Artikkelit

Karjalan kielen nedäli: Kaššali, obraza, mužikanpaida

Kirjoittanut: Karjalan kieli elay
Julkaistu: 1.12.2023

Suomessa vietetään 27.11.–3.12.2023 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on armas ezineh.

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli

Mimmoni armaš vešša? Ka kirjua mie šuvaičen!

Eerika Haurinen 

Tämän vuuvven tiema, armaš karjalaisuoh liittyjä esineh tahto tulla miula vaikiekši tiemakši, kun ei miula onnakko ole nimimmoista karjalaista veššua.   

Mie smietin ta smietin kuni tokatin, on miula äijä kirjua. Niistä mie voin opašteliutuo hoš mih karjalaisuoh liittyjäh asieh. Niitä mie šuvaičen! Omašta kirjapolčašta löytyyki monenluatuista kirjua. Aapini, šemmoni lukukirja, mi opaštau mimmoni on karjalan kirjaimikko. Še opaštau ni alkupakinoih karjalakši kuvien kera. Toiset lukukirjat vuoroštah perehytetäh karjalan kielen kielioppih. Šanakirjoista voipi löytyä uušie šanoja käytettäväkši jokapäiväseššä pakinašša.   

Lapšien kirjat tuaš tuttavuššutetah nykypäiväsih šanoih vesselien starinojen kautti.   

Runokirjan runoja lukiessa pitäy jo smiettie erimoisie merkitykšie šanojen takuana ta rivien välissä.   

Kirjat ollah ylen tärkiet, ta niijen avulla kieli, istorija, kulttuuri ta tieto kuletah rahvahalta rahvahalla. Äijän olen täššä vuosien aikana opaštun kirjuttamah ta pakajamah, vain konša kieli eläy, aina riittäy uutta opaššuttavua!   

Muistakkua työki kehittyä omua kielineruo, ta kannattua ta opaštuo karjalan kieltä. Šen voitta ruatua vaikka lukomalla kirjoja!  

Hyvyä karjalan kielen netälie kaikilla! 

 

Kaššali  

Karjalaine kruugu  

Terveh teile! Teidy tervehtiy Karjalaine kruugu. Meijän armas ezineh on kaššali. Kaššali on puhtas karjalaine bruja, kudai on luajittu tuohes. Ennevahnas karjalazii sanottihgi sumčankandajikse.   

Kaššalis voit kandua kaikenmostu tavarua: kalua, gribua, marjua, siendy dai evästy. Sit pietäh niityle da meččäh kävves syömizii.  

Tiijättögo työ, što kaššalis on kieli? – Kaššalin vuittiloin nimet ollah: kieli, kielinuoraine, kielibal’ukku- libo pualikkaine, viilehtekset, rindunuoraine libo -vičču da vie on nelli raskačindu, kudamat ollah kaijembat viilehtesty, ainos nahkahizet.   

Terväh tulou talvi. Sit rastavanukol on tavannu tuvva lahjoi da gostinčoi perehien lapsile. Tuomazet ollah nygöi huavozes, a karjalastu moudua myö täh dieloh pädis parembi kaššali.  

Toivotammo kaikile hyviä karjalan kielen päiviä da vesseliä Rastavan vuotandua! 

 

Obraza & ferezi

Lilli Suistola 

Obraza 

Miun armas obraza oli ennen miun muamon buabon, miun pravobuabon koissa miun suvun kodikylässä Suistamolla. Obraza oli miun rodnilla ylen kallis. Nygöin se on nähnyn äijän aigua da evakkomatan. Se on nähnyn, kuin miun diedo on ollun pikkarane brihačču. Se on matannun miun buabon kodih Lieksah, miun muamon kodih, da nygöin se on miun koissa. Miusta obraza on ylen čoma nygyaigazen käzipaikan kera. 

Ferezi 

Miun buabolla da tädillä oli ferezit. Hyö pandih ferezin piällä pruazniekkoih. Ferezi oli heillä ylen armas vuate – da hyö oldih ylen armahat miulla. Tädi da buabo ollah nygöin tuonilmazissa. Mie ombelin iče oman ferezin ičelläni. Kangas ei ole perindehelline. Kangahassa on linduzie, kuin karjalan kägözie. Mie suvaičen sen kangasta: siinä nävytäh nygyaiga da vanhat perindehet. Miusta miun ferezi pädöy ylen hyvin miulla. Aivin, kun mie panen sen piällä, tädi da buabo ollah miun mielessä.


 

Karjalan opaššuškirja on miun armaš esineh

Aleksandra Soloveva 

Miula karjalaisuon tärkein oša on karjalan kieli. Vielä koululaisena mie piätin, jotta tahon opaštuo karjalan kieltä ta mie huaveilin paissa karjalakši yštavien kera. Šentäh mie mäninki Karjalan Rahvahan Liiton kielikurššiloilla. Šielä miun enšimmäini opaššuškirja oli Olga Karlovan kirjuttama – Vienankarjalan alkeiskuršši. Miula še on miun matan, miun enšimmäisen karjalan aškelen simvoli. Mie kaččuot otin tämän opaššuškirjan matkah, konša muutuin Venyähältä Šuomeh, hoti miula oli vain kolme kapšakkie. Konša kačon tätä kirjua, niin heti juohtuu mieleh, kuin miun šukulaiset iluol’tih, konša perehpruasniekoilla lykyttelin heitä karjalakši. Vaikka hyö jo ei voitu mitänä iče šanuo karjalakši – ka hyö maltettih hyvin, mitä mie pakasin.

