreikkalaisia, espanjalaisia, yksi amerikkalainen ja yksi kanadalainen.

– Kurssille osallistui myös tverinkarjalainen Serafim puolisonsa Jelizavetan kanssa. He olivat tulleet Saksaan kolme viikkoa aikaisemmin – ja tekivät vielä kahdeksan tunnin junamatkan Saksan länsipuolelta Berliiniin päästäkseen tälle kurssille, Kujanpää kertoo.

– Serafim kertoi karjalaisuudesta kaikille osallistujille täällä. Se oli todella liikuttavaa. Itsellenikin yllätyksenä kävi ilmi, että kurssilla oli useampiakin suomalaisia, joilla on karjalainen tausta.

Historian kerrokset olivat monin tavoin läsnä.

Paikalla oli useampia ristiriitaisista tilanteista tulleita ihmisiä, mutta kurssin tunnelma oli lempeä ja jakava, sanoo Kujanpää.

Kurssien venäläistaustaiset osallistujat ovat vielä Berliiniin muutettuaankin kärsineet sodan vaikutuksista.

– Kun se sota alkoi, se on ollut niin valtava järkytys, että monet ovat kärsineet vakavista mielenterveysongelmista. He eivät ole esimerkiksi vielä vuosi sitten pystyneet laulamaan, mutta nyt pystyvät.

– On iso asia, että Berliinissä toimivat venäläiset kuorot kuten Ensemble Polýnushka, (polynushka.de/en/about-us/) tekevät nyt rauhantyötä laulamalla; ne laulavat nykyään sekä ukrainalaisia että venäläisiä lauluja.

Kesän kääntyessä kohti syksyä Kujanpää pohtii, miten kaukana hänen oma työskentelynsä Berliinissä tuntuu olevan kesän aikana muuttuneesta Suomen poliittisesta tilanteesta. Saksalaisissa laatulehdissä on kerrottu Suomen hallituksen rasismikohuista tarkkaan.

– Suomalaiset ovat toimineet maailmalla pitkään rauhanrakentajina. On tärkeää, että rauhantyö jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä sekä ruohonjuuri- että kansainvälisellä tasolla. Tämänhetkinen poliittinen tilanne on viemässä Suomea aivan toiseen suuntaan, ja se on todella huolestuttavaa, hän toteaa.

Vahvaa vuorovaikutusta

Kujanpää on järjestänyt Berliinissä kansanlaulukursseja jo vuodesta 2017. Alun perin idea niihin syntyi, kun berliiniläislaulaja                osallistui Kujanpään kurssille Suomessa ja halusi, että vastaavia kursseja saadaan myös Berliiniin. Siitä lähtien Kujanpää alkoi toteuttaa yleiskansanlaulukursseja Berliinissä keskimäärin kerran vuodessa, mutta korona-aikana ne pidettiin etänä, verkkokursseina.

– Juuri ennen pandemiaa pidin Berliinin Suomi-keskuksessa levynjulkistuskeikan ja silloin pidin siellä myös suomalais-karjalaiseen lauluun keskittyvän kurssin. Osallistujat olivat niin kiinnostuneita, että tuntui tärkeältä toteuttaa vastaavia lisää. Ensin niitä varten tietysti piti hakea rahoitusta.

Kursseja valmistellessaan Kujanpää on muun muassa etsinyt vienankarjalaisia arkistoäänitteitä ja sovittanut niitä opetuskäyttöön. Kurssien lopulliseen sisältöön vaikuttaa kuitenkin hyvin voimakkaasti, millaisista taustoista tulevia ihmisiä niille osallistuu. Kurssilaiset antavat niihin vahvasti omaa panostaan myös spontaanisti.

Kesäkuisella kurssilla olivat suunnitellusti mukana liiviläinen sadonkorjuulaulu, vienankarjalainen tervetulojoiku, harjoiteltiin heterofonista muuntelua (jossa kukin laulaja muuntelee melodiaa ja rytmiä hiukan), laulettiin inkeriläisiä ja suomalaisia kansanlauluja, käsiteltiin Kalevalaa ja käytiin hyvin ajankohtaista keskustelua suomalais-karjalaisuudesta.

