Karjalan kielen nedäli: Jussi Konttinen, Anja Suvanto, Jaana Petsalo, Nuorien Paginperti

Piäkuva: Tamberen paginperti, 2024. Kuva: Katri Kovasiipi/Karjalan Sivistysseura

Suomessa vietetään 24.11.–30.11.2025 karjalan kielen viikkoa jo kuudetta kertaa. Kieliviikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopisto ja Karjalan Sivistysseura karjalan opiskelijoiden ja muiden kielestä kiinnostuneiden kanssa – yhdessä juhlistamme monipuolista ja elinvoimaista karjalaa.

Karjalan kielen viikko rakentuu 27.11. juhlittavan karjalan kielen päivän ympärille. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia, kuvia ja videoita kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla.

Tämän vuoden kieliviikon teema, karjalankielinen keskustelukerho eli pakinapirtti (vk), paginapertti (sk), paginperti (lk) kannustaa ennen kaikkea karjalan suulliseen käyttöön. Pagin paginua jatkau!

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli

Jussi Konttinen: Duumii paginpertilöih näh

Otan ozua paginpertih Tamberel. Tulin keräle sih kaksi vuottu tagaperin. Meijän paginpertii vedäy Sanna Mylläri, da ylen hyvin vedäygi. Häi on opastunnuh karjalen kieleh iče da Päivännouzu-Suomen yliopiston kursoil. Da vie ollah keräl vedämäs Sanna-Riikka Knuuttila da Lilja Kallio, kudamat ylen hyvin maltetah karjalakse. Da Liljahäi on moine kummanlapsi, kudai vie maltau inarinsaamen kielen, da kirjuttau mollembil.

Tamberen paginpertis on varmah enämbi 20 hengie, vaigu kai ei ollah aktiivizii. Se sežo on luonnollistu, gu ristikanzoil on äijy muudu hommua.

Minun mieles ylen tärgei on gu paginpertis olis ristikanzua, kudamat hyvin maltetah kieldy. Tiettäväine enimät meis vaste opastutah kieldy, ga yksikai sit nimidä ei roi, gu niken ei maltane putilleh karjalakse.

Yksi tärgei dielo on, gu paginpertis käziteltäs tiemat, kudamat ollah mieldykiinnittäjät. Tädä dieluo vois vie kohendua. Vie kai ei olla paginpertis iänes, mi eule hyvä. Vedäjät voidas enämbi kyzellä kaikil ozanottajil midätahto, ezimerkikse midäbo hyö on ruattu nedälinlopul. Sih kai suadas vastata.

Toivoizin, gu paginpertih rohkenis tulemah enämbi mužikkua. Nygöi puaksuh olen ainavo. Minä hyväl mielel pagizen naizienke, ga yhtelläh se olis tärgei, gu mužikat sežo harjavuttas karjalakse tarattamah omih dieloloih näh.

Vie tahtozin sanuo, mi on parastu paginpertis: se gu sie tiijät, gu et ole ainavo kudai tahtou karjalakse paista. Konzu olin nuorembi, minul ei olluh nikedä, kenenke harjavuzin pagizemah karjalakse. Nygöi mostu probliemua ei enämbiä ole.

– Päivännouzu-Suomen yliopiston livvinkarjalan jatkokursan opastui Jussi Konttinen

Kerhošta pakinapirtiksi

Pohjois-Viena -šeurašša on opaššuttu vienankarjalua onnakko 30 vuuvven ajan. Alukši oli tärkietä tuttavuštuo šeuran inehmisih ta omih heimolaisih. Näissä kerähmölöissä muisseltih vienalaisie šanoja ta šananpolvie. Hyö oltih eriluatusie mitä šuomen kieleššä ta šentäh ne miellytettih.
Kuva: Pohjois-Viena -šeuran vienankarjalan kerho/Anita Mattila

Vienan matka eryähänä kešänä houkutteli opaštumah vienankarjalua. Tahtoma malttua ta puajie ehki vähä heimolaisien kieltä. Hokšaima, jotta pohjasešša Vienašša – Koštamukšešta Kiestinkih šuaten – ainaški vanhat inehmiset puajittih vienankarjalua. Tämän matan peräštä šeura šai koštih šuomen kielen opaštujie Louhen alovehelta. Ušiempi heistä puaji vienankarjalua. Šeurašša šopima, jotta alamma ičeki opaštumah vienankarjalua.

