Suomessa vietetään 27.11.–3.12.2023 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on armas ezineh.

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli

Armas ezineh karjalakse

Pirjo da Peša

Olimmo karjalan kielen kursal Vieljärves heinykuus vuvvennu 2011. Silloi vie emmo olluh naimizis, venčavuimmo vuvven peräs. 

Nedälin olimmo Vieljärven kielikylys: päiväl opastuimmo karjalan kieldy kursal da illat da yöt elimmö Ton’alluo gostis. Ton’a on karjalaine, hänen paginluadu on gu muuzikkua, sežo hänen vellel, kudai silloi eli Ton’an talois. Kai ehtät heijänke pagizimmo, nagroimmo da itkimmö. Sen nedälin aigua jo undugi näimmö karjalakse! 

Kursal meidy opasti Olga Žarinova. Häi on ylen hyvä da juumorantundoine opastai. Kursan jälgimäzen illan pruazniekas  kai opastujat saimmo podarkan. Olga meile yhtehizen podarkan andoi: kudžoit, kudamat kniigua lugietah. 

”Ahkerat oletto karjalan kieleh opastumah muga kui kudžoit ollah ahkerat”, saneli meile Olga. 

Tämä čoma vešši oli keral konzu meijät vuvvennu 2012 venčaittih. Kudžoit istuttih meijän pruazniekkustolas. Tänäpäi net istutah meijän kniigupualičal, karjalan kielen kniigoin ies. Net kehoitetah meidy enämbän karjalakse pagizemah. Net mustoitetah meidy kaikis armahis karjalazis ystävis. 

Sežo net mustoitetah meidy suvaimah luonduo. Gu mustazimmo kaikkien böbökköin tärgevyön. Anna gu emmo liigua katkua heinii pihamual, jätämmö palaizen katkuamattah. Anna luonnonkukat kazvetah, böbökät lennelläh da kerätäh metty. 

 

Royal Enfield diezel – minun ruadohebo 

Martti Penttonen

Nuorennu luonnonystävänny da ekologistannu duumaičin, ku minule ei pie motorajonevvuo. Yhtelläh puutuin motociklan da mašinangi käyttäjäkse, ga syys. 

Kävyin Nevvostoliittoh enzimäzen kerran vaste vai konzu se oli kuolemazillah. Oman alan kolliegat kučuttih käymäh Petroskoin yliopistoh. Yliopiston foijies oli kiosku da kioskan ikkunas Oma Mua -nimine lehti. Ongo tiä karjalazii? Löydyi adressi, sie istui nuori naine, L’ubov’ Arefjeva, kudai pagizi karjalakse – häi nygöigi kirjuttau Omah Muah. Sain tiediä, ku erähis školisgi vie opastetah karjalan kieldy. Ičegi verestin muamankieldy, himoitti tuttavuo opastajienke. A kuibo piäzet bokkukylih? Pidi mennä ajoškolah. Enzimäi ostin kevytmotociklan, sit skuuteran, ga ei net oldu pättävät kylil ajelendah. A sit internetači sain tiediä, ku vuvves 1931 algajen Anglies valmistettuu Royal Enfield Bullet -motociklua nygöi valmistetah Indies ihan yhtenmoizennu, ga motorakse voit vallita diezelmotorangi. A Suomeh sidä ei tuodu, eigo Suomi ni hyväksynnyh nengomua ilmanlijastajua. A Germuanies on paja, kudai azendau Enfieldah nygyaigazen germuanielazen Hatz-diezelan. Se on minuh niškoi! Kävyin ostamah piäl kuvatun Enfieldan Jochen Sommeral, kudai viegi on sen pajan johtai da ruadai. Häi viegi kehittelöy diezel-Bulletua, a nygöi myöy sidä Sommer nimizenny. 

Enfieldal ajelin vajuas kymmenes vuvves 160 tuhattu kilometrii. Puolet täs oli ajelendua Karjalan kylil da školil, Veškelyksespäi Anukseh da Meliorativnoispäi Videleh, nenga kymmenel školal. Se oli uskolline ruadohebo. Erähiči paikkain rengahii doroguvarres. Toizel kerral suuren vihman jälgeh Sändämän da Tuuloksen välizel meččydorogal langein syväh luhtah motociklan ual, a piäzin siepäi elävänny. Sähkölöih tuli vigua, a diezel käynnistyy da käy ilmai sähkölöigi, pidäy vai lujah potkata käynnistyspedalua. Enfieldan mehaniekku on yksinkerdaine da enimyölleh sidä voi omal nerolgi kohendua. Ga vahnus hänelegi tuli, a silloi jo olin školatgi “karjalazien gorničoinke” nähnyh. Piästin ruadohevon eläkkehele da möin motocikloin keriäjäle. Minule häi oli ajonevvo, kudai vedi kunne pidi, uskolline ruadohebo. 

 

Tiedokoneh

Jaana Petsalo 

Minun armas da tärgei karjalažuoh liittyi ezineh on tiedokoneh. Se ei ole tiettäväine mitahto vahnu libo perindölline karjalaine ezineh, ga eihäi minun HP enämbiä moine uuzigi ole, ga se minule ainos mustoittau karjalan kieldy da karjalažuttu. Opin vie sellittiä täs, mindäh nenga. 

