KUVA: Olga Gokkoeva nimitettiin Karjalan Kielen Kodin kunnia-puheenjohtajaksi 17.10.2022. (Kuvaaja: Roman Gokkoev)
Oululainen, Petroskoista kotoisin oleva Olga Gokkoeva on nimitetty kymmenen vuotta sitten perustamansa Karjalan Kielen Kodin kunniapuheenjohtajaksi.
Olga Gokkoeva on tehnyt suuren työn käynnistäessään yhteistyötä, jonka tuloksena Vieljärvellä toimii kokonainen iso uudisrakennus karjalan kielen kielipesän ja muun aktiivisen karjalankielisen toiminnan kotina. Karjalan Kielen Kodin ensimmäiset yhdeksän toimintavuotta Olga oli myös yhdistyksen puheenjohtaja.
Karjalan Kielen Kodin kymmenvuotisjuhlia vietettiin viime heinäkuussa. Ilomantsissa perustettu, Suomen puolella Karjalan Kielen Kodin hyväksi toimiva yhdistys Karjalan Kielen Koin Abuniekat ry juhli Varkauden Viljolahdessa, Karjalan Kielen Kodin väki paikan päällä Vieljärvellä. Verkkoyhteyksien avulla juhlasta tuli rajan ylittävä kokemus.
Juhlaohjelman olivat suunnitelleet Karjalan Kielen Kodin nykyinen puheenjohtaja Ljubov Popova ja Karjalan Kielen Koin Abuniekat ry:n puheenjohtaja Hannu Lappalainen.
Olga Gokkoevan suhde karjalan kieleen alkoi kehittyä jo pikkulapsena, kun hän vieraili isovanhempiensa luona.
– Molemmat vanhempani ovat karjalaisia, mutta he eivät puhuneet karjalaa. Asuimme Petroskoissa, jossa karjalaa ei yleensä puhuttu, kertoo Olga.
– Äidin vanhempien talossa ja Kinnermäellä muutenkin kaikki puhuivat karjalaa, mutta itse en osannut.
Olgan äidin ystävä oli karjalan kielen äitinä tunnettu Ljudmila Markianova.
– Tapasin häntä, ja hänestä tuli yksi idoleistani. Ljudmilan takia tiesin jo 14-vuotiaana, että halusin opiskella karjalaa. Silloin Petroskoin yliopistossa ei vielä ollut karjalan kielen laitosta.
Ljudmila Markianovan avattua vuonna 1990 Petroskoihin karjalan kielen laitoksen Olga oli ensimmäisten karjalan kielen opiskelijoiden joukossa.
– Opiskelimme karjalaa ja suomea. Suomen kieli kehittyi paljon paremmin, ja muutin Suomeen, Oulun yliopistoon jatko-opiskelemaan jo vuonna 1997. Karjalan kieli jäi sivuun.
Olgalla oli kuitenkin paljon tuttuja, jotka puhuivat karjalaa hienosti. Hänelle syntyi käsitys, että jollei hän itse osaa karjalaa äidinkielenä, hän ei voi toimia kielen puolestapuhujana.
– Tapasin Suomessa arkkitehtejä ja tutustuin heihin. Siitä alkoi Kinnermäen kylän kehittäminen ja puurakennusperinnön suojelu.
Karjalan Kielen Kodi rakennettiin Vieljärvelle lahjoitusvaroin. 500-neliöisen uudisrakennuksen suunnittelivat yhteistyössä arkkitehdit Kinnermäen ystävät ry:stä ja Petroskoista. (Kuva: Olga Gokkoeva)
Uudisrakennus Karjalan Kielen Kodille
Kinnermäen kokemusten ja yhteistyöverkostojen pohjalta oli hieman myöhemmin hyvä aloittaa myös Karjalan Kielen Kodin puurakennuksen suunnittelu.
Rakennusprojektista tuli pitkä ja monivaiheinen.
– Aluksi oli tarkoitus korjata vanhaa taloa, jonka paikallishallinto antoi käyttöömme. Se oli niin läpilaho, ettei sitä voinut saada kuntoon. Tehtiin vaikea päätös, että vanha rakennus puretaan ja rakennetaan uusi, vaikka rahoituksesta ei ollut tietoakaan.
Kinnermäen ystävät ry:n arkkitehdit alkoivat suunnitella Karjalan Kielen Kodin uudisrakennusta yhteistyössä Petroskoin arkkitehtien kanssa. Rahoitusta alettiin järjestää lahjoitusvaroin.
– Martti Penttonen oli suurin rahoittaja, omia rahojakin lahjoitin, että ihmiset uskoisivat hankkeeseen. Ei voi pyytää muilta, jos ei pistä omia rahojaan likoon, Olga muistelee.