Yhden työpajan lauluista toteutti itäisen Euroopan naisten kansanlauluja esittävään helsinkiläiseen Kukuvitsa-kuoroon kuuluva Nonna Saarela, joka opetti kurssilaisille isoäitinsä karjankutsun Nurmeksesta. Paikalle oli saapunut myös saksalainen Nina Schreck, joka osaa taitavasti esittää Sveitsin ja Etelä-Saksan alueen jodlausperinnettä.

– Syntyi ihan mieletöntä vuorovaikutusta!

Myös koko kurssin palaute oli todella hyvää, ja etenkin suomalaiset osallistujat haluaisivat jatkossa saada vakituisempaa laulutoimintaa, Kujanpää kertoo.

Kuorolaulajia ryhmäkuvassa.
Emmi Kujanpään (vas.) johtama Kukuvitsa-kuoro esiintyi kesäkuussa Berliinin Suomi-keskuksen iltapäiväkonsertissa. Kuva: Antti Kujanpää

 

Maksuttomuus on osallistujille tärkeää

Sekä kurssi että konsertti olivat osallistujille maksuttomia, ja niiden toteutumista olivat tukeneet Karjalan Sivistysseura, Musiikin Edistämissäätiö ja Kari Mattilan säätiö.

Karjalan Sivistysseuralta Emmi Kujanpää oli saanut kohdeavustuksen karjalaisten laulajanaisten arkistotallenteiden tutkimukseen ja soveltamiseen (esim. nuotintamiseen) kansanlaulunopetusta varten.

– Kurssien aihe selvästi kiinnostaa täällä asuvia, ja kurssien maksuttomuus auttaa paljon. Berliinissä on paljon taiteilijataustaisia ihmisiä, eikä täällä ole sellaisia keskituloisia harrastajia kuin Suomessa.

– Täällä ihmisten tulotaso on selvästi pienempi – olisi hirveän vaikea saada ihmisiä maksullisille kursseille. Kohdeavustusrahoilla voin saada vielä toisenkin kurssin aikaan, Kujanpää iloitsee.

Myös mahdollisuus käyttää Suomi-keskuksen tiloja on kurssien ja konserttien toteutumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Ukrainan sodan seurauksena Berliinin hinnat ovat nousseet rajusti ja kaupunki on täynnä väkeä. Tavallisten berliiniläistenkin on erittäin vaikeaa saada asuntoja, ja lyhytaikaisesta majoittumisesta voi joutua maksamaan nelinkertaisen hinnan verrattuna vaikkapa vuoteen 2022.

Karjalan laulut elävät Berliinissä

Kujanpään kursseilta saadut opit ovat alkaneet juurtua berliiniläiseen kulttuurielämään. Monet osallistujat ovat mukana erilaisissa yhtyeissä ja kuoroissa, ja kursseilla opitut laulut omaksutaan niiden ohjelmistoihin.

– Ihmiset esittävät niitä lauluja täällä, kurssien laulut jäävät elämään. Täällä parikin ryhmää esittää vienankarjalaisia lauluja, kertoo Kujanpää.
Ehkä suurin yllätys Kujanpäälle on kuitenkin ollut kesäkuisen konsertin esiin tuoma evakkotaustaisten suomalaisten suuri määrä Berliinissä.

– Suurin osa yleisöstä oli eri-ikäisiä berliininsuomalaisia, joista todella monilla oli evakkotausta.

Kaupunkiin ilmeisesti 1960–70-luvuilla muuttaneet suomalais-karjalaiset alkavat olla jo iäkkäitä.

– He olivat hyvin liikuttuneita ja sanoivat, että saivat kuulla lapsuutensa äänimaisemaa.

Osa heistä oli muuttanut aikoinaan Itä-Berliiniin, osa Länsi-Berliiniin.

Kujanpää pohtii, ettei Berliiniin muuttaneita Karjalan evakkoja ole varmastikaan paljon tutkittu. Hän pitää tätä tärkeänä ja kiinnostavana tutkimusaiheena, johon jonkun pitäisi pian tarttua.