Olen käyttänyh minun armastu tiedokonehtu Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran loitto-opastundas jo seiččemel kursal, omas kois kahten vuvven aigua. Olen olluh loitoči keral sežo Elvytysprojektan paginpertilöis, kirjutannuh Facebookah midägi omah elokseh liittyjiä kommentua karjalakse imi. Ilmai tiedokonehtu en olis voinnuh kaččuo luvendotallendehii, kirjuttua kodiruadoloi, eččie tieduo karjalažuoh näh libo löydiä petties läs 100 vuottu vahnua kuvua pravodied’oin astavuos finna.fi-saital. 

Ga mibo ollou läppäri karjalakse, sehäi se minun armas tiedokoneh tozi azies on? Pidäy vie kaččuo internetas, da vaste sen jälgeh vikse työnnän nečen kirjutuksen projektan sähköpoštah. En löydäne vastavustu, työnnän tekstan hyväl mielel kyzymyksenke kieliruadajien duumaittavakse. Minun armahal da tärgiel tiedokonehel, tiettäväine. 

 

Fotokuvat ollah armahat karjalažuoh liittyjät ezinehet

Marja Kopeli, livvinkarjalan jatkokursan opastui 

Minul ičel ei ole karjalazii juurii. Karjalažus yhtelläh kiinnittäy mieldy, gu jo tuonilmazih mennyh buat’koini oli Salmispäi rodužin. Häi tuli jälles voinua 9-vuodizennu brihačunnu perehenke Pohjas-Savoh. 

Gu buat’koini on jo tuonilmazis, en voi kyzyö hänel enämbiä nimidä karjalazis aijois engo nimis muus. Jällel on vai mustot. Ozakse on fotokuvii mennyzil yhtehizil aijoil. Nuat kuvat ollah minun armahat karjalažuoh liittyjät ezinehet. 

Buat’koi oli ruadai. Häi ylen suvaičči luadie uuttu pelduo da ruadua kogonahgi konehienke. Silloi-toiči konzu olimmo gostis, häi otti bunukan keräle ruadoh. Ga enämbi se oli bunukoil tuttavundua mašinoih, gu net ainos kiinnitetäh brihaččuloin mieldy. 

Yhtes kuvas minun poigu on buat’koinke kaivurin kabinkas. Mollembil on kuulosuojaimet korvil. Kuva on otettu meijän koin pihas. Midä hyö oldihgi silloi kaivamas, nygöi jo en ni musta. 

Toizes kuvas on toine bunukku buat’koinke. Täl kerdua hyö ajetah traktoral. Buat’koi rakkahal nevvoi lapsii. Se oli hänen taba suvaija heidy. 

 

Timoin armas ezineh

Timoi Munne

 

Ämmölä ta ukkol’a mieleššä 

Irma Aleksejeva, punukka

Netälit kaččelin ympäri, ka en löytän yhtäkänä šemmoista esinehtä, kumpani juohuttelis miula mieleh karjalaisutta. Vaikka on niitä karjalaisie esinehie hoš kuin äijän miula täššä, ka puitto niinkuin vähän karjaisutta niissä on tahi vouvse ei ole.   

Ämmöni ta ukkoni talo kaikkineh eloneh tuou mieleh karjalaisuon ta karjalan kielen. Miula še on tottaš ainut karjalaisuoh liittyjä esineh, vaikka ei šitä esinehekši voi šanuo.  Onnakko še tulou mieleh šentäh, kun šielä myö kaikin pakasima karjalakši ta elimä tavallisen karjalaisen rahvahan elošta. Še on še miun karjalaisuon paikka nykyjähki.  

Vaikka ukkuo ta ämmyö jo monta vuotta ei ole, ka kun aššut heijän pihah ta panet veräjän kiini ni heti rupiet smiettimäh karjalakši ta pakajamahki, kun vain šattumou kennih karjalankielini vaštah.

 

Miun karjalazuoh liittyjä ezineh 

Kimmo Juntunen, Päivännouzu-Suomen yliopisson suvikarjalan opastuja 

Miula ei ole karjalazie juurie. Sentäh en voi sanuo, jotta miula olis ezinehtä, kumbane olis perindehelline da karjalane. Mie en ole opastun karjalah ennen tädä sygyzyö, a tiettäväne tahon opastuo enämmän. 

Miun ezineh on ylen uuzi. Se on kniigane, kumbazessa on karjalan kieleh liittyjiä dieluo. Kniigane on syndyn Karjalan Sivissysseuran da Päivännouzu-Suomen yliopisson karjalan elvytysprojektan yhtehisruadona. Se oli miun mielestä ylen mieldäkiinittäjä, konza löyvin sen, sentäh kuin en ollun aigazembah äijiä karjalan kieleh tuttavustun. 

Miun mielestä on ylen tärgie, jotta ristikanzat voijah lugie kebiesti karjalah liittyjistä dieloloista, sentäh kuin školassa ei paissa niistä nimidä. 

 

Miun armas karjalazuoh liittyjä ezineh 

Levoin Miša 

Miun armas karjalazuoh liittyjä ezineh on gitara, Martin D-28. Johnny Cash da John Lennon näbelöidih samanmoizella soittimella. Ainos otan tämän miula tärgien soittoneuvon kädeh, konza vain en midä muuda rua. Pajattamine on miun taba näyttiä, jotta olen karjalane. Miun gitarah on peitetty äijä lauluo. Ne pidäy vain sieldä eččie da löydiä. Uuven pajon löydämine ainos suau miun muheloittamah. Kai tavat näyttiä karjalazutta ollah tärgiet. Kuundele vain – tiälä olemma, pajot kuulutah!