Artikkelit

Karjalan ammuine brändi

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 18.1.2021

Mennyt vuon erähäs Jevroupan suures linnas, ylen suures laukas näin karjalan koivus luajitun vahnan sekreterin. Se on moine stolalaudu, kudai suau avata da heittiä alah da sen tagua on äijy piendy škuappastu kirjazih näh. Igiä sekreteril oli puolitostu sadua vuottu! Ga vahnu da harmai se oli vai taganpäi. Ezipuoli dai bokat oldih ihan uvvet da läpettäjät. Rahvas tuleteltih sen tyveh vaigu kaččomah. Ostua niken ei ruohtinuh – hindu oli hyvän koin hinnan verdahine! Lienego kai rahvas tietty, min periä hindu on moine korgei?

Meijän Karjal on kuulužu čomevuol da luonnon uardehil. Niilöin keskes ezmäzenny dai kallehimannu on karjalan koivu libo kui karjalazet sanotah ‒ vizakoivu. Jo yli tuhattu vuottu kogo muailmas tundietah karjalan koivun puus luajittuloi tavaroi. Niilöin hindu ainos on olluh dai nygöi on ylen korgei nägemättömän čomevuon da verrattoman puuainehen periä.

Kaikkiedah muailmas on läs 90 koivun luaduu. Karjalan koivu on tundietun tavallizen koivun alaluadu. Enzimäzenny tämän puun nimitti “karjalan koivukse” Ven’an muan tiedomies Кarl Merklin vuvvennu 1857. Käyttämäh sidä puuainehennu tavaroin tuottamizeh rubei sežo ven’alaine arhitektoru Vasilii Stasov. Enzimäzen karjalan koivun “inventarizatsien” pidi professoru Nikolai Sokolov 1930-luvul. Silloi Ve’nal oli vie 7 000 harvinastu da kallistu puudu.

Muasteriloi miellytti puun pilatun pinnan omaluaduhine lainehtindu, pehmiet värit da muzavuksien luavut. Skandinuavien niemen mualois, kus kazvajan karjalan koivun lugu on ylen suuri, vuozien mugah rahvas on huomannuh – tämä koivu kazvau niilöis kohtis, “kunne kuuluu kirikönkelloloin iäni”, se on – rahvahan eländykohtien lähäl. Arheologoin lövvöt ollah sen tovestuksennu: jo XIII vuozisual vizakoivun puus luajittih kaiken moizii joga päiviä käytettävii brujii. Ammuzis aijois karjalan koivun puuainehel oli moine hindu ga sidä kai den’gan sijah sai maksua veronnu valdivol.

Kui da kus kazvau

Karjalan ližäkse vizakoivu kazvau Pol’šas, Norviegies, Ruočis, Valgo-Ven’al, Leningruadan alovehel da Baltiekkumeren mualois. Eroittua karjalan koivu muijien puuloin keskes ei ole jygei. Puu on 5-7 metrin korgei, ga hyvis ololois se kazvau kai 25 metrin korgiekse. Rungo on 40 sentii jämei, pahkakas da kuopakas, puaksumba viäräččy migu oigei. Karjalan koivu kazvau yksin dai pienil ryhmil. Mostu meččiä, kus olis vai vizakoivuu, luonnos ei ole olemas nikus. Ylen puaksuh vizakoivun “juohattajannu” on huabu. Net mollei ylen hyvin kazvetah toine toizen rinnal. Piädykauti kazvattua karjalan koivun puu ei ole hoivu ruado. Se sendäh, ku vizakoivun siemenien kylvettyy niilöis kazvau tavalline koivu.

Monethäi siemeninny kylvetyt kukatgi menetetäh čomevuon, net pidäy istuttua juurennu. Mugai vaigu vegetatsien kauti voibi suaha kazvamah uuttu vizakoivun puudu, sit vaste se roih ihan tozi karjalan koivu. Ga yksikai kaikis parahannu kazvattamizen luavunnu on puun oksien elavuttamine tavallizen “riippuvan” koivun eläväh kandoh.