Lahjoittajia oli paljon, ja jokaisen panos teki hankkeen mahdolliseksi.
Kirvesmiehet saatiin töihin. Pikkuhiljaa asiat etenivät, vaikka välillä käsissä saattoi olla miljoonan ruplan lasku, ja rahoitus sen maksamiseksi avoin kysymys.
– Selvisimme kuitenkin, ja saatiin aikaan komea talo, kokonaista 500 neliötä. Arkkitehtien kanssa tuli opittua tärkeä asia, että rakennettu ympäristö vaikuttaa ihmisiin. Tilan pitää olla toimiva, hyvä ja kaunis.
Kieli kehittyy vain puhumalla
Olga keskittyi aikaisemmin Kinnermäen rakennusperinnön suojelutyöhön, koska koki oman karjalan kielen taitonsa puutteelliseksi.
– Sitten ymmärsin, että jos ei ole kieltä, ei ole karjalaisia eikä siten rakennuksen suojelijoitakaan.
Hän alkoi saada rohkeutta omaan karjalan kielen käyttöönsä Martti Penttosen ylläpitämältä nettisivustolta opastajat.net. Siellä toimi karjalankielinen keskustelufoorumi, jonne Olga ryhtyi kirjoittamaan.
– Tapasin myös Marttia, ja hän puhuu karjalaisten kanssa vain karjalaa. Ei siinä voinut olla hiljaakaan, pakko vain oli ruveta puhumaan ja murtaa se este, joka oli monta vuotta jarruttanut omaa karjalan käyttöä. Kieli kuitenkin kehittyy pikkuhiljaa vain puhumalla.
– En vieläkään puhu hyvää karjalaa, mutta ihmiset ymmärtävät. Kielen tarkoitushan on kommunikointi, Olga muistuttaa.
Turvallinen tila puhua karjalaa
Kun Karjalan Kielen Kodin rakennushanke saatiin käyntiin, asioita alettiin järjestää Vieljärvellä muutenkin. Tavattiin kieliaktivisteja, tavattiin kulttuuritalolla ja koulussa, järjestettiin yhteisiä tapahtumia, kuten karjalan kielen päivää.
– Lapset olivat ihmeissään, kun huomasivat, että puolet Vieljärven koulun opettajista puhuvat karjalaa. He eivät olleet tienneet, että samassa kylässä asuvat ihmiset osaavat karjalan kieltä.
– Huomasin, että ihmisillä on iso este puhua julkisilla paikoilla karjalaa, koska se on ollut kiellettyä. Haluttiin luoda oma tila, esteistä ja kahleista vapaa paikka, jossa voi puhua rauhassa karjalaa. Ihmiset olivat tästä innostuneita.
Kinnermäen ystävät ry:n aktiivina Olgalla oli jo aiempaa kokemusta rakennusprojektien vetämisestä.
– Rakentaminen on materiaa. Vaikka se on henkisesti vaikeaa, sen avulla pystyy saamaan tuloksia aikaan. Henkilöpuoli on paljon vaikeampi; haluavatko karjalaiset säilyttää kielen, onko nuorisolla enää intoa, käyvätkö nuoret tulevaisuudessa enää talkoissa kuten vanhempi väki nyt, pohtii Olga.
Karjalan Kielen Kodin kymmenvuotisjuhlaa vietettiin Suomen puolella Varkauden Viljolahdessa. Eturivissä vasemmalta Martti Penttonen, Hannu Lappalainen ja Olga Gokkoeva. (Kuvaaja: Roman Gokkoev)
Šipainiekkoja sodan uhrien auttamiseksi
Juuri nyt Venäjän nykytilanne askarruttaa.
– Onko karjalankielisellä vähemmistöllä tulevaisuudessa kielioikeutta – vaikea sanoa. Uskon kuitenkin, että kaikki hyvä työ, jota ihminen tekee elämänsä aikana, ei mene hukkaan. Se kasautuu yhteisen hyvän tilissä.
Karjalan Kielen Kodin rakennusvaiheessa yksi varainkeruumuoto oli karjalanpiirakoiden leipominen. Viime kevättalvesta asti Olga on tarttunut karjalanpiirakoiden leipomiseen toden teolla uudelleen.
Häneltä voi tilata haluamansa määrän aitoja, herkullisia šipainiekkoja, joista tilaaja maksaa kaksi euroa kappaleelta suoraan SPR:lle Ukrainan kriisin uhrien auttamiseksi. Rahasummat, joita karjalanpiirakkaprojekti on tuottanut, eivät ole valtavia, mutta ne ovat suurempia kuin summat, joita yksittäiset ihmiset yleensä voivat lahjoittaa.
– Tässä tilanteessa, kun ei voi paljon tehdä, helpottaa omaakin oloa, että tekee edes jotain asian hyväksi, toteaa Olga.