Šen takie še on miun armaš karjalaisuoh liittyjä esineh. 


Karjalan opastundukniigu on minun armas ezineh
 

Aleksandra Soloveva, livvinkarjalan jatkokursan opastui 

Minule karjalažuon tärgevin oza on karjalan kieli. Vie školaniekannu minä piätin, što tahton opastuo karjalan kieldy da huaveilin paista karjalakse dovarišoinke.  

Sendäh minä lähtin Karjalan rahvahan liiton piettylöile kielikursoile. Sie minun enzimäine opastundukniigu oli Olga Karlovan kirjutettu – Vienankarjalan alkeiskuršši. Minule se on minun matkan, minun enzimäizen askelelen simvolu. Minä otingi tämän opastundukniigan kerale, konzu muutin Ven’alpäi Suomeh, hos minul oli vai kolme čаmodanua. Konzu kačon tädä kniigua, ga terväzeh juohtuu mieleh, kui minun sugulazet ihalmoijahes, konzu perehpruazniekoil hyvittelen karjalakse. Hos hyö jo ei voidu nimitä iče sanuo karjalakse – hyö ellendettih hyvin, midä minä pagizin. 

Sendäh se on minun armas karjalažuoh liittyi ezineh. 

 

Minun ezinehii karjalakse 

Satu Honka, livvinkarjalan jatkokursan opastui 

Minul kois on äijy vahnua ezinehty, ga minul ei ole nimittumii karjalazii ezinii. Silloi konzu minun sugulazet jouvvuttih lähtemäh Karjalaspäi, hyö ei kerritty ottua keräle nimidä. 

Ezimerkikse minul on kaunis stuulu, kuduan ostin Helsingin raudutieazemal. Hyö myödih kai pertilomut silloi, konzu viizi vuottu tagaperin hyö luajittih uvven hotellin raudutieazemal. Stuulan mallin piirdi Eliel Saarinen. Stuulu on jugend-stiil’ua, se luajittih 1900-vuozisuan allus. 

Minul on sežo vahnu puuhine kamodu, kuduan myö lövvimmö Kainuus pienes saruas suon reunal. Myö emmo varrastannuh sidä, myö kyzyimmö omistajal luvan. Kamodu on jygei da se on kogonah puuhine. Omistai kerdoi, što kamodu luajittih 1950-vuozikymmenel. Myö toimmo kamodan Helsingih pienen tavaran vedelijäl. 

Minul on sežo äijy piendy vahnua ezinehty, ezimerkikse koufeikuppiloi, laudazii da puuhizii kylätaloloin ezinii, kudamil igiä on vähiä vajai sada vuottu. Hos minul ei ni ole Karjalaspäi ezinehii, ga täs olen iččeni armahii ezinehii luvetelluh karjalakse.   

 

Karjalane mužikanpaida 

Feodorin Iivi (Filatkin) 

Karjalazus on miula kaiken aigua kuintahto mielessä da igiä enämbi tulduo aivin enämmällä. Diedon pereh eli Karjalassa, da karjalazus tulou sieldä vägevästi. 

Kuva: Feodorin Iivi

Nygöin miun armas karjalazuoh liittyjä ezineh libo dielo on karjalane mužikanpaida. Tahoin luajittua sen kaksi vuotta tagaperin, ku selgeni, jotta miun sovassa kavonnuon suistamalazen diedon vellen runganozie on löydyn lähildä kaduomispaikkua Juustilua. Luajin jälgimäin piätöksen ostua, ku iessä oli harvinane da igimuissettava voinassa kuolluon urhon muahpanenda.  

Tämän jälgeh olen pannun paijan piällä männä kezänä kolme kerdua. Enzimäzen kerran Suistaman laulupruazniekkoin illaččuloissa Iisalmessa da kahessa kezäsvuad’bossa.  

Paida on nossattan kyzymyksie, ihassusta da kunnivoičusta. Lizäksi paida on ruadan paginan avuajana: moni ristikanza on tullun kerdomah omista kogemuksista libo omasta karjalazuosta da sugujuuriloista. 

Miun tulija karjalazuoh liittyjä perinneh on opastuo luadimah pyörözie libo kukkozie, moizie, mimmozie muamo paisto, kun oli keittän ylen äijän riissukuaššua. 

 

Lue nämäkin:

Lövvä kymmene eruo

Lövvä kymmene eruo

Kuva on otettu Runoskazki-2-kniigaspäi (Periodika, 2022). Taidolii Dmitrii Dmitrijev. Valmisti Jelena Ravitskaja, Oma Mua 6.11.2024  

Suvikarjalazet starinat: Kačahus Kriman kandarahvahih

Suvikarjalazet starinat: Kačahus Kriman kandarahvahih

Piäkuva: 'Millet, Vatam, Qirim' on tärgie motto Kriman kandarahvahilla. Kuva: Ezra Pastor. Krimankaraimlane Ezra Pastor tuou ezih Kriman kielie da kulttuuroi kuvataijon kauti. Hos muailmalla ongi seurattu Kriman niemimuan tilua enämmän libo vähemmän vuuvesta 2014,...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.