Puuainehen lainehtindan syyt

Vizakoivu on Pohjazen tozi ihme. Sen periä karjalan koivuu on ainos tutkittu eri mualois. Puuainehen čoman lainehtindan syydy niken ei voi tarkah sanuo. Se tulou nägyvih vaste 5-10 vuvven igähizes puus. Erähät tiedomiehet ollah sidä mieldy, ku puuainehen lainehtindan syy on kiini muaperän luavus, toizet “viäritetäh” viirussoi da toizii mikro-organizmoi. Vie erähät pietäh syyllizinny ylen kovii pakkazii, kudamii nuoret puut ei voija kestiä, kylmetäh läbi da se buitegu rikkou struktuuran da jättäy jälgii puuaineheh. Olgah kuitah, ga vaikutus on olemas, juuri sen periä puun rungon kaikis tärgevin läbivedäi kerros – kambii – ei putilleh rua, puu buitegu muokkavuu kazvajes.

Jo meijän aigah Karjalan tiedomiehet Boris Belašev da Viktor Bolondinskii ollah tutkittu da tovestettu sen, ku vizakoivun suurin lugu kazvau moizis kohtis, kus muaperän ual olij ois kerroksis on äijy radon-nimisty guazuu da kus muaperäs olijat radionukleidat nostah muan pinnal.

Ga yhtelläh moizisgi kohtis koivu piäzöy kazvamah siemenis ylen harvah. Karjalan koivun alovehien seismolougien tutkimine sežo vedäy edehpäi karjalan koivun arbaituksen selvil ottamizen ruaduo. Se, ku karjalan koivu kazvau mualois, kudamis on jiäaijan jälgii, tovestau tämän puuluavun ylen pitkän ijän.

Čomien da harvoin rinnal

Karjalan koivun verrattoman puuainehen periä sidä pietäh ylen harvoin trouppiekkupuuloin rinnal. Sen puu on moine kova, kiingei da luja, ga sih ni homeh ei tartu, eigo puuaineh vuozien peräs kuiva eigo kučistu, kui muut. Nämmä vie ei olla kai hyvyöt, mit luajitah tämän puun tovellizekse arbaituksekse koivupuuloin keskes. A ken oppinou hallata karjalan koivun rungos pilatun pölkyn – sil roih iškie nelliä kerdua vägevembäh, migu tavallizen koivun hallates!

Lainehtindakse sanotah koivun tuohen kazvamistu puun sydämeh. Konzu puun rungoh kazvetah pahkat, niilöin keskes olii tuohi jiäy sydämeh, kus vuozien luguh kovenou da lujenou. Konzu puu pilatah da laudu hivotah – net kohtazet läpetetäh ihan ku se olis perlamutru. Puun muju sežo on omaluaduine. Kai mujut ollah segai, valgei, kui maido dai muzavu, kui savi. Toiči suau nähtä ihan kirkas keldaine laineh, kudai juoksou, kierdelöy, muuttuu dai häviey muuh mujuh. Kaikis čomimat ollah läpettäjät lainehet. Tuohen jället ollah kui kerratuslangas kangahan čomenduksekse pandut kirjavat niittizet. Vizakoivun vuozirengahat sežo on tozi kummalline kuva. Niilöi nähtä jo on suuri lykky. Vuozirengas on punottu lainehis, muga čomasti kazvau vai karjalan koivu, vizakoivu.

Juuri tämän kaiken periä puu on ylen harvu da kallis. Jo ammui karjalan koivun puudu myvväh kiloittain eigo tävves puuainehes nimidä luajita, vai hoikkastu kerrostu (šponua) käytetäh puutuottehien piälystämizekse da čomenduksekse.

Vardoija da suurendua!

Vizakoivu, kui kai harvu da kallis, ylen ammui jo on suannuh liigua huomivuo. Meijän mečäs se jo ei tule vastah. Jo sada vuottu luonnos kazvajien puuloin lugu Karjalas vai vähenöy. Dai alovehet, kus kazvau vizakoivu, ainos pienetäh.

Nygöi Karjalas on vaiku kolme tuhattu luonnos kazvajua da 35 000 – 40 000 istutettuu puudu. Sen periä karjalan koivun tutkimine on nygöi dai iellehgi roih tärgei. Karjalas nelläs kohtas kazvatetah tädä harvinastu puudu. Net ollah “Utuki” Kondupohjan piiris, “Kokkorevo” da “Tsarevici” Äänizenrannikon piiris da “Anisimovščina” Karhumäen piiris. Karjalan tazavallas on hyväksytty dai toimiu programmu karjalan koivun luvun suurendamizekse.

Nengomua kallistu luonnon helmie ei sua hävittiä!

Teksti: L’ubov’ Baltazar
Foto: Vizakoivun rungo on 40 sentii jämei, pahkakas da kuopakas, puaksumba viäräččy migu oigei. Karjalan koivu kazvau yksin dai pienil ryhmil.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.