Karjalan kielen lautakunta antaa karjalan asialle painoarvoa
Pääkuva: Karjalan kielen lautakunta toimii yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kuva: Niko Jouhkimainen, Itä-Suomen yliopisto
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on nimittänyt karjalan kielen lautakunnan, jonka tehtävänä on antaa karjalan kieltä ja sen käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. Välillisesti lautakunnan perustaminen voi tukea myös järjestöjä, kieliaktivisteja ja kieliyhteisöä.
Vuoden 2026 alussa nimitetty karjalan kielen lautakunta on kuudes Kotuksen alaisuudessa toimiva kielilautakunta, joka aloittaa toimintansa suomen, ruotsin, saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen lautakuntien rinnalla.
Lautakunnan nimittänyt Kotuksen johtaja Leena Nissilä pitää lautakunnan perustamista tärkeänä askeleena kielen aseman vahvistamisessa.
”On hienoa saada karjalan kieli mukaan Kotuksen kielilautakuntien perheeseen. Nyt karjalan kielellä on aiempaa parempi mahdollisuus saada vertaistukea erilaisiin kielen laatua ja asemaa koskeviin kysymyksiin myös muiden kielten lautakunnilta”, toteaa Nissilä Kotuksen tiedotteessa.
Lautakunnan puheenjohtajaksi on nimitetty professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta ja varapuheenjohtajaksi yliopistonlehtori Ilja Moshnikov Itä-Suomen yliopistosta. Muita jäseniä ovat Olga Karlova, Eeva-Kaisa Linna, Elena Rapa, Markku Suksi, Martti Talja ja Outi Tánczos.
Lautakunnan kokoonpano yhdistää asiantuntemusta muun muassa karjalan kielestä, sen sanastosta ja nimistöstä, kielen kehittämisestä ja elvytyksestä, käytöstä ja opetuksesta erilaisissa ympäristöissä, lähisukukielten kontekstista, kielellisistä oikeuksista sekä Suomen karjalankielisistä yhteisöistä ja verkostoista.
”Lautakunnan perustaminen tukee välillisesti myös järjestöjä ja niiden ulkopuolella karjalan kielen parissa toimivia aktivisteja. Kun kielenelvytyksen perusrakenteet alkavat muodostua ja lujittua, voivat kieliyhteisön jäsenet luottavaisin mielin keskittyä omaan aktivismiinsa”, toteaa karjalan kielen lautakunnan sihteerinä toimiva Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta.
”Itse toivoisin karjalan parantuneiden ja toivottavasti lähivuosina entisestään parantuvien tukirakenteiden vapauttavan kielen käyttäjien ja aktivistien aikaa ja energiaa uudenlaisiin, kekseliäisiin projekteihin. Karjalan opiskelu on ennennäkemättömän suosittua, ja tarvetta on kaikenlaisille sen käyttöä ja näkyvyyttä tukeville ideoille. Järjestöt voivat tarjota mahdollisuuksia ideoiden toteuttamiseen käytännössä tai ainakin tuoda kieliaktivisteja yhteen ja tukemaan toisiaan”, Tynnyrinen jatkaa.
Kolmenlaiset toimijat tukevat toisiaan
Karjalan kielen kehittämisestä ja käytännön kielityöstä vastaa Itä-Suomen yliopisto, jonka valtakunnallinen erityistehtävä koskee karjalan kielen tutkimusta, opetusta ja elvytystä.
Lautakunnan jäseneksi nimetty erityisasiantuntija Eeva-Kaisa Linna näkee, että karjalan kielen lautakunnalla tulee olemaan suuri merkitys karjalan kielelle.
”Karjalan kielen lautakunta on historiallinen, karjalan kielen kehittämisessä on saavutettu yksi merkittävä tavoite”, sanoo Linna.
“Karjalan kielen kehittämisen kentällä voidaan nähdä kolmenlaiset toimijat, jotka tukevat toisiaan. Kielilautakunnan tehtävänä on luoda ne puitteet ja rakenteet, joissa kieltä voidaan kehittää ja huolehtia siitä, että ratkaisut isoihin kysymyksiin löydetään. Itä-Suomen yliopisto on taho, jonka vastuulla on korkea-asteen opetus, tutkimus ja elvytys, kielen kehittäminen. Karjalainen yhteisö, joka koostuu monenlaisista yhdistyksistä ja yksittäisistä aktivisteista, on merkittävässä asemassa kielen viemisessä käytäntöön, elvytystyön jalkauttamisessa. Mitä tulee karjalan kieleen, lautakunta tekee työtään tieteelliseltä pohjalta, joka on muutama vuosi sitten vahvistettu Lea Siilinin johtamassa hankkeessa ‘Karjala kieliopeissa’”, Linna summaa.
Hanke julkaisi teoksen Karjala kieliopeissa: fonetiikan ja morfologian vertaileva tutkimus (toim. Lea Siilin, muut tekijät Irina Novak, Martti Penttonen ja Aleksi Ruuskanen, 2019).
Asioita, joihin kielilautakunta voi Linnan näkemyksen mukaan kannanotoillaan ja suosituksillaan vaikuttaa, ovat
- lainsäädäntö; karjalan kielilaki sekä muut lainsäädäntöön tehtävät, karjalaa koskevat lisäykset, etenkin opetusta ja tiedonvälitystä koskeva lainsäädäntö,
- karjalan kielelle luotava polku kouluopetukseen ja mediaan sekä
- karjalan kieltä edistävä julkisoikeudellinen yhteisö, joka ottaa huomioon karjalan kielen ominaislaadun ja erityiset tarpeet ja voi tehdä päätöksiä esimerkiksi opetuksen järjestämisestä yli kuntarajojen ja jolla on valtuudet toimia.
”Lautakunnan nimeäminen merkitsee sitä, että valtio tunnistaa ja tunnustaa karjalankielisen yhteisön ja kulttuurin tarpeet Suomessa”, toteaa Karjalan Sivistysseuran hallituksen puheenjohtaja Seija Jalagin.
”Vahvat rakenteet ja ratkaisujen etsiminen lainsäädännön, koulutuksen ja tutkimuksen keinoin kannustavat kieliyhteisöä sekä sen aktivisteja ja järjestöjä nostamaan karjalan kieltä rohkeasti esille. Karjalaisina Suomessa saamme luottavaisesti rakentaa kestävää kaksikielisyyttä”, sanoo Jalagin.
Karjalankielinen tiedote löytyy Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyksen blogista.