Myö rupeima keräytymäh kerhoh. Vasselei Rohkimaini opašti meilä hänen muamonkieltäh, Pistojärven pakinua. Myö kuuntelima, lukima ta niise kuottelima puajie. As’s’at oltih tuttavat: pereh, tapahukšet, rahvahan tavat, istorija. Šaima Karjalašta lehtie, lukima Vienan Viestie ta Vienan Karjalua ta jäleštä Omua Muata. Lukima niise runoja, starinoja ta Kalevalua. Ylen tärkiet on oltu Pekka Zaikovin Vienan aapini, luventakirjat ta vienankarjalan kielioppi ta niise Olga Karlovan ta Jevgeni Karakinin vienankarjalan alkeiskurššin opaššuškirjat. Kerttu Nurmelan pakinanjuohattaja-aikah kerholoissa on kulttuurin lisäkši pyritty tutkimah iče kieltä. Ušiet tahotah tietyä kielioppieki.

Kielineruo on noššettu muiteinki – koissa on luvettu vienankielisie kirjutukšie, šoitettu mopikalla heimolaisilla ta tuttavilla Karjalah ta puajittu karjalua. Monet on oltu Karjalan Šivissyššeuran kešäkurššiloilla Kuušamošša ta Karjalašša. Kurššiloilta on šuatu hyvie materijalie meijän kerholoih. Vienankarjalua on kuultu ta opittu šilloinki, kun šeuralla on oltu koštissa vierahat karjalaisista yštävyššeuroista ta kulttuuritaloloista Piäjärveštä, Šohjanašta ta Kieštinkistä. Šeura on pitän kakši lapšien netälinloppukurššie Piäjärveššä ta käširuatokurššiloita Piäjärveššä ta Kiestinkissä. Voit šanuo, jotta vienankarjala oli hyvänä apukielenä kurššiloilla.

Pohjois-Viena -šeuran vienankarjalan kerholoissa kävi alkuh vain vienankarjalakši pakasijien perillisie. Viime vuošina on joukkoh tullun livvinkarjalan pagizijua tahi heijän perillisie ta niise šuvikarjalan pagizijoin perillisie. Hyväkši mielekši monet ollah nuorie karjalan opaštujie. Voisima onnakko tuumaija, jotta meijän kerhošta on hillän vällän tulomašša karjalan murtehien yhtehini pakinapirtti.

– Šuomekši kirjuttan Anja Suvanto, vienankarjalakši kiäntän Kerttu Nurmela

Kuva: Pixabay

Jaana Petsalo: Tyhjiä paginua

Minun huavehien paginpertis-paginkluubas ei nikel ole keral ni yhty sanakniigua libo grammatiekkukniigua. Kaikin vai paistah karjalakse ihan välläh tabah ilmai hairehien varuamistu. Pertis-kluubas on tiettäväine kentah paginanvedäi, ga hänen piäruavonnu on pertin-kluuban uksen libo veriän avuamine da salbuamine oigieh aigah.

Paginpertin-paginkluuban piäsiännöt:

1. Pagize vai, hos pagizetgi ihan tyhjiä.

2. Et tahtone paista tyhjiä, sinule pidäy pajattua.

3. Et tahtone pajattua, voithäi nagrua.

4. Et tahtone nagrua, voithäi pläššie.

4. Et tahtone pläššie, voithäi keittiä koufeit.

5. Et tahtone keittiä koufeidu, voithäi keittiä čuajuu.

6. Et tahtone keittiä čuajuu, voithäi juvva čuajuu.

7. Et tahtone juvva čuajuu, voithäi niegluo alazii.

8. Et tahtone niegluo alazii, voithäi kiärie hattarat jalgah.

9. Et tahtone kiärie hattaroi jalgah, voithäi vai istuo.

10. Ga et tahtone vai istuo, voithäi jatkua omua aijembua paginua.

Bonussiännöt:

1. Tule toiči.

2. Ga et piässe paginpertih-paginkluubah, pagize yksin hos laukas. Ihan varmah kentah rubieu pagizemah sinunke, hos ei vältämättäh karjalakse.

Nuorien Paginperti

Jovensuus on jo kaksi vuottu ruadanuh nuorih da nuorih aiguhizih näh avattu paginkluubu, Nuorien Paginperti. Puaksuh programmu on yhtenjyttyine, kui kaikis toizisgi paginpertilöis, ga pagintiemat vallitah nuorien mielilöin mugah. Kylmykuus meil oli poikkevukselline vastavundu, sendäh gu piäzimmö tuttavumah Jovensuun Eliel-muzeih, kuduan karjalažuttu koskijua ozutteluu olimmo keräl luadimas. Kačo videol, mittuine on muzei da mittuine oli vastavundu!

– Videon on luadinuh Miikku Häkki.