Kuorolaisia ryhmäkuvassa.
Emmi Kujanpään järjestämän suomalais-ugrilaisen kansanlaulun kurssin osallistujat Berliinin Suomi-keskuksessa kesäkuussa. Kuva: Juha Kujanpää

 

Bulgarialainen laulu antoi oivalluksia

Suomalais-ugrilaisen kansanmusiikin ohella Emmi Kujanpää on perehtynyt erityisesti balkanilaiseen musiikkiin. Hän on opiskellut Erasmus-vaihto-opiskelijana Bulgariassa vuonna 2009 löytäen sieltä omaan lauluunsa merkittäviä, jopa yllättäviä oivalluksia.

– Bulgarialaisen laulun kautta pystyin ymmärtämään joitakin asioita enemmän karjalaisesta lauluperinteestä, etenkin äänenkäyttöön ja estetiikkaan liittyen. En ollut enää pelkkien arkistojen ja äänitteiden varassa.

Myös vienankarjalainen joiku avautui Kujanpäälle Bulgariassa uudella tavalla.

– Siinä on paljon yhtymäkohtia bulgarialaisen laulun tresene-koristeluun, Kujanpää toteaa antaen pienen laulunäytteen, joka vahvistaa väitteen todeksi.

Karjalaiseen lauluperinteeseen Kujanpää kasvoi luontevasti pienestä pitäen. Kotikylässä Kiuruvedellä hänen kanteleopettajanaan toimi Anna-Liisa Tenhunen, jonka johdolla laulettiin ja soitettiin karjalaissävelmiä.

– Runolaulua olen laulanut jo eskarissa, Kujanpää muistaa.

Vahva karjalainen perinne oli läsnä niin kotiseudun arjessa kuin nuoruusajan kansanmusiikin opinnoissa Joensuussa ja Rääkkylässä. Naapurissa asui Luumäeltä kotoisin ollut mummo, jolla oli sukua Viipurista, ja suistamolaisia evakkoja asui Kiuruvedellä paljon.

Muusikko-tutkijaksi Kujanpää on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa sekä Plovdivin Musiikkiakatemiassa Bulgariassa. Elokuusta 2023 alkaen hän tekee päätoimisesti musiikkitieteen väitöskirjatutkimusta itäisen Euroopan nykykansanlaulusta Helsingin yliopistossa Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelmassa Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella.

Nani-sooloalbumin (2020) hän julkaisi yhteistyössä bulgarialaisen Le Mystère des Voix Bulgares Vocal Academy -kuoron kanssa.

Kujanpään Celenka-yhtye sai vuoden 2021 Etno-Emman albumillaan Villoi varsa, joka keskittyy karjalaisten naisten monimuotoisiin lauluihin.

__________

Teksti: Katri Kovasiipi

Lähetä palautteesi tästä jutusta: paatoimittaja@karjalanheimo.fi

 

Lisätietoja:
www.emmikujanpaa.com
www.finnlandzentrum.de/fi/

 

Opiskeluapurahat ja kohdeavustukset

> Karjalan Sivistysseura myöntää vuosittain opiskelija-apurahoja itä- ja rajakarjalaista sukujuurta oleville opiskelijoille Suomessa ja ulkomailla. Opiskelija-apurahat ovat haussa kerran vuodessa, 1.–30.9. välisenä aikana.
> Karjalan Sivistysseura myöntää myös kohdeavustuksia seuran toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä.
> Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja ulkomailla, sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.
> Avustukset ovat haettavissa kerran vuodessa 1.1.–31.1. välisenä aikana. Kohdeavustuksia ei myönnetä jälkikäteen jo toteutettuihin hankkeisiin. Myönnetyt avustussummat vaihtelevat tarkoituksen ja tarpeen mukaan.
> Lisätietoja, tarkemmat hakuohjeet ja linkki hakuaikana sivustolle avautuvaan hakulomakkeeseen: karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

 

Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 7–8/2023

Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta: Karjalansivistysseura.fi/tuote-osasto/karjalan-heimo-lehti/

Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa: Lehtiluukku.fi/lehdet/karjalan_heimo

Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/

Lue nämäkin:

Tarpeeton matkalaukku

Tarpeeton matkalaukku

Aki Aunalan kolumnissa tarpeeton, ylisuuri matkalaukku johdattaa yllättävään kohtaamiseen, joka lisää ymmärrystä myös edeltäviä sukupolvia kohtaan.

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.