Petroskoin yliopiston pedagougiekan da psiholougien instituutan kuuzi viijendele vuozikursale piässytty tyttöstudentua ruadonedälin päivät oldih Vieljärvel Karjalan Kielen Kois kezäpraktiekal. Tuliet opastajat kylbiettih oigien kielikylyn. Vallitannehgo hyö omakse leiväkse opastajan ruavon?
Pidäy putilleh valmistua spetsialistoi
Petroskoin yliopisto da Karjalan Kielen Kodi -yhtevys ezmästy kerdua puututtih sobuh pedagougizen praktiekan dielos. Enne sidä ei suannuh pidiä mindäh sendäh Karjalan Kielen Kodi on rahvahan yhtevys, ei opastandulaitos, kui pidäs olla praktiekkupruamuzlan mugah. Pitkien šeikuičendoin jälles tämävuodehine pedagougine praktiekku stuanihes, Petroskoin yliopisto hyväksyi Karjalan Kielen Koin täkse kohtakse karjalankielizen kielipezän hyvyös. Enne keziä, puolen vuvven aijan Koin ruadai Natalja Antonova kävyi yliopistoh pidämäh opastujile luvendoloi kielipezän ruavos da opasti karjalua kerran nedälis. Häi sanelou:
– Kohti sanojen opastujien kielinero on ylen valeh. Ku tahtonemmo suaha putillizii karjalan kielen opastajii školah da lapsienkazvattajii päivykodiloih, yliopiston opastunduprogrammat pidäy muuttua vältämättäh, ližätä karjalan kieldy da praktiekkua. Silläh nimittumua tolkuu ei rodei. Kuuzi studentua oldih meile kielipezäs viizi täytty päiviä, hyö ehtittih vai vie vähäzel sulahtuakseh karjalankielizih ilmoih. Karjalakse pagizendoissah lapsienke huondekses ildassah, kui oigies kielipezäs pidäs olla on vie ylen loitton. Pitkembii, sentämän verran nedälii kestäjii praktiekkoi pidäy olla kaksi-kolme kerdua vuvves. Pahakse mielekse, tädä ei oteta čottah spetsialistoin valmistajes.
Karjalan kielen opastamine pedagougiekan instituutas toven ei ole löyhkettävy, yksi da kaksi čuassuu nedälis. Tuliel, viijendel vuozikursal, ei rodei ni tädä vähiä. Mittuine karjalan kielen nero sit rodieu uuzile opastajile – on kyzymyksenalaine dielo.
Magei tortu,muuzikku da hyvä mieli ollah kielikylys
Studentoin praktiekan programmu oli luajittu nengomakse, ku hyö päivät läbi suadas olla pienembien dai suurembien lapsienke. Sil aigua Karjalan Kielen Kois piettih kieliluageri viij eletostu eri-igähizele lapsele, kui alallizile kielipezäh kävyjile, mugai Vieljärven školan lapsile. Joukos oli vie kaksi Jyrgilän kyläzeh kezäkse tulduu suurembua brihaččuu.
Joga huondes studentoile algavui niveldykses lapsienke da huondesveron keitändäs. Hyö kižattih lapsienke, šuoritettih da jaksatettih, pandin päivykerrakse maguamah, pezetettih da taluttih käymäläh – toizin sanojen, piettih kai päivyhoijot. Programman teränny oli yhtehizen ozutuksen valmistandu – Mötin roindupäivy Varloin mečäs. Täs hommas autoi Rahvahallizen teatran artistu Tamara Voronova. Häi joga päiviä pidi repetitsiet lapsile da studentoile. Tuloksekse on tulluh vessel muuzikualline spektakli, kudaman juonin mugah meččyelätit puututah Mötin roindupäiväle syömäh magiedu tortua. Suarna zen iložan tortan pastettih iče studentat, a elävän muuzikan ezitti nerokkahasti sintezuatoral luagerin ozanottai Aleksei Ognev.
Nämmä neidizet omakse ammatikse vallittih algukluasoin opastajat da karjalan kieli. Ližäkse hyö voijah ruadua lapsienpäivykois. Ylähäspäi oigiele da alah: Paškova Veronika, Vlasova Anastasija, Fomina Tatjana, Ignatjeva Vasilisa, Čakkojeva Irina, Gerasimova Uljana.
Praktiekkutyttölöin keskes oli kaksi vieljärvelästy neidisty – Vasilisa Ignatjeva da Irina Čakkojeva. Heidy ylen äijäl vuotettas ruadoh Karjalan Kielen Koin kielipezäh, kus lapsienkazvattajinnu nygöi ollah eläkkehel olijat naizet. Tytöt vie ei malteta sanuo varmah, tullah vai ei, hozi praktiekku Karjalan Kielen Kois painui heile mieleh. Sotsiualuverkos hyö kirjutetah: ”Tämä on olluh toven lämmin nedäli. Viizi päiviä myö olimmo kezäpraktiekal Karjalan Kielen Kois, kielipezäs. N’apukat ollah sanankuundelijat, älykkähät da vesselät lapsuot. Himoittas ruadua juuri nengomienke. Meile pädi olla täs kohtas praktiekal. Meijän kielinero vähäzel kazvoi da täs passiboičemmo Koin ruadajii!”
Karjalan Kielen Koin lapsien da studentoin vesselät kezäpivot stuanivuttih Karjalaine rokotus -projektan kannatuksel Kul’tuurine mozaikku -kilvan kauti. Priäžän Elämä-etnokul’tuurine keskus da Karjalan Kielen Kodi- yhtevys ollah täs projektas taza-arvozet partn’orat. Projektan hyvyös sai ostua kai syömizet, lapsien kižat, maksua ruadajan palku.
Teksti: Šallun Anni, Oma Mua 16.6.2021
Foto: Kirill Ognev