Kansalaisyhteiskunta on ajettu Venäjällä alas
Koko Ukrainan-sodan ajan Olga on tehnyt aktiivisesti sodanvastaisia some-päivityksiä. Sen vuoksi hänet heitettiin jo viime kevättalvella ulos Venäjän VKontaktesta.
– Ainakin yli 20 000 internet-sivustoa on blokattu Venäjällä sodanvastaisten kommenttien vuoksi. Siellä on estetty kaiken sodanvastaisen tiedon jakaminen. Jatkan kirjoittamista kuitenkin Suomessa.
Olga toteaa, että on vaikeaa sanoa, kuinka paljon sivustoja on todellisuudessa blokattu. Yhdessä lähteessä on mainittu jopa yli miljoona estettyä sivustoa (reestr.rublacklist.net/ru/disseminators).
– Kieliaktivisteille Venäjällä oli ollut jo pitkään hyvin tiedossa, että sananvapauden kaventaminen käy siellä vuosi vuodelta yhä ankarammaksi. Ensin ajateltiin, että seurataan tilannetta rauhassa. Kansalaisyhteiskunnan kehittymiseen oli vielä uskoa jäljellä. Ihmiset keskittyivät tekemään pieniä töitä, paransivat omia asuinalueitaan ja yhdistivät voimiaan.
– Monet ihmiset, jotka ovat tehneet hyvää työtä, jotta Venäjästä tulisi kansalaisyhteiskunta ja oikeusvaltio, ovat lähteneet Venäjältä. On tosi harmi, että kansalaisyhteiskunta on mennyt monia vuosia taaksepäin.
Olga kertoo, että ennen sotaa kansalaistoiminnassa keskityttiin pieniin asioihin. Se ei kuitenkaan riitä, jos Venäjästä halutaan saada oikeusvaltio.
– Ei voi olla martta Venäjällä. Aktivismi, jossa luotetaan pienien tekojen voimaan, ei riitä, jos ei auta oppositiopoliitikkoja tai mene itse politiikkaan, Olga painottaa.
Karjalan Kielen Kodi Vieljärvellä on viihtyisä ja turvallinen tila karjalan kielen ja karjalaisen kulttuurin vaalimiseen. Paikan syntymäpäivää juhlittiin Vieljärvellä myös kesällä 2021. (Kuva: Olga Gokkoeva)
Karjalan Kielen Kodi on hyvissä käsissä
– Vastustan sotaa enkä halunnut, että omat näkemykseni asettaisivat Karjalan Kielen Kodin vaaraan, joten olen pyytänyt erottamista puheenjohtajan tehtävistä. Olen erittäin iloinen, että puheenjohtajana on nyt vieljärveläinen Ljubov Popova, pitkäaikainen kielipesän työntekijä, Olga kertoo.
– Puheenjohtajuuden menettäminen oli minulle helpotus. On hyväksi ja luontevaa, että siirryn sivuun ja toimin Karjalan Kielen Abuniekkoin kautta Suomessa.
– Nyt Vieljärvellä on hyvä uusi puheenjohtaja, joka pärjää hienosti. Ihmisiä käy paljon kielikursseilla, ja selvästikin on iso tarve paikalle, jossa voi turvallisesti käydä ja jossa on hyvä olla. Uskon, että Karjalan Kielen Kodille saa aikaan uuden nousun, että se on täysin paikallisten käsissä, kiittelee Olga.
Venäjän tilanteen vuoksi hänen mielensä on ollut maassa.
– Kunniapuheenjohtajuus sai minut takaisin jaloilleen, toteaa Olga.
__________________
Teksti: Katri Kovasiipi
Lähetä palautteesi tästä jutusta: paatoimittaja@karjalanheimo.fi
Karjalan Kielen KoTi
>> Lisätietoja Karjalan Kielen Kodin ja Karjan Kielen Koin Abuniekkojen toiminnasta: karjalankielenkodi.com
>> Mahdollisuus tukea Karjalan Kielen Koin Abuniekkojen toimintaa: karjalankielenkodi.com/pages/abuniekat-jasenlomake
>> Mahdollisuus tilata kotitekoisia karjalanpiirakoita: Olga Gokkoeva, 0400 166 737
>> Tilaaja maksaa piirakat 2 €/kpl suoraan SPR:lle, Ukrainan kriisin uhreille: punainenristi.fi/lahjoita/ukrainan-kriisi/
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 11–12/2022
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta: Karjalansivistysseura.fi/tuote-osasto/karjalan-heimo-lehti/
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa: Lehtiluukku.fi/lehdet/karjalan_heimo
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/
Vanhempia vuosikertoja ja lehden artikkeleita voi lukea Sivistysseuran Sampo-tietokannassa:
Karjalansivistysseura.fi/sampo/